Isojärven kansallispuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isojärven kansallispuisto
Vahterjärvi.jpg
Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
22 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1982
Kävijämäärä
19 000[1] (2018)
Hallinto

Isojärven kansallispuisto on Kuhmoisten kunnassa, Keski-Suomen maakunnassa, Suomessa sijaitseva kansallispuisto. Sen pinta-ala on noin 22 neliökilometriä ja se on perustettu vuonna 1982. Puiston maisema on korkokuvaltaan vaihtelevaa ja kasvillisuus on paikoin lehtomaista.

Aluetta laajennetaan lähiaikoinamilloin? noin 480 hehtaarilla, kun osa puistoon liittyvästä valtionmaasta liitetään siihen. Tällöin puisto kasvaa noin 28 neliökilometrin laajuiseksi. Puiston tuntumassa sijaitsee lisäksi valtion niin sanottu moniarvometsä, johon sisältyy runsaan 100 hehtaarin verran täysin suojeltuja alueita. Puiston tuntumassa on myös useita yksityisiä luonnonsuojelualueita.lähde?

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojärven kansallispuiston maasto on jyrkkää ja siellä on korkeita mäkiä ja syviä rotkolaaksoja. Kansallispuiston keskimääräinen korkeus on noin 100–150 metriä. Nämä pinnanmuodot syntyivät noin 200 miljoonaa vuotta sitten, kun maankuori repeili. Viimeisin jääkausi siirsi kivenlohkareita ja siloitti kallioita. Kansallispuiston korkein kohta on Vahtervuori, joka kohoaa 218 metrin korkeuteen.[2]

Kansallispuiston metsät ovat pääosin havumetsiä. Ennen kansallispuiston perustamista ne olivat metsätalouskäytössä. Ensimmäiset suuret metsätyöt aloitettiin 1880-luvulla ja 1910-luvulta lähtien puutavaraa alettiin tuottaa yhä enemmän. Metsiä käytettiin myös sotakorvausten maksamiseen.[3] Jotkin alueet, etenkin vaikeakulkuiset, kuutenkin säästyivät hakkuilta.[2]

Alueen huomattavin eläin on kanadanmajava, joka on myös kansallispuiston tunnus. Niiden jäljiltä puistossa on laajoja tulvien tappamia metsäalueita, jotka lisäävät lahopuustoisina luonnon monimuotoisuutta. Muita eläimiä ovat linnut ja lahottajahyönteiset.[2]

Isojärven luontoa on ennallistettu toteuttamalla useita metsänpolttoja ja täyttämällä suo-ojia. Myös torppien pihapiirejä hoidetaan niittämällä ja laiduntamalla.[2][3]

Reitit ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojärven kansallispuistossa on monipuoliset retkeilyreitistöt ja levähdyspaikkojen verkosto virkistyskäyttöä varten. Reitit muodostavat useita eripituisia rengasreittejä.[4] Opastuskeskus sijaitsee entistetyllä Heretyn kämpällä. Luutsaaren perinnetilalla hoidetaan lampaita ja Huhtalan perinnetilalla ylläpidetään muun muassa niittyjä.

Kuvia alueelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 12.2.2019. Metsähallitus. Viitattu 24.3.2019.
  2. a b c d Isojärven luonto luontoon.fi. Viitattu 8.7.2019.
  3. a b Isojärven historia luontoon.fi. Viitattu 8.7.2019.
  4. Isojärven reitit luontoon.fi. Viitattu 8.7.2019.