Vammalan rautatieasema
| Vammala | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Vma |
| Rataosa | Tampere–Pori |
| Sijainti | |
| Osoite | Asemakatu 25 B, 38210 Sastamala |
| Kunta | Sastamala (vuoteen 1955 Tyrvää, vuosina 1955–2009 Vammala) |
| Etäisyydet |
Pori 76,4 km Kokemäki 38,6 km Karkku 15,2 km Tampere 58,5 km |
| Avattu | 4.11.1895 |
| Liikenne | |
| Käyttäjiä | 70 000 (v. 2008) [1] |
| Liikennöitsijä(t) | VR |
| Kaukoliikenne | Pori-Tampere |
| Vaihtoyhteydet | taksi |
| Muut tiedot | junakohtauspaikka |
| Matkustajalaituri(t) | |
| Korkeus | 55 cm [2] |
| Lyhin ja pisin pituus | 251 m [2] |
| Pinnoite | Asfaltti |
| Laiturikatokset | Metalliset, 2 + 1 kpl |
| Asemarakennus | |
| Materiaali | puu |
| Rakennettu | viimeistään 1895 |
| Lipunmyynti | lippuautomaatti |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | 3 laituriraidetta |
|
|
|
Vammalan rautatieasema (lyh. Vma) on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Tampere–Pori. Siellä pysähtyvät kaikki reitillä Tampere–Pori liikennöivät InterCity- ja Pendolino-junat.[3] Junat pysähtyvät pääasiassa raiteella 2, jonka vieressä on asemarakennus. Osa junista pysähtyy kuitenkin raiteella 1.[4] Raide 3 ei ole käytössä. Asemalla on lipunmyyntiautomaatti.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vammalan rautatieasema on yksi Tampere–Pori-radan alkuperäisistä asemarakennuksista; se valmistui Oulun radan asemarakennusten tyyppipiirustusten mukaan viimeistään vuonna 1895, jolloin junaliikenne Tampereen ja Porin välillä alkoi. Samanlaisia ovat alun perin olleet muiden muassa Kovjoen ja Pännäisten rautatieasemat Oulun radalla sekä Pieksämäen ja Suonenjoen asemat Savon radalla. Rakennuksen takapuolelle lisättiin siipiosa vuonna 1925, sen sijaan rakennuksen julkisivu on säilynyt miltei alkuperäisenä. Asemalle rakennettiin vuonna 1898 myös tiilinen kaksipaikkainen veturitalli, joka purettiin 2000-luvun alussa. Alkuperäisen puisen vesitornin tilalle rakennettiin vuonna 1930 tiilinen vesitorni, joka on edelleen pystyssä.[5]
Rautatieasema oli aluksi etäällä asutuksesta, koska Tyrvään kirkonkylä sijaitsi yli kilometrin päässä Vammaskosken eteläpuolella. Kokemäenjoen vesistön ylittävä Vammaskosken silta oli jo kauan ollut tärkeä etappipaikka Tampereen ja Turun välisellä maantiellä. Tyrvään kirkonkylästä muodostettiin vuonna 1912 Vammalan kauppala, joka kuitenkin tuhoutui pahoin kansalaissodan loppuvaiheissa huhtikuussa 1918. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen rautatieaseman ympäristöön alkoi muodostua tiheään asuttu yhdyskunta ja pienimuotoista teollisuutta. Maailmansotien välisenä aikana taaja-asutus levisi kauppalasta kohti rautatieasemaa. Aseman toimintaa vilkastutti aikoinaan Asevarikko 3:n siirtyminen Helsingistä Tyrväälle lähelle rautatietä talvisodan alla.[5]
Asema oli alun perin nimeltään Tyrvään rautatieasema (lyhenne Tvä), mutta vuoden 1955 alussa asema siirtyi silloisen Vammalan kauppalan (vuoden 1965 alusta kaupungin) alueelle, jolloin myös aseman nimi vaihtui Vammalan rautatieasemaksi. Ratapihan itä- ja länsipäässä olleet Varikonkadun ja Asemakadun tasoristeykset korvattiin yli- ja alikulkusilloilla 1980-luvuilla. Asemarakennus ja tavarasuojat siirtyivät eräiden muiden rakennusten ohella Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Museovirasto on luokitellut Vammalan rautatieaseman lähiympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.[5]
Vammalan junaturma 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vammalan aseman ratapihan itäpäässä tapahtui 5. huhtikuuta 2013 junaturma, jossa Raumalle matkalla olleen tavarajunan 13 vaunua suistui kiskoilta. Suistuneista vaunuista kolme kaatui, ja yhdestä kaatuneesta säiliövaunusta valui maahan muutamia satoja litroja mäntyöljyä. Onnettomuudesta ei seurannut henkilövahinkoja.[6][7] Onnettomuudesta aiheutui kaikkiaan noin 940 000 euron vahingot. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan turman aiheutti vaihteen kääntyminen junan alla.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 25. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 31 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kaukoliikenteen aikataulut 28.3.–6.6.2021 (PDF) (s. 8–9) VR. Viitattu 9.3.2021.
- ↑ Vammala junalahdot.fi. Viitattu 9.3.2021.
- ↑ a b c Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 122–123. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ Nurmi, Eero: Onnettomuustutkija: Vammalan raideonnettomuuden syy ehkä vaihteessa 6.4.2013. Yle Uutiset.
- ↑ Naalisvaara, Mikko: Tampere–Pori-junaliikenne käyntiin illalla 6.4.2013. Yle Uutiset.
- ↑ Kokko, Tiina: Vammalan junaturman syy: vaihde kääntyi junan alla ja suisti 13 vaunua raiteilta 21.2.2014. Yle Uutiset.