Lauri Ahlgrén
Lauri Kalevi Ahlgrén (4. syyskuuta 1929 Karkku – 23. heinäkuuta 2021[1])[2] oli suomalainen taidegraafikko, taidemaalari ja taidealan järjestövaikuttaja. Hän on tunnetuimpia informalismin edustajia Suomessa.[3] Ahlgrénin värikkäät abstraktit litografiat muodostuvat selvärajaisista alueista ja liittyvät muotokieleltään sarjakuvamaailmaan.
Ahlgrén opiskeli Aukusti Tuhkan grafiikkakoulussa, Vapaassa taidekoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Ensimmäisen oman näyttelynsä hän piti vuonna 1952. Ahlgrén opetti ja luennoi Suomen Taideakatemian koulussa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Vuodesta 1967 hän asui Lallukan taiteilijakodissa Helsingissä.[4]
Ahlgrén toimi Taide-lehden päätoimittajana 1960-luvun lopulla ja osan 1970-luvusta. Hän oli taiteilijaprofessori vuosina 1980–1985. Ahlgrénille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1969 ja professorin arvonimi vuonna 1997.[5]
Ahlgrén menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 91-vuotiaana vuonna 2021.[6]
Julkisia teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lauri Alhgrénin suunnittelemia jukisia teoksia ovat seuraavat:[5]
- lasimaalaus 1997, Tikkakosken kirkko
- lasimosaiikki 1997, Vaasan hautausmaan pieni kappeli
- lasimaalaus 1992, Sysmän Otamon siunauskappeli
- lasimaalaus 1991, Savonlinnan tuomiokirkko
- lasimaalaus 1990, Joutsenon kirkko
- lasimaalaus 1989, Kiukaisten kirkko
- seinämaalaus 1988, Aamulehti, Tampere
- lasimaalaus 1987, Kemin kirkko
- lasimaalaus 1987, Siilinjärven Toivala-Vuorela seurakuntakeskus
- lasimaalaus 1983, Asikkalan kirkko
- seinämaalaus 1983, Kainuun Keskusammattikoulu
- lasimaalaus 1981, Keravan kirkko
- seinämaalaus 1979, Järvenpään posti
- lasimaalaus 1977, Oulun tuomiokirkko
- seinämaalaus 1970, Hyvinkään vanhainkoti
- seinämaalaus 1966, The Finnish School, Jerusalem
- seinämaalaus 1963, Kuopion kaupunginteatteri: seinämaalaus 1960, Heinolan seminaari
- alttarimaalaus 1959, Karkun rukoushuone
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Muistokirjoitus: Lauri Ahlgrén 1929–2021 Helsingin Sanomat. 21.8.2021. Viitattu 21.8.2021.
- ↑ Rantala, Risto & Pajala, Lasse & Suramo, Ari (toim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2001, s. 25. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-17007-4
- ↑ Lauri Ahlgrén (1929-) (Arkistoitu – Internet Archive) Oravien aarteita Jyväskylän taidemuseo
- ↑ Tore Tallqvist ja Otso Kantokorpi: Lauri Ahlgrén, kansipaperin etutaite.
- ↑ a b Lauri Ahlgrénin CV (doc) Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ Muistokirjoitus: Lauri Ahlgrén 1929–2021 Helsingin Sanomat. 21.8.2021. Viitattu 22.7.2022.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tore Tallqvist ja Otso Kantokorpi: Lauri Ahlgrén. Helsinki: Parvs Publishing, 2010. ISBN 978-952-5654-29-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lauri Ahlgrén Kansallisgallerian kokoelmissa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
