Sysmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Sysmä on myös järvi Joroisilla ja toinen järvi Ilomantsissa.
Sysmä
Sysmä.vaakuna.svg Sysmä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°30′10″N, 025°41′05″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 781
Hallinnollinen keskus Sysmän kirkonkylä
Perustettu 1442
Kokonaispinta-ala 936,18 km²
122:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 666,3 km²
– sisävesi 269,88 km²
Väkiluku 3 674
204:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
– väestötiheys 5,51 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 10,1 %
– 15–64-v. 51,8 %
– yli 64-v. 38,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 98,0 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 19,00 %
289:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Muut
 • Ps.
7
7
4
2
1
www.sysma.fi

Sysmä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu vakituisesti 3 674 ihmistä (31.8.2019).[2] Sysmän pinta-ala on 936,18 km², josta 269,88 km² muodostuu vesistöistä.[1] Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 Etelä-Suomen lääniin.

Sysmän naapurikuntia ovat Asikkala etelässä, Hartola idässä, Heinola kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja Padasjoki lännessä.

Sysmä sijaitsee Päijänteen itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja Lahden puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on sen vapaa-ajan asuntojen ja asukkaiden valtava määrä. Sysmä sijoittui vuonna 2002 kahdeksannelletoista sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä ja väkilukuun suhteutettuna oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin ja tämä on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten Sysmän Suvisoiton ja Sysmän kirjakyläpäivät.

Historia ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sysmän pitäjä on perustettu v. 1442. Sysmän pitäjä on aikoinaan ollut varsinainen suurpitäjä. Sysmän pitäjästä itsenäistyi mm. Rautalammin pitäjä v. 1561. Silloin Rautalammin pitäjä ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin puolelle ja käsitti Keski-Suomen läänin pohjoisosan aina Jyväskylää myöten. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.

Sysmä oli ensimmäisiä kiinteän ja maata viljelevän asutuksen pesäkkeitä Päijänteen itäpuolella. Sysmästä tunnetaan rautakauteen ajoittuvia arkeologisia löytöjä, ja keskiajalla se oli yksi Päijät-Hämeen keskuksista. Sana 'sysmä' merkitsee synkkää metsää tai asumatonta korpea.

Sysmän alue oli varhaiskeskiajalla hämäläisten ja karjalaisten välistä rajaseutua, satojen vuosien aikana tehtiin alueella useita rajankäyntejä. Sysmän vanhin asutus on hämäläistä; hämäläiset ovat tulleet Vanajaveden ympäristöstä, lähinnä Sääksmäen alueelta. Sysmän alue on ollut Sääksmäen alueen hämäläisten riistamaata. Sysmästä löytyy yhteneväisyyttä Sääksmäen kyliin kuten esimerkiksi Rapola- Rapala ja Voipaala-Voipala parit osoittavat.

Myöhemmin alueelle saapuivat savo-karjalaiset. Keskiajan lopulla Sysmä kuului Hämeenlinnan linnalääniin, vuodesta 1634 alkaen Hämeen lääniin, Yliseen kihlakuntaan. Läänijakoa uudistettaessa vuodesta 1747 alkaen Sysmä kuului Kymenkartanon lääniin, Savon Yliseen kihlakuntaan. Mikkelin läänin perustamisen jälkeen 1831, Sysmä liitettiin siihen.[7]

Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Sysmän kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa Padasjokilaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamistaan haapapuista höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunan varjostimia valmistava tehdas, joka valmisti myös pieniä apteekeissa käytettäviä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873, ja tehdas valmisti kahvia oman maan tuotteista ja kasviksista. Kahvia kiitettiin erinomaisen hyväksi, ja hintakin oli halpa. Kahvia vietiin muihinkin pitäjiin. Apteekkarilla oli useita apulaisia kahvia valmistamassa. Kauppiaat M. Tevalin ja V. Burgman perustivat vuonna 1873 Sysmään lankarullatehtaan Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei rullia suuret määrät ulkomaille, ja se valmisti myös huonekaluja. Tehdas lopetti toimintansa 1878, jolloin se meni konkurssiin.[8]

Suurten katovuosien aikana vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olevaan hermokuumeeseen, johon kuoli pitäjässä 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867, tuli isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä.[9]

Sysmään sijoittuvia kaunokirjallisia teoksia on muun muassa Jalmari Finnen 1600-luvusta kertova näytelmä Sysmäläinen (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 samannimiseksi elokuvaksi. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa Heinolassa.[10]

Sysmän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunipaisti, hernetuuvinki (hernemuhennos), tikkutollo (uunissa kypsennetty ruismarjapuuro), ohrapippo ja sahti.[11]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringonlasku Päijänteellä, Sysmässä. Kuvassa oikealla Päijätsalon saari.

Päijätsalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijätsalo on noin 300 hehtaarin suuruinen saari, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan, Päijätsalon vuorelle myöhempi Hjeltin ja Mechelinin senaattien maanviljelystoimituskunnan päällikkö, maanviljelysneuvos Wolmar Onni Schildt rakennutti vuonna 1899 kaksitoista metrisä korkeannäkötornin, mistä avautuu näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Päijätsalon vuorella on suunniteltu aikaisemmin myös Rantasipi-hotellia. Korkealle paikalle, 192 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle, menee viitoitettu polku, jonka pituus on noin kaksi kilometriä. [12]

Onkiniemen siirtolohkare[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettu on myös siirtolohkare, Onkiniemen liikkuva kivi ja Kammiovuori Vintturissa.

Sysmän Suvisoitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1986 Sysmässä on järjestetty monialainen kesäjuhla Sysmän Suvisoitto.

Keskiaikainen Pyhän Olavin kivikirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sysmässä on myös vanha Pyhän Olavin kivikirkko ja Hovilan, Nordenlundin, Suurkylän kartanot sekä Virtaan Vanha-Kartano.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sysmän väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 090
1985
  
 5 802
1990
  
 5 527
1995
  
 5 326
2000
  
 4 915
2005
  
 4 655
2010
  
 4 305
2016
  
 3 953
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sysmässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Vuoden 2019 alusta Hartola ja Sysmä muodostavat yhteisen Tainionvirran seurakunnan.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sysmän alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[15]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joutsjärvi, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Käenmäki (Tikkala), Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Ravioskorpi, Saarenkylä, Soiniemi, Suurikylä, Särkilahti, Taipale, Toivola, Valittula, Vintturi, Virtaa, Voipala (Suopelto).

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Sysmässä oli 3 859 asukasta, joista 1 986 asui taajamissa, 1 839 haja-asutusalueilla ja 34 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sysmän taajama-aste on 51,9 %.[16] Sysmän taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Sysmän kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 986 asukasta.[17]

Kuuluisia sysmäläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kirkonkylästä lähtee seututie 314 Asikkalaan valtatie 24:lle, seututie 413 Hartolaan valtatie 4:lle ja seututie 612 Luhankaan. Sysmän Otamosta erkanee seututie 410 Hartolan eteläosaan valtatie 4:lle.

Sysmän linja-autoasema sijaitsee kunnan keskustaajamassa ja Valittulan pikavuoropysäkki seututie 413:n varrella. Asikkalan Kalkkisten tienhaaran pikavuoropysäkiltä on noin kilometri matkaa Sysmän etelärajalle.

Kesäisin sisävesilaiva liikennöi Sysmän, Kelventeen ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Lisäksi osa Lahden ja Jyväskylän välisistä laivavuoroista pysähtyy Sysmän Suopellon kylässä.

Satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sysmässä on kolme pienvenesatamaa. Aivan Sysmän keskustassa, Majutveden rannalla sijaitsee Sysmän satama. Vaikka satama on yhteydessä Päijänteeseen on sen kaukainen sijainti ja kapeat salmet vaikeasti lähestyttäviä. Majutvedellä sijaitsee myös toinen satama-alue, joka on Ohrasaaressa.

Toinen, New Port Sysmä venesatama on entinen Suopellon satama, joka sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä länteen Sysmän keskustasta, Tehinselän itärannalla. Se on uusittu 2011 ja on osa Marinetek Marinas Oy:n New Port venesatamaketjua. Satamassa on korkealuokkaiset laiturirakenteet sähkön- ja vedenjakelupisteineen. Venesatama on osa Suopelto-Ilolan alueelle suunniteltua lomamatkailualuetta.

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sysmään on Päijät-Hämeen maakuntakaavassa suunnitteilla mittava määrä tuulivoimaloita[18]. Suurin alue on kaavailtu Kalkkisten-Karilanmaan-Lahdenpohjan[19] alueelle, toiseksi suurin Terrikorven ja Rekolanvuoren alueelle[20] ja pienin Järvenpään alueelle[21].

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matariston kesä, taidenäyttely Matariston ratsutilan entisellä kivinavetalla ja sen ympäristössä [22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Sysmä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Sysmän pitäjän historia. 3, s. 17-18
  8. ↑ Sysmän pitäjän historia. 3, s. 211-214
  9. ↑ Sysmän pitäjän historia. 3, s. 34
  10. ↑ Fixgalleria.net
  11. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 84. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  12. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 327, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
  14. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  18. ↑ http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/maakuntakaava/uusi_maakuntakaava/tv-alueet_maisema_luontovaikutusten_arviointi_korjattu.pdf www.paijat-hame.fi. Viitattu 22.6.2015.
  19. ↑ Karilanmaa, tuulivoima, maakuntakaava www.saunalahti.fi. Viitattu 22.6.2015.
  20. ↑ Tuulivoimaloita Sysmään? sysmantuulivoima.blogspot.fi. Viitattu 22.6.2015.
  21. ↑ layout166 pohjahirvi.suntuubi.com. Viitattu 22.6.2015.
  22. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 308, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helin, Heikki: Sysmän muuttuva keskus I. Lopperista Markkalan risteyksen kautta Simolaan. Sysmän Liikolan nuorisoseura, 2009. ISBN 9789526731803.
  • Helin, Heikki: Sysmän muuttuva keskus II. Meijeriltä Markkalan risteykseen. Sysmän Liikolan nuorisoseura, 2014. ISBN 978-952-67318-2-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saressalo, Lassi: Sysmää ennen ja nyt. Kirja-arvostelu teoksesta Helin, Heikki: Sysmän muuttuva keskus II. Sysmän Liikolan nuorisoseura, 2014. (Agricolan kirja-arvosteluja, 21.4.2015.)
Sysmä
Kylät

Joutsjärvi | Karilanmaa | Kinnarila (Skinnarila) | Koivisto | Käenmäki | Kirkonkylä | Liikola | Nikkaroinen | Nuoramoinen | Onkiniemi | Otamo | Palvala | Rapala | Raivioskorpi | Saarenkylä | Soiniemi | Suurikylä | Särkilahti | Taipale | Toivola | Valittula | Vintturi | Virtaa | Voipala

Järvet

Päijänne

Luonnonsuojelualueet

Päijänteen kansallispuisto

Muuta Sysmään liittyvää

Mynnilän arboretum

Itä-Häme
Nykyiset kunnat: Hartola • Heinola • Joutsa • Luhanka • Pertunmaa • Sysmä
Entiset kunnat: Heinolan maalaiskunta • Leivonmäki
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sysmä&oldid=18536662”