Outokumpu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Outokumpu Oyj on suomalainen yritys.
Hakusana ”Kuusjärvi” ohjaa tänne. Kuusjärvi on myös järvi Sastamalassa.
Outokumpu
Outokumpu.vaakuna.svg Outokumpu.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.outokummunkaupunki.fi
Sijainti 62°43′30″N, 029°01′05″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Perustettu 1865
– kauppalaksi 1968
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 584,05 km²
196:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 445,81 km²
– sisävesi 138,24 km²
Väkiluku 7 094
137:nneksi suurin 31.12.2016 [2]
väestötiheys 15,91 as./km² (31.12.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 14,2 %
– 15–64-v. 59,2 %
– yli 64-v. 26,6 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 96,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2017[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • Vihr.
 • Muut
 • KD

9
5
4
4
2
1
1
1

Outokumpu (vuoteen 1968 Kuusjärvi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 094 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 584,05 km2, josta 138,24 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,91 asukasta/km2.

Outokummun keskustaajamassa asui vuoden 2014 lopussa 4 825 asukasta.[7] Outokummun keskustaajaman asuinalueita ovat mm. Jokipohja, Kaasila, Kalaton, Kyykeri, Mustikkakorpi, Mustola ja Partalanmäki.

Outokumpu sijaitsee kolmen maakunnan rajalla; kaupungin naapurikunnista Liperi ja Polvijärvi kuuluvat Outokummun tavoin Pohjois-Karjalan maakuntaan, Kaavi ja Tuusniemi Pohjois-Savoon, ja Heinävesi Etelä-Savoon.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummussa toimi vuosina 1913–1989 Outokummun kaivos. Nykyisin kaivosalue on museona. Kaivoskumpu näkyy ympäristöstä selvästi erottuvana mäkenä, jonka päältä on laaja näköala. Myös vanhat kaivostorni on jäljellä maamerkkinä kaupungin keskustassa. Vuosina 1971–1985 kunnan alueella toimi myös Vuonoksen kaivos.

Alun perin Kuusjärven nimellä tunnettu maalaiskunta muuttui vuonna 1968 Outokummun kauppalaksi, joka vuonna 1977 muuttui kaupungiksi. Kaivostoiminta vaikutti voimakkaasti kunnan identiteettiin. 18. huhtikuuta 1953 vahvistetussa vaakunassa käytetty kuusikoro viittasi alkuperäiseen kunnan nimeen ja kuparin symboli kaivokseen. Vaakunan suunnitteli heraldikko Olof Eriksson.[8] Vaakuna otettiin muuttamattomana Outokummun vaakunaksi. Kauppalaksi tulemisen myötä kaivoksen kumpu antoi nimen koko kunnalle.

Outokumpulainen kulttuurin monitoimija Esko-Pekka Tiitinen on kirjoittanut Outokummun historiaa kuvaavan romaanin Kiven sylissä (Tammi, 2011), jossa seurataan kuvitteellisen Vänskän suvun kautta kaivoskylän syntyä ja myöhempiä vaiheita. Kaivoksen historiasta kertoo myös outokumpulaisen Arto Hakolan kirja Kaivostyön historia.[9]

Bertel Liljeqvistin ja Samuel Salvesenin suunnittelema rapatusta tiilestä tehty Outokummun kirkko valmistui 1955. Lääninarkkitehti Ferdinand Öhman suunnitteli seurakunnan ensimmäisen Kuusjärven kirkon, joka rakennettiin 1878. Partalanmäen kaupunginosassa sijaitsevan, vuonna 1954 käyttöön vihityn, Outokummun ortodoksisen kirkon on suunnitellut rakennusmestari Uuno Korhonen.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Outokummun väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 312
1985
  
9 678
1990
  
9 307
1995
  
8 887
2000
  
8 155
2005
  
7 758
2010
  
7 411
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Elinkeinot ja työpaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu on yksi Suomen teollistuneimmista kunnista, kun teollisten työpaikkojen kokonaislukumäärä suhteutetaan kunnan väkilukuun. Vuoden 2016 lopussa teollisten työpaikkojen lukumäärä Outokummussa oli 934.[11]

Teollisten työpaikkojen suhteellisen suuri osuus selittyy kaupungin elinkeinorakenteen murroksella, jossa vuonna 1989 lakkautetulla Outokummun kaivoksella ja sitä ennen tehdyillä aluepoliittisilla tukitoimenpiteillä on ollut iso merkitys. Kaivoksen tilalle merkittäväksi työpaikkakeskittymäksi on vuodesta 1979 alkaen rakentunut Outokummun seudun teollisuuskylä, jossa sijaitsee noin 700 teollista työpaikkaa. Teollisuuskylässä toimii myös valtaosa kaupungin merkittävimmistä työnantajista.[12] Outokummun suurimpia teollisia työnantajia ovat Outotec Turula Oy, HK Scan Finland Oy, Piippo Oyj, Outokummun Metalli Oy, NS Group / Okun Hammaspyörä Oy, Okun Koneistuspalvelu Oy, Finelcomp Oy sekä Mondo Minerals.[13]

Työpaikkoja Outokummussa oli tilastokeskuksen vuoden 2014 tilaston mukaan 2502, joista alkutuotannossa 4,2 %, jalostuksessa 42 % ja palveluissa 52,9 %.[14]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavi (Alavi-Suvisranta-Herneaho), Harmaasalo, Kuusjärvi, Paloranta, Rikkaranta-Lähtevä-Kuminvaara, Sysmä-Sätös, Törisevä, Viuruniemi[15].

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja outokumpulaisia kulttuurihenkilöitä ovat muiden muassa kirjailija ja ohjaaja Esko-Pekka Tiitinen ja tanssija Jyrki Haapala. Muun muassa näyttelijä Jari Pehkonen, elokuvaohjaaja Taneli Mustonen, kirjailija Leena Lehtolainen, kirjailija Terhi Rannela, uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä sekä urheilutoimittaja ja tuottaja Marko Terva-aho ovat kotoisin Outokummusta. Myös Salatuissa Elämissä Ismo Laitelaa näyttelevä Esko Kovero on kotoisin Outokummusta, kuten myös Veikkausliigassa pelaava jalkapalloilija Timo Tahvanainen . Nykyisin tunnetuimpia outokumpulaisia on platinaa myynyt ja neljä Emma-patsasta kerännyt laulaja Anna Puu.

Outokumpua on kuvattu Leena Lehtolaisen romaaneissa, joiden sankari rikospoliisi Maria Kallio on alun perin kotoisin kuvitteellisesta "Arpikylän kaivoskaupungista Itä-Suomessa".

Outokummussa on tarjolla runsaasti kulttuurialan toisen asteen koulutusta Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän (PKKY) Outokummussa Ammattiopistossa, jossa toimii lisäksi mm. Suomen ainoa toisen asteen pelialan koulutus.

Outokummun perinteinen kulttuuritapahtuma on kesäisin järjestettävä Outopia-päivä. Outokummussa on aiemmin järjestetty myös poikkitaiteellisia Aika Outo Aika -kulttuurifestivaaleja sekä Artpora-taidenäyttely kesäisin Vanhassa kaivoksessa. [16]

Kevätkumpu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhti-toukokuussa Outokummussa on järjestetty kulttuurifestivaali Kevätkumpu. Vuonna 2010 se järjestettiin viidennen kerran ja vuonna 2011 viimeisen kerran. Ohjelmassa on ollut elokuvaa, tanssia, kuvataidetta ja seminaarituokioita. Tapahtuma sai alkunsa ammattiopiston kulttuurialan opiskelijoiden töiden esittelystä. Se oli laajentunut eri taiteenalojen valtakunnalliseksi tapahtumaksi, jolla oli myös kansainvälistä tunnettuutta.

Tanssilavoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palorannan lava

Outokummun Musiikki-ilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummussa järjestetään jokaisena keväänä ja syksynä Musiikki-illat. Esityksiä on kahtena päivänä, ja esiintyjinä ovat Outokummun Lukion ja Kummun koulun 5-9 oppilaat ja opettajien bändi.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun Erä- ja luontokeskus on monipuolinen, erämainen luontokohde Outokummun keskustan läheisyydessä.

CreaMentors Oy on laatinut vuonna 2010 Outokummun matkailun master plan -suunnitelman, jonka mukaan Outokummun Vanhalla kaivoksella toimii vuonna 2015 Pohjois-Karjalan johtava, valtakunnallinen ja kansainvälistyvä perhematkailukohde, jossa vierailee vuosittain 100 000 kävijää.[17] Kaupungin asukkaiden keskuudessa suunnitelmaa pidetään yleisesti utopistisena ja matkailun kehittämishankkeisiin kohdistuva voimakas vastarinta ja kritiikki on yleistä. Vanhan kaivoksen kävijämääräksi on ollut tapana ilmoittaa määrä, joka on usein moninkertainen myytyjen lippujen määrään verrattuna. Matkailun kehittämispäällikkönä toimii Ulla-Riitta Moilanen.[18]

Kansainvälinen matkailutie, Sininen tie, kulkee Outokummun kautta.

Suomen syvin reikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2004–2005 kairattiin Outokummussa reikä, joka ulottuu 2 516 metrin syvyyteen. Reiän halkaisija on 22 cm. Tutkimuskäyttöön tehdyn reiän kairasi venäläinen valtionyritys Nedra, joka teki työn valtionvelkana Suomelle. Sitä käytetään geologisiin ja geofysikaalisiin tutkimuksiin.[19]

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu ja Liperi ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Outokummun kaupunginvaltuusto päätti 27.11.2006 yksimielisesti liitosselvityksen tekemisestä ja hyväksyi kuntaliitossopimuksen 18.6.2007.[20]. Mahdollisesta kansanäänestyksestä ei tehty päätöstä. Myös aikataulu oli avoin; liitos olisi voinut tapahtua vuosien 2008–2011 välillä. Kunnilla oli jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Yhteensä kunnissa on noin 19 400 asukasta.[2][21] Liperin kunnanhallitus kuitenkin torjui yhdistymissopimuksen kesäkuussa 2007.

Syksyllä 2012 Outokumpu ja Joensuu päättivät aloittaa kuntaliitosselvityksen, vaikka kunnilla ei ole yhteistä maarajaa.[22] Outokummun kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2014 olla hyväksymättä liitosta [23].

Tunnettuja nykyisiä ja entisiä outokumpulaisia ja kuusjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b c Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, joulukuu 2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 31.10.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 13.4.2017.
  7. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/157_vaerak_tau_343_fi.px/table/tableViewLayout1/?rxid=306cf91f-c6fa-45d5-8b15-3787bab6d492 pxnet2.stat.fi. Viitattu 29.12.2015.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 167. Helsinki: Otava, 1979.
  9. Arto Hakola: Kaivostyön historia,. Outokummun kaivosmuseo, 2009. ISBN 9789519865218.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Josek Oy:n esittely kaupunginvaltuustolle 27.2.2017
  12. ETUSIVU Outokummun seudun teollisuuskylä Oy. Viitattu 27.2.2017.
  13. Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy, tilinpäätös ja toimintakertomus 2016.
  14. Tilastokeskus: Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 27.2.2017.
  15. Kylät Pohjois-Karjalassa, Outokumpu Pohjois-Karjalan kylät ry.. Viitattu 15.8.2016.
  16. Outokumpu kaivostoiminnan jälkeen, tutkija Matti Pennasen artikkeli
  17. Outokummun matkailun master plan julkistettu -tiedote, CreaMentors Oy
  18. / Outokummun Aarrekaupunki-hanke vastatuulessa - "Tärkeämpiäkin käyttöä miljoonille olisi"
  19. Mika Remss: Kurkistus Suomen syvimpään reikään. Tiede, , 2011. vsk, nro 6, s. 26-27.
  20. Outokummun kaupunginvaltuuston pöytäkirja 18.6.2007
  21. Karjalainen 4.11.2006 ja 28.11.2006
  22. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/361757/Joensuu+ja+Outokumpu+suunnittelevat+kuntaliitosta
  23. http://yle.fi/uutiset/outokumpu_itsenaisyyden_kannalla_-_valtuusto_kokousti_pitkan_kaavan_kautta/7054597

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kosunen, Sirkka (toim.): Kyläteillä. Alavi, Herneaho, Suvisranta kyläkirja. Outokumpu : Alavin kyläyhdistys, 2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]