Sastamala

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Sastamala oli myös kirkkopitäjä 1200-luvulla.
Sastamala
Karkku.vaakuna.svg Sastamala.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

Sastamalan keskustaa.
Sastamalan keskustaa.
www.sastamala.fi
Sijainti 61°20′25″N, 022°54′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus Vammalan keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Vammala (2009)
Mouhijärvi (2009)
Äetsä (2009)
Kiikoinen (2013)[1]
Kokonaispinta-ala 1 531,75 km²
69:nneksi suurin 2018 [2]
– maa 1 429,04 km²
– sisävesi 102,71 km²
Väkiluku 24 751
42:nneksi suurin 30.4.2018 [3]
väestötiheys 17,32 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 57,9 %
– yli 64-v. 26,7 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [6]
Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Ps.
 • Vas.
 • Vihr.

12
11
8
4
3
3
2

Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Satakunnan maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin väkiluku on 24 751 asukasta (30.4.2015)[3] ja pinta-ala 1 531,75 km², josta 1 429,04 km² on maata ja 102,71 km² sisävesiä (1.1.2015)[2]. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapureita ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nokia, Pori, Punkalaidun, Ulvila, Urjala ja Vesilahti.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamala sijaitsee Kokemäenjoen vesistön molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat Kokemäenjoki, Liekovesi, Rautavesi ja Kulovesi. Muita merkittäviä vakavesiä kunnan alueella ovat Houhajärvi, Ylistenjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi.[8]

Etäisyyksiä Sastamalasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat, kylät ja kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalan kaupunkiin kuuluu useita taajamia, joista useat ovat entisiä kuntakeskuksia.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Sastamalassa oli 25 062 asukasta, joista 16 929 asui taajamissa, 7 863 haja-asutusalueilla ja 270 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sastamalan taajama-aste on 68,3 %.[9] Sastamalan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[10]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalassa on yhteensä 161 kylää, ja kunnan väestöstä kaksikolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissä. Kylät ovat järjestäytyneet yli 40:een kyläyhdistykseen.[11] Kyläjako on luotu isojaon myötä 1700-luvulla, eikä se siten täysin vastaa nykytilannetta.[12] Esimerkiksi Illo ja Putaja sijaitsevat muiden kylien mailla, eikä niitä löydy luettelosta.

Keskusta-alueen kaupunginosatlähde?

Hoppu, Iisa, Kalliala, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakylä, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Parviala, Pitkämäki, Raivio, Roismala, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvää, Tyrväänkylä, Varila, Vinkinmäki, Vinkki, Vinkkilä

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta: Kuorsumaanjärvi, Lavijärven-Palojärven kalliot, Puurijärvi-Isosuo, Kiikoisten metsä, Kilpijoen ranta, Kiimajärvi, Kilpikoski, Vehmaanniemi, Pirunvuori, Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi ja Ekojärvi.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vammalan Ristimäen 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita nuoremman roomalaisajan asehautauksia. Se on myös sisämaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnettä kyseisenä aikana.[14] Merovingiajalla kalmistot yleistyvät Sastamalan alueella, mikä osaltaan kertoo väestönkasvusta ja asutuksen tihentymisestä.[15] Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä.

Sastamala-nimi esiintyi ensimmäisen kerran muodossa Sastamall eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä vuodelta 1300 tai 1303.

Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty Tyrvää ja Karkku. Äetsän kunta oli taas muodostunut Kiikan ja Keikyän yhdistyessä vuonna 1981. Suodenniemi liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja Kiikoinen uuteen Sastamalaan vuonna 2013.

Sastamalan vaakuna on entisen Karkun kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut Lauri Ahlgrén.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarkko Malmberg.[16]

Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, ja niiden paikkajako menee puolueittain seuraavasti:[17]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 8426 työpaikkaa. Niistä 8,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3%.[18]

Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.[19]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalan läpi kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 ja Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12. Kiikasta alkaa Kankaanpään kautta Kauhajoelle kulkeva kantatie 44. Kaupungista kulkee myös lukuisia seututeitä Hämeenkyröön, Punkalaitumelle, Vesilahdelle, Nokialle ja Laviaan.

Sastamalan läpi kulkee myös Tampere–Pori-rautatie. Junat pysähtyvät kaupungissa Vammalan ja Karkun rautatieasemilla.

Sastamalan lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Porin lentoasema.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sastamalan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
27 591
1985
  
27 345
1990
  
27 085
1995
  
26 785
2000
  
26 195
2005
  
25 847
2010
  
25 764
2016
  
25 062
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kirjapääkaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalassa on pitkät perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesäisin järjestettävä Vanhan kirjallisuuden päivät. Heinäkuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisäksi suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka edistää suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi. Tästä lähtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapään. Ensimmäiset vuoden Kirjapäät ovat kirjailijat Mauri Kunnas 2013 ja Marko Vesterbacka 2014, hallintojohtaja Hannu Nikkilä 2015 ja kirjakauppias Sirkka-Liisa "Samu" Leino 2016.

Nähtävyydet ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Rautavedelle Ellivuoren laskettelurinteeltä.
Tyrvään seudun museo.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sastamalan ystävyyskaupungit ovat (tilanne joulukuu 2015):[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiikoinen liittyy Sastamalaan ja Pirkanmaahan 18.4.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2012.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. Kuntavaalit 2017, Sastamala Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Kokemäenjoki – Yleistä Kokemäenjoen käyttötieto -palvelu. Viitattu 8.9.2015.
  9. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  10. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. Sastamalan maaseutuohjelma 2014–2017 (pdf) (s.5) Sastamalan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
  12. Suodenniemen kyläkartta Suodenniemi-Seura. Viitattu 8.9.2015.
  13. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Natura 2000 / Ympäristö. Viitattu 19.5.2018.
  14. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 246. Gaudeamus, 2015.
  15. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 265. Gaudeamus, 2015.
  16. Jarkko Malmberg on Sastamalan uusi kaupunginjohtaja Alueviesti. 2013. Viitattu 19.5.2018.
  17. Sastamalan kaupunki: Poliittiset voimasuhteet 2017-2021 https://www.sastamala.fi/sivu.tmpl?sivu_id=3220
  18. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
  19. Alueen Sastamala yhteisöverotiedot Viitattu 19.5.2018.
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  21. Ystävyyskaupungit Sastamalan kaupunki. Viitattu 23.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]