Luopioinen
| Luopioinen Luopiois |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Pälkäne |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 439 |
| Hallinnollinen keskus | Luopioisten kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 2007 |
| – liitoskunnat |
Pälkäne Luopioinen |
| – syntynyt kunta | Pälkäne |
| Pinta-ala |
392,12 km² [1] (2006) |
| – maa | 321,65 km² |
| – sisävesi | 70,47 km² |
| Väkiluku |
2 392 [2] (31.12.2006) |
| – väestötiheys | 7,45 as./km² |
Luopioinen (aik. Vesikansa, ruots. Luopiois) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaalla ja yhdistettiin Pälkäneeseen vuonna 2007. Luopioisten kirkonkylä on Onkkaalan ja Aitoon ohella yksi Pälkäneen kunnan kolmesta taajamasta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luopioinen muodostettiin Hauhon kappeliseurakunnaksi vuonna 1693, ja se itsenäistyi vuonna 1880. Vuodelta 1813 olevan puukirkon suunnitteli Anton Wilhelm Arppe ja rakensi Matti Åkergren.
Asutus on sijoittunut Kukkian, Luopioisten suurimman järven, ympärille. Entisen kunnan alueella sijaitsee myös osa Laipanmaan erämaisesta metsäalueesta.
Luopioisista on Tampereelle matkaa 60 kilometriä, Hämeenlinnaan 60 kilometriä ja Helsinkiin 160 kilometriä. Sen naapurikunnat olivat Hauho, Kuhmalahti, Lammi, Padasjoki ja Pälkäne.
Luopioinen oli yksi Suomen ensimmäisistä kunnista, joissa aloitettiin vuonna 1968 peruskoulun kokeilu.
Luopioisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paperikääreessä paistettu pesälahna sekä rakkauspuuro tai kynttelipuuro eli maitokiisseli vadelmamehun kera.[3]
Kirjailija Hella Wuolijoki on kuvannut muistelmateoksessaan Kummituksia ja kajavia Kukkialla viettämiään kesiä. Myös runoilija Eino Leino vietti siellä Wuolijoen vieraana yhden kesän.
Luopioinen ja Pälkäne yhdistyivät kuntaliitoksessa 1. tammikuuta 2007. Yhdistyneen kunnan nimeksi tuli Pälkäne ja vaakunaksi Gustaf von Numersin suunnittelema ja vuonna 1960 vahvistettu Luopioisten vaakuna.[4] Kunnassa asui lakkautushetkellä 2 395 ihmistä,[5] ja sen pinta-ala oli 392,12 km², josta 70,47 km² oli vesistöjä[1]. Väestötiheys oli 7,4 asukasta/km².
Luopioinen valittiin 2005 Suomen luovimmaksi kunnaksi.[6]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luopioisten kirkonkylästä on saatavissa pankin, apteekin ja päivittäistavarakaupan palveluita sekä muiden palveluyrittäjien palveluita. Kirkonkylässä toimivat koulu ja kirjasto sekä Luopioisten kappeliseurakunta.[7][8]
Luopioisten koulukeskus on Aitoo, jossa toimivat yksityinen sisäoppilaitos Anna Tapion koulu ja ammatillinen erityisoppilaitos Aitoon koulutuskeskus. [9][10]
Aitoossa järjestetään vuosittain musiikkifestivaali Aitoon kirkastusjuhlat, joita on vietetty vuodesta 1882 alkaen.[11]
Luopioisten kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haltia
- Luopioinen (Kirkonkylä)
- Kuohijoki
- Kyynärö
- Padankoski
- Puutikkala
- Rautajärvi
- Ämmätsä
Muita kyliä: Evinsalo, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Lemmettylä, Miemola, Mustilahti, Okerla, Sairiala, Säynäjärvi, Vahdermetsä
Aitoon taajama muodostuu useista entisen Luopioisen kunnan alueella sijaitsevista kylistä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165
- ↑ Kuntien asukasluvut suuruusjärjestyksessä 31.12.2006. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 24.1.2008. Viitattu 13.9.2009.
- ↑ Kunnat.net
- ↑ Luopioinen kukkialle.fi visitkukkia.fi. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Luopioisten kappeliseurakunta Pälkäneen seurakunta. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Anna Tapion koulu annatapio.fi. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Etusivu Aitoon koulutuskeskus. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Kirkkarit on iloinen poikkeus festarikesässä – Laaja kuvakooste Aitoon kirkastusjuhlilta näyttää miksi Aamulehti. 9.7.2023. Viitattu 26.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomenmaa 5 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1973, Porvoo (ss. 100-105)
| ||||||||||