Äetsän voimalaitos
Äetsän vesivoimalaitos | |
---|---|
![]() |
|
Valtio | Suomi |
Sijainti | Sastamala |
Koordinaatit | |
Rakentaminen alkoi |
1919 (vanha [1]) 1993 (uusi [2]) |
Sähköverkkoon | 1921 [1] |
Valmistunut |
1921 (vanha [1]) 1996 (uusi [2]) |
Perustaja | Björneborgs Kraft Ab [1] |
Pääurakoitsija | Ab Skånska Cementgjuteriet [1] |
Suunnittelija |
Brax, A. J. & Juselius, Axel (tekninen, vanha) Frosterus, Sigurd & Gripenberg, Bertel (arkkitehdit, vanha) [1] Uki Arkkitehdit Oy (uusi) [2] |
Omistaja | UPM-Kymmene Oyj |
Vesistö | Kokemäenjoen vesistö |
Joki tai koski | Kokemäenjoki, Meskalankoski [2] |
Keskivirtaama | 173 m³/s [3] |
Yläpuolinen patoallas | |
Nimi |
Kokemäenjoen uoma Tyrvään voimalalle |
Pituus | 12 km [4] |
Leveys | 0,65 km [4] |
Keskikorkeus | 48,9 m [4] |
Alapuolinen allas | |
Nimi |
Kokemäenjoen uoma Kolsin voimalalle |
Keskikorkeus | 43,1 m mpy. |
Voimalaitos | |
Tyyppi | jokivoimalaitos |
Pudotuskorkeus | 6 m [5][3] |
Rakennevirtaama | 360 m³/s [1][5][3] |
Turbiinit |
2 × Kaplan (1,5 MW) 5 × Kaplan (1,1 MW) 2 × Kaplan (3,3 MW) [1][3] |
Kapasiteetti | 16 – 17 MW [6][3] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Äetsän voimalaitos on Sastamalassa Kokemäenjoen Meskalankoskessa sijaitseva kahden vesivoimalaitoksen kokonaisuus. Niiden omistaja on UPM-Kymmene Oyj.[1][7]
Voimalaitoksen pato toimii myös Kokemäenjoen ylittävänä kevyen liikenteen siltana.
Äetsän voimalaitos ympäristöineen kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Vanha voimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äetsän vanhan voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1919. Arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema tiilirakenteinen voimalaitosrakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin.
Voimalaitoksen rakennutti porilaisen Oy W. Rosenlew Ab:n tytäryhtiö Björneborgs Kraft, joka oli hankkinut omistukseensa kolme Keikyässä ja Tyrväällä sijainnutta koskea.
Vanhassa voimalaitoksessa on seitsemän 1920- ja 1930-luvuilla asennettua turbiinia, joista osa on yhä käytössä. [8]
Voimalaitoksen pato rakennettiin Meskalankoskessa sijainneelle Kaijalan kalliolle. Se on vanhin koko joen ylittävä pato Kokemäenjoessa. Rakentamisen yhteydessä perattiin myös Meskalankosken yläpuolella oleva Äetsänkoski.
Uusi voimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1993 aloitettiin padon eteläpuolelle rakentamaan toista jokiuomaa sekä uutta voimalaitosta. Kokonaan kallion sisään louhittu voimalaitos otettiin käyttöön 1996. Uudessa laitoksessa on kaksi turpiinia. [8]
Voimalaitoksen suunnitteli oululainen Uki Arkkitehdit.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset (PDF) 1995–1999. Helsinki: Museovirasto, Fortum Oyj (IVO Oy). Viitattu 18.3.2020.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset, 1999, s.201
- ↑ a b c d Heinonen, T.: Äetsän voimalaitos ''sastamalankylät.fi. Sastamala: Sastamalan kaupunki. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b c d e Kalatalousmaksun määrääminen Melon vesivoimalaitokselle, Nokia (PDF) (lupapäätös, diaari LSY-2004-Y-377) 12.1.2007. Helsinki: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b c Äetsän vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b Kokemäenjoen säännöstely, ympäristo.fi, 10.5.2019, viitattu 18.3.2020
- ↑ Voimalaitokset, viitattu 18.3.2020
- ↑ Kokemäenjoen voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 18.3.2020.
- ↑ a b Tommi Poussu: Vesivoimatuotannon optimointi-ohjelma Viitattu 11.10.2012.