Kuhmoinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuhmoinen
Kuhmois

vaakuna

sijainti

Venesatama Kuhmoisissa.
Venesatama Kuhmoisissa.
Sijainti 61°33′50″N, 025°10′55″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kuntanumero 291
Hallinnollinen keskus Kuhmoisten kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 936,69 km²
122:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 660,94 km²
– sisävesi 275,75 km²
Väkiluku 2 099
253:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 3,18 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,1 %
– 15–64-v. 48,0 %
– yli 64-v. 43,9 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD

9
4
4
3
1
www.kuhmoinen.fi

Kuhmoinen (ruots. Kuhmois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 099 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 936,69 km², josta 275,75 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,18 asukasta/km².

Kuhmoinen on kesäasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.

1. tammikuuta 2021 Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomen maakunnasta osaksi Pirkanmaan maakuntaa.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijänteen rannalla sijaitseva Kuhmoinen kuuluu Tampereen seutukuntaan. Kuhmoisten naapurikuntia ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä. Entisiä naapurikuntia ovat Kangasalaan liitetty Kuhmalahti sekä Jämsän ja Oriveden kesken jaettu Längelmäki.

Kuhmoisissa on kaikkiaan 316 järveä, joista Päijänteen jälkeen suurimmat ovat Vehkajärvi ja Isojärvi.[9]

Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisissa. Sen metsäistä maisemaa hallitsevat jyrkät mäet ja syvät rotkolaaksot. Kansallispuiston korkein kohta on Vahtervuori 219 metrin korkeudella merenpinnasta. Kansallispuiston alueeseen kuuluu myös pieniä lampia, joilla pesii erämaisissa ympäristöissä elävä kaakkuri. Pääosa metsistä on aiemmin metsätalouskäytössä olleita havumetsiä. Puistoon sisältyy myös hakkuilta säästyneitä ja lajistoltaan arvokkaita aarniometsiä, kuten lehtomainen Latokuusikon alue. Puistossa on myös tehty ennallistamistoimia, joiden tavoitteena on ollut nopeuttaa talousmetsien kehittymistä jälleen luonnontilaisiksi. Kansallispuistossa elää kanadanmajavia, joiden jälkiä, kuten tulvien takia kuolleita metsiä, on nähtävissä eri puolilla aluetta. Majava on myös kansallispuiston tunnuseläin. Isojärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982, ja se on laajuudeltaan 22 neliökilometriä.[10] Heretyn luontopolun varrella esitellään myös metsien käytön historiaa [11]. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kansallispuiston nähtävyyksiä ovat metsätyömiesten majoituspaikaksi 1940-luvulla rakennettu Heretyn kämppä, 1700-luvulla perustetun Huhtalan torpan pihapiiri, syyskalastuksen tukikohdaksi vuonna 1833 rakennettu Luutsaaren kalapirtti sekä metsätyömiesten majapaikaksi vuonna 1956 rakennettu Lortikan kämppä [12]. Kansallispuistossa ylläpidetään useita patikointiin tai maastopyöräilyyn tarkoitettuja rengasreittejä sekä muita retkeilyrakenteita, kuten tulenteko- ja yöpymispaikkoja [13].

Kunnan muita Natura-kohteita ovat vanhojen metsien alue Edessalo-Haukkasalo, arvokas kallioluontokohde Hertunvuori, monipuolinen korpisuokokonaisuus Hopeaharjunkorpi, Huhkainvuori jonka laelta avautuvat hienot näkymät Päijänteelle, Isojärvi-Arvajanreitti, Kaitajärvi, Kylämän lammet joka on arvokas kaakkurin pesimälampikeskittymä, monimuotoinen Kärppäjärven alue ja rehevä Rajalan metsäalue.[14]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjunsalmi, Harmoinen, Kirkonkylä, Kissakulma, Kylämä, Patavesi, Pihlajakoski, Poikkijärvi, Puukkoinen, Päijälä, Ruolahti, Sappee ja Tehi.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoisten alueella on liikkunut ihmisiä jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Kuhmoisten Päijälässä on linnavuori, jota käytettiin rautakaudella puolustusvarustuksena. Kuhmoisten Papinsaaressa on tehty keskiaikaisia löytöjä, sieltä on kaivettu esiin muun muassa Kalevalakorunakin tunnettu Kuhmoisten kukot.

Vuosina 1784–1785 rakennettu Kuhmoisten kirkko on Suomen 1700-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiin kirkonrakentajiin kuuluvan Matti Åkerblomin tuotantoa.[15]

Vuoden 1918 sisällissodan aikana käytiin Kuhmoisten taistelu, jonka tunnetaan erityisesti sen yhteydessä tapahtuneesta Harmoisten sairashuoneen joukkomurhasta.

Korppilan tilan omistaja Kaarle Hirvansalo rakennutti höyrysahan tilansa maille 1912. Sahan yhteydessä Päijänteen rannalla toimineet satama, telakka ja konepaja vahvistivat kunnan teollista ilmettä.[16]

Kuhmoisten merkkirakennuksiin kuuluu 1920-luvun klassismia edustava Kuhmolan kulttuuritalo, joka rakennettiin vuonna 1930 suojeluskunnan ja nuorisoseuran taloksi. Kuhmoisten keskusta ja sen vanhimmat talot Kuhmola ja Heinon kirjakauppa on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. [17]

Kuhmoisten kauniita luonnonmaisemia ovat tallentaneet kankaalle useat kultakauden taiteilijat, kuten Pekka Halonen, Kalle Löytänä, Marcus Collin ja Väinö Hämäläinen.

Kuhmoisten halki kulki pitkään valtatie 4, kunnes se siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolitse 1990-luvulla. Tällöin valtatien numeroksi muutettiin 24. Tieltä erkanee seututie 325 länteen Tampereen suuntaan.

Kuhmoinen oli ennen vuoden 1997 lääniuudistusta osa Päijät-Hämeen maakuntaa, vaikka se siirrettiinkin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin vuonna 1974.

Kuhmoinen siirtyi Pirkanmaan maakuntaan sote-uudistuksen myötä vuoden 2021 alussa.[18]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 657 työpaikkaa. Niistä 16 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[19]

Kuhmoislaisista yrityksistä ja yhteisöistä suurimpia yhteisöveron maksajia vuonna 2022 olivat Hinskalan, Jaatisten ja Ylä-Karttilan yhteismetsät. Suurimpien veronmaksajien joukossa olivat myös Kymen Maansiirto Oy, jäähdytys- ja tuuletuslaitteita valmistava Jäämet Oy sekä kaukolämpölaitos Kuhmoisten Lämpö Oy.[20] [21]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kuhmoisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 723
1985
  
3 544
1990
  
3 428
1995
  
3 209
2000
  
2 973
2005
  
2 805
2010
  
2 554
2015
  
2 334
2020
  
2 201
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kuhmoisissa oli 2 252 asukasta, joista 1 261 asui taajamassa, 978 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuhmoisten taajama-aste on 56,3 %.[23] Kunnassa on vain yksi taajama, Kuhmoisten kirkonkylä.[24]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoisten kunnanjohtaja on hallintotieteiden maisteri Valtteri Väyrynen, joka on työskennellyt tehtävässä syyskuusta 2018 lähtien. Väyrysen edeltäjä virassa oli Anne Heusala. [25]

Kuhmoinen on sitoutunut kunnanvaltuuston päätöksellä tavoittelemaan merkittävää vähenemää alueensa kasvihuonekaasupäästöissä ja osoituksena siitä liittynyt mukaan kuntien ja maakuntien HINKU-ilmastoverkostoon.[26] Kuhmoinen oli Mynämäen, Padasjoen, Parikkalan ja Uudenkaupungin kanssa yksi viidestä ensimmäisestä HINKU-kunnasta, jotka aloittivat Kohti hiilineutraalia kuntaa -ilmastohankkeen vuonna 2008. [27] HINKU-kuntien tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä vähentää kunnan alueella tuotettuja kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta.[28] Vuonna 2016 arvioitiin, että verkostossa mukana olevissa kunnissa, lähinnä niiden energiantuotannossa ja rakennusten energiankulutuksessa, on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä 7–67 % vuodesta 2008. Keskimääräinen vähennys oli 20 %.[29]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukiossa toimii ratsastuslinja. [30]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuhmoisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31]

Seurakunta toimii myös Hollolan, Kärkölän ja Padasjoen kuntien alueella.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kuhmoisissa toimii Kuhmoisten helluntaiseurakunta.[32]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuhmoisten alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[33]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kuhmoisten kunnan nykyisellä alueella.[31]

Kuhmoisissa toimivat mediat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallislehti Kuhmoisten Sanomat ilmestyy kerran viikossa. Lehti on perustettu vuonna 1951. [34]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla liha-perunakeitto, suolasärjet ja perunalimppu, uunipuuro, penkkivelli eli perunajauhosta tehty mutti sekä keitetty ja paistettu kaurapuuro.[35]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoisten kirkonmäki, Kuhmoisten sahan lahti ja Päijälän raittikylä ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY).[40]

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta sijaitsee valtatie 24:n varrella. Suoria linja-autoyhteyksiä kulkee Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle. Kesäisin liikennöi sisävesilaivoja Kuhmoisten, Kelventeen, Virmailan ja Padasjoen kirkonkylän välillä.

Tunnettuja kuhmoislaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Hallintotoimisto Kuhmoisten kunta. Viitattu 29.10.2021.
  7. Kuntavaalit 2021, Kuhmoinen Oikeusministeriö. Viitattu 29.10.2021.
  8. Huomisesta alkaen Kuhmoinen kuuluu Pirkanmaahan – Mökkikunnassa odotetaan lisää matkailijoita Yle Uutiset. 31.12.2020. Yleisradio. Viitattu 31.12.2020.
  9. Kuhmoinen Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  10. Isojärven luonto Luontoon.fi. Viitattu 27.9.2023.
  11. Isojärven kansallipuisto - Heretyn luontopolku / Isojärvi National Park - Heretty Nature Trail » julkaisut.metsa.fi julkaisut.metsa.fi. Viitattu 27.9.2023.
  12. Isojärven nähtävyydet Luontoon.fi. Viitattu 27.9.2023.
  13. Isojärven reitit Luontoon.fi. Viitattu 27.9.2023.
  14. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
  15. Kuhmoisten kirkonmäki RKY. Viitattu 3.3.2018.
  16. Kuhmoisten sahan lahti RKY. Viitattu 3.3.2018.
  17. Myllykoski, Virpi.: Kuhmoisten modernin rakennusperinnön inventointi. Kuhmoisten kirkonkylä.. Keski-Suomen museo, 2012.
  18. Valtioneuvosto: Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus alueuudistus.fi. Arkistoitu 27.5.2019. Viitattu 22.9.2018.
  19. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  20. Kaivoskoneita valmistava Sandvik ylivoimaisesti suurin yhteisöveron maksaja Pirkanmaalla – katso, mikä yritys maksoi eniten veroja kunnassasi Yle Uutiset. 9.11.2022. Viitattu 18.9.2023.
  21. Kauppalehti: Jäämet Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 18.9.2023. Viitattu 18.9.2023.
  22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  23. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  24. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  25. Jorma Ylönen: Kuhmoinen valitsi Valtteri Väyrysen uudeksi kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 17.8.2021. Viitattu 18.9.2023.
  26. Hiilineutraalisuomi > Hinku-kunnat hiilineutraalisuomi.fi. Viitattu 27.9.2023.
  27. Saavalainen, Heli: Viisi kuntaa näyttää mallia ilmastonmuutoksen hillinnässä Helsingin Sanomat. 21.11.2008. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 16.5.2009.
  28. Hiilineutraalisuomi > Hinku-kriteerit hiilineutraalisuomi.fi. Viitattu 27.9.2023.
  29. Kokeiluhankkeilla kohti kestävää Eurooppaa (myös linkattu pdf raportti) Ympäristö. 2016. Viitattu 22.5.2018.
  30. Kuhmoisten yhtenäiskoulu - Ratsastuslinja kuhmoistenyhtenaiskoulu.fi.edukuhmoinen.net. Viitattu 18.9.2023.
  31. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  32. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  33. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  34. Kuhmoisten Sanomat, Kotiseudun asialla vuodesta 1951 kuhmoistensanomat.fi. Viitattu 14.9.2023.
  35. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83, 90. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  36. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 279. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9.
  37. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 318. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9.
  38. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 329. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9.
  39. https://www.kuhmoinen.fi/content/fi/1/20585/Riihigalleria.html
  40. Kirkonmäki Sahan lahti ja Päijälä RKY

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]