Kuhmoinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuhmoinen
Kuhmoinen.vaakuna.svg Kuhmoinen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kuhmoinen.fi
Sijainti 61°33′50″N, 025°10′55″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jämsän seutukunta
Hallinnollinen keskus Kuhmoisten kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 936,68 km²
121:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 660,95 km²
– sisävesi 275,73 km²
Väkiluku 2 259
252:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 3,42 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 8,7 %
– 15–64-v. 49,1 %
– yli 64-v. 42,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Anne Heusala
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD

9
5
5
1
1

Kuhmoinen (vanh. ruots. Kuhmois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 259 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 936,68 km², josta 275,73 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,42 asukasta/km².

Nykyään Kuhmoinen on kesäasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijänteen rannalla sijaitseva Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan, ja se on Keski-Suomen maakunnan eteläisin kunta. Kuhmoisten naapurikuntia ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä.

Kuhmoisissa on kaikkiaan 316 järveä, joista Päijänteen jälkeen suurimmat ovat Vehkajärvi ja Isojärvi.[7]

Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisissa. Kuhmoisten muita Natura-kohteita ovat vanhojen metsien alue Edessalo-Haukkasalo, arvokas kallioluontokohde Hertunvuori, monipuolinen korpisuokokonaisuus Hopeaharjunkorpi, Huhkainvuori jonka laelta avautuvat hienot näkymät Päijänteelle, Isojärvi-Arvajanreitti, Kaitajärvi, Kylämän lammet joka on arvokas kaakkurin pesimälampikeskittymä, monimuotoinen Kärppäjärven alue ja rehevä Rajalan metsäalue.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjunsalmi, Harmoinen, Kirkonkylä, Kissakulma, Kylämä, Patavesi, Pihlajakoski, Poikkijärvi, Puukkoinen, Päijälä, Ruolahti, Sappee ja Tehi.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoisten alueella on liikkunut ihmisiä liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Kuhmoisten Päijälässä on linnavuori, jota käytettiin rautakaudella puolustusvarustuksena. Kuhmoisten Papinsaaressa on tehty keskiaikaisia löytöjä, sieltä on kaivettu esiin muun muassa Kalevalakorunakin tunnettu Kuhmoisten kukot.

Vuosina 1784-1785 rakennettu Kuhmoisten kirkko on Suomen 1700-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiin kirkonrakentajiin kuuluvan Matti Åkerblomin tuotantoa.[9]

Vuoden 1918 sisällissodan aikana käytiin Kuhmoisten taistelu, jonka tunnetaan erityisesti sen yhteydessä tapahtuneesta Harmoisten sairashuoneen joukkomurhasta.

Korppilan tilan omistaja Kaarle Hirvansalo rakennutti höyrysahan tilansa maille 1912. Sahan yhteydessä Päijänteen rannalla toimineet satama, telakka ja konepaja paikan teollista ilmettä.[10]

Kuhmoisten kauniita luonnonmaisemia ovat tallentaneet kankaalle useat kultakauden taiteilijat, kuten Pekka Halonen, Kalle Löytänä, Marcus Collin ja Väinö Hämäläinen.

Kuhmoisten halki kulki pitkään valtatie 4, kunnes se siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolitse 1990-luvulla. Tällöin valtatien numeroksi muutettiin 24. Tieltä erkanee seututie 325 länteen Tampereen suuntaan.

Kuhmoinen oli ennen vuoden 1997 lääniuudistusta osa Päijät-Hämeen maakuntaa, vaikka se siirrettiinkin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin vuonna 1974.

Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaan maakuntaan sote-uudistuksen myötä vuoden 2019 alussa.[11]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 657 työpaikkaa. Niistä 16 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[12]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuhmoisten Osuuspankki, Harmonia-Kaluste ja Kuhmoisten Maa ja Kiinteistö.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kuhmoisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 723
1985
  
3 544
1990
  
3 428
1995
  
3 209
2000
  
2 973
2005
  
2 805
2010
  
2 554
2015
  
2 334
Lähde: Tilastokeskus.[14]


Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoinen osallistuu Mynämäen, Padasjoen, Parikkalan ja Uudenkaupungin kanssa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin Euroopan unioni edellyttää.[15] Vuonna 2016 arvioitiin että Verkostossa mukana olevissa kunnissa, lähinnä niiden energiantuotannossa ja rakennusten energiankulutuksessa, on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä 7-67 % vuodesta 2008. Keskimääräinen vähennys oli 20 %.[16]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhmoisten kirkonmäki, Kuhmoisten sahan lahti ja Päijälän raittikylä ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY).[17]

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta sijaitsee valtatie 24:n varrella. Suoria linja-autoyhteyksiä kulkee Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle. Kesäisin liikennöi sisävesilaivoja Kuhmoisten, Kelventeen, Virmailan ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Kuhmoisten Tehinniemen kylässä pysähtyvät Lahden ja Jyväskylän väliset laivavuorot.

Tunnettuja kuhmoislaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Kuhmoinen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Kuhmoinen Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  8. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
  9. Kuhmoisten kirkonmäki RKY. Viitattu 3.3.2018.
  10. Kuhmoisten sahan lahti RKY. Viitattu 3.3.2018.
  11. Kuhmoinen sai luvan siirtyä Keski-Suomesta Pirkanmaalle – muiden siirtohalut tyrmättiin Yle. 2016. Viitattu 3.3.2018.
  12. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  13. Alueen Kuhmoinen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  15. Saavalainen, Heli: Viisi kuntaa näyttää mallia ilmastonmuutoksen hillinnässä Helsingin Sanomat. 21.11.2008. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 16.5.2009.
  16. Kokeiluhankkeilla kohti kestävää Eurooppaa (myös linkattu pdf raportti) Ympäristö. 2016. Viitattu 22.5.2018.
  17. Kirkonmäki Sahan lahti ja Päijälä RKY

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.