Outokumpu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Outokumpu Oyj on suomalainen yritys.
Outokumpu
Outokumpu.vaakuna.svg Outokumpu.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Outokummun kaupungintalo 2.jpg
Sijainti 62°43′30″N, 029°01′05″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Hallinnollinen keskus Kuusjärvi (–1956)
Outokummun keskustaajama (1956–)
Perustettu 1865
– kauppalaksi 1968
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 584,05 km²
194:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 445,81 km²
– sisävesi 138,24 km²
Väkiluku 6 910
139:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 15,50 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 57,4 %
– yli 64-v. 28,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • Kok.
 • KD

9
7
4
4
2
1
www.outokummunkaupunki.fi

Outokumpu (vuoteen 1968 Kuusjärvi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa asuu 6 910 ihmistä. [2] Outokummun pinta-ala on 584,05 km², josta 138,24 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,50 asukasta/km².

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu sijaitsee kolmen maakunnan rajalla; kaupungin naapurikunnista Liperi ja Polvijärvi kuuluvat Outokummun tavoin Pohjois-Karjalan maakuntaan, Kaavi ja Tuusniemi Pohjois-Savoon ja Heinävesi Etelä-Savoon.

Outokummun keskustaajaman asuinalueita ovat muun muassa Jokipohja, Kaasila, Kalaton, Kyykeri, Mustikkakorpi, Mustola ja Partalanmäki.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavi (Alavi-Suvisranta-Herneaho), Harmaasalo, Kuusjärvi, Paloranta, Rikkaranta-Lähtevä-Kuminvaara, Sysmä-Sätös, Törisevä, Viuruniemi[7].

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Outokummussa oli 7 091 asukasta, joista 4 757 asui taajamissa, 2 252 haja-asutusalueilla ja 82 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Outokummun taajama-aste on 67,9 %.[8] Outokummun taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[9]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummussa toimi vuosina 1913–1989 Outokummun kaivos. Nykyisin kaivosalue on museona. Kaivoskumpu näkyy ympäristöstä selvästi erottuvana mäkenä, jonka päältä on laaja näköala. Myös vanhat kaivostorni on jäljellä maamerkkinä kaupungin keskustassa. Vuosina 1971–1985 kunnan alueella toimi myös Vuonoksen kaivos.

Alun perin Kuusjärven nimellä tunnettu maalaiskunta muuttui vuonna 1968 Outokummun kauppalaksi, joka vuonna 1977 muuttui kaupungiksi. Kaivostoiminta vaikutti voimakkaasti kunnan identiteettiin. 18. huhtikuuta 1953 vahvistetussa vaakunassa käytetty kuusikoro viittasi alkuperäiseen kunnan nimeen ja kuparin symboli kaivokseen. Vaakunan suunnitteli heraldikko Olof Eriksson.[10] Vaakuna otettiin muuttamattomana Outokummun vaakunaksi. Kauppalaksi tulemisen myötä kaivoksen kumpu antoi nimen koko kunnalle.

Outokumpulainen kulttuurin monitoimija Esko-Pekka Tiitinen on kirjoittanut Outokummun historiaa kuvaavan romaanin Kiven sylissä (Tammi, 2011), jossa seurataan kuvitteellisen Vänskän suvun kautta kaivoskylän syntyä ja myöhempiä vaiheita. Kaivoksen historiasta kertoo myös outokumpulaisen Arto Hakolan kirja Kaivostyön historia.[11]

Bertel Liljeqvistin ja Samuel Salvesenin suunnittelema rapatusta tiilestä tehty Outokummun kirkko valmistui 1955. Lääninarkkitehti Ferdinand Öhman suunnitteli seurakunnan ensimmäisen Kuusjärven kirkon, joka rakennettiin 1878. Partalanmäen kaupunginosassa sijaitsevan, vuonna 1954 käyttöön vihityn, Outokummun ortodoksisen kirkon on suunnitellut rakennusmestari Uuno Korhonen.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun kaupunginjohtajana on vuodesta 2010 toiminut Pekka Hyvönen.[12]

Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kuuluu yhdeksän Keskustalle ja seitsemän SDP:lle.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Outokummun väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 312
1985
  
9 678
1990
  
9 307
1995
  
8 887
2000
  
8 155
2005
  
7 758
2010
  
7 411
2015
  
7 139
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Outokummussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Outokummun alueella toimii Taipaleen ortodoksinen seurakunta.[15]

Elinkeinot, työpaikat ja oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu on yksi Suomen teollistuneimmista kunnista, kun teollisten työpaikkojen kokonaislukumäärä suhteutetaan kunnan väkilukuun. Vuoden 2016 lopussa teollisten työpaikkojen lukumäärä Outokummussa oli 934.[16]

Teollisten työpaikkojen suhteellisen suuri osuus selittyy kaupungin elinkeinorakenteen murroksella, jossa vuonna 1989 lakkautetulla Outokummun kaivoksella ja sitä ennen tehdyillä aluepoliittisilla tukitoimenpiteillä on ollut iso merkitys. Kaivoksen tilalle merkittäväksi työpaikkakeskittymäksi on vuodesta 1979 alkaen rakentunut Outokummun seudun teollisuuskylä, jossa sijaitsee noin 700 teollista työpaikkaa. Teollisuuskylässä toimii myös valtaosa kaupungin merkittävimmistä työnantajista.[17] Outokummun suurimpia teollisia työnantajia ovat Outotec Turula Oy, HK Scan Finland Oy, Piippo Oyj, Outokummun Metalli Oy, NS Group / Okun Hammaspyörä Oy, Okun Koneistuspalvelu Oy, Finelcomp Oy sekä Mondo Minerals.[18]

Työpaikkoja Outokummussa oli tilastokeskuksen vuoden 2014 tilaston mukaan 2502, joista alkutuotannossa 4,2 %, jalostuksessa 42 % ja palveluissa 52,9 %.[19]

Outokummussa esi- ja perusopetusta tarjoaa kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, vuonna 2016 kokonaisuudessaan uusittuna avattu Kummun koulu. Kaupungissa toimii Outokummun lukio sekä toisen asteen ammatillista opetusta tarjoava Riverian (ent. Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän PKKY) Outokummun yksikkö.

Kulttuuri ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja outokumpulaisia kulttuurihenkilöitä ovat muiden muassa kirjailija ja ohjaaja Esko-Pekka Tiitinen ja tanssija Jyrki Haapala. Muun muassa näyttelijä Jari Pehkonen, elokuvaohjaaja Taneli Mustonen, kirjailija Leena Lehtolainen, kirjailija Terhi Rannela, uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä sekä urheilutoimittaja ja tuottaja Marko Terva-aho ovat kotoisin Outokummusta. Salatuissa Elämissä Ismo Laitelaa näyttelevä Esko Kovero on kotoisin Outokummusta, samoin kuin jalkapalloilija Timo Tahvanainen. Tunnettu outokumpulainen on myös platinaa myynyt ja useita Emma-palkintoja saanut laulaja Anna Puu.

Outokumpua on kuvattu Leena Lehtolaisen romaaneissa, joiden sankari rikospoliisi Maria Kallio on alun perin kotoisin kuvitteellisesta "Arpikylän kaivoskaupungista Itä-Suomessa".

Outokummussa on tarjolla runsaasti kulttuurialan toisen asteen koulutusta Riverian Outokummun yksikössä, jossa toimii lisäksi mm. Suomen ainoa toisen asteen pelialan koulutus.[20]

Outokummun perinteisiä kulttuuritapahtumia ovat kesäisin järjestettävät Outopia-päivä ja Kummun soitto sekä syyskuun alun monitaiteellinen Kaivos-festivaali. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna paikkakunnan suurtapahtumana on Okufest-kaupunkifestivaali, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Outokummussa on aiemmin järjestetty myös poikkitaiteellisia Aika Outo Aika -kulttuurifestivaaleja sekä Artpora-taidenäyttely kesäisin Vanhassa kaivoksessa.[21]

Vuosina 2006–2011 Outokummussa järjestettiin keväisin kulttuurifestivaali Kevätkumpu. Ohjelmassa oli elokuvaa, tanssia, kuvataidetta ja seminaareja. Tapahtuma sai alkunsa ammattiopiston kulttuurialan opiskelijoiden töiden esittelystä. Se ehti laajeta eri taiteenalojen valtakunnalliseksi tapahtumaksi, jolla oli myös kansainvälistä tunnettuutta.[22][23]

Outokummun Lukio ja Kummun koulu ovat järjestäneet keväisin ja syksyisin Musiikki-iltoja. Esityksiä on ollut kahtena päivänä; esiintyjinä ovat olleet koulujen oppilaat ja opettajat.

Palorannan lava on Outokummun tanssilava. Siitä aiotaan kehittää kylätoiminnan keskus.[24]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun Vanha Kaivos on kaupungin keskustassa sijaitseva historiallinen matkailu- ja elämyskohde, jossa toimii mm. Kaivosmuseo, Lasten Kaivos sekä kesäravintola.

Outokummun Erä- ja luontokeskus on monipuolinen, erämainen luontokohde Outokummun keskustan läheisyydessä.

CreaMentors Oy on laatinut vuonna 2010 Outokummun matkailun master plan -suunnitelman, jonka mukaan Vanhalla kaivoksella toimii vuonna 2015 Pohjois-Karjalan johtava, valtakunnallinen ja kansainvälistyvä perhematkailukohde, jossa vierailee vuosittain 100 000 kävijää.[25] Kaupungin asukkaiden keskuudessa suunnitelmaa pidetään yleisesti utopistisena ja matkailun kehittämishankkeisiin kohdistuva voimakas vastarinta ja kritiikki on yleistä. Vanhan kaivoksen kävijämääräksi on ollut tapana ilmoittaa määrä, joka on usein moninkertainen myytyjen lippujen määrään verrattuna. Vanhan Kaivoksen operatiiivisesta toiminnasta vastaa kaupungin tytäryhtiö Matkakumpu Oy, jonka toimitusjohtajana toimii Ulla-Riitta Moilanen.[26]

Kansainvälinen matkailutie, Sininen tie, kulkee Outokummun kautta.

Suomen syvin reikä 2005–18[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2004–2005 kairattiin Outokummussa reikä, joka ulottuu 2 516 metrin syvyyteen. Reiän halkaisija on 22 cm. Tutkimuskäyttöön tehdyn reiän kairasi venäläinen valtionyritys Nedra, joka teki työn valtionvelkana Suomelle. Sitä käytetään geologisiin ja geofysikaalisiin tutkimuksiin. Vuonna 2018 Espooseen kairattu tukimusreikä ohitti syvyydessä Outokummun reiän. [27]

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu ja Liperi ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Outokummun kaupunginvaltuusto päätti 27.11.2006 yksimielisesti liitosselvityksen tekemisestä ja hyväksyi kuntaliitossopimuksen 18.6.2007.[28] Mahdollisesta kansanäänestyksestä ei tehty päätöstä. Myös aikataulu oli avoin; liitos olisi voinut tapahtua vuosien 2008–2011 välillä. Kunnilla oli jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Yhteensä kunnissa on noin 19 100 asukasta.[2][29] Liperin kunnanhallitus kuitenkin torjui yhdistymissopimuksen kesäkuussa 2007.

Syksyllä 2012 Outokumpu ja Joensuu päättivät aloittaa kuntaliitosselvityksen, vaikka kunnilla ei ole yhteistä maarajaa.[30] Outokummun kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2014 olla hyväksymättä liitosta[31].

Tunnettuja nykyisiä ja entisiä outokumpulaisia ja kuusjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b c Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Outokumpu Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Kylät Pohjois-Karjalassa, Outokumpu Pohjois-Karjalan kylät ry.. Viitattu 15.8.2016.
  8. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  9. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  10. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 167. Helsinki: Otava, 1979.
  11. Arto Hakola: Kaivostyön historia,. Outokummun kaivosmuseo, 2009. ISBN 9789519865218.
  12. Pekka Hyvönen jatkaa Outokummun kaupunginjohtajana vuoteen 2018 Karjalainen. 2014. Viitattu 18.1.2018.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  14. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/taipaleen-ortodoksinen-seurakunta
  16. Josek Oy:n esittely kaupunginvaltuustolle 27.2.2017
  17. ETUSIVU Outokummun seudun teollisuuskylä Oy. Viitattu 27.2.2017.
  18. Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy, tilinpäätös ja toimintakertomus 2016.
  19. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  20. ​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Koulutustarjonta pkky.fi. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 22.8.2017.
  21. Matti Pennanen: Outokumpu kaivostoiminnan jälkeen (Arkistoitu sivu) Kaivosmuseo. Viitattu 22.8.2017.
  22. Kevätkumpu tarjoaa taidetta ja työpajoja 22.4.2009. Yle. Viitattu 22.8.2017.
  23. Kevätkumpu - Kulttuurifestivaali 2011. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto. Viitattu 22.8.2017.
  24. Paloranta kylät.fi. 22.8.2017. Pohjois-Karjalan Kylät ry. Viitattu 22.8.2017.
  25. Outokummun matkailun master plan julkistettu -tiedote, CreaMentors Oy
  26. Laitinen, Lasse: Outokummun Aarrekaupunki-hanke vastatuulessa - "Tärkeämpiäkin käyttöä miljoonille olisi" Yle Uutiset. 12.9.2013.
  27. Mika Remss: Kurkistus Suomen syvimpään reikään. Tiede, 2011, nro 6, s. 26–27.
  28. Outokummun kaupunginvaltuuston pöytäkirja 18.6.2007
  29. Karjalainen 4.11.2006 ja 28.11.2006
  30. Joensuu ja Outokumpu suunnittelevat kuntaliitosta Turun Sanomat. 25.6.2012.
  31. Laitinen, Lasse: Outokumpu itsenäisyyden kannalla - valtuusto kokousti pitkän kaavan kautta Yle Uutiset. 27.1.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kosunen, Sirkka (toim.): Kyläteillä. Alavi, Herneaho, Suvisranta kyläkirja. Outokumpu : Alavin kyläyhdistys, 2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]