Rauma
Rauma Raumo |
|
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Seutukunta | Rauman seutukunta |
Kuntanumero | 684 |
Hallinnollinen keskus | Rauman keskustaajama |
Perustettu | 1442 |
Kuntaliitokset |
Rauman mlk (1993) Kodisjoki (2007) Lappi (2009) |
Pinta-ala ilman merialueita |
510,10 km² 189:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
1 110,12 km² 105:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 496,35 km² |
– sisävesi | 13,75 km² |
– meri | 600,02 km² |
Väkiluku |
38 874 29:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
– väestötiheys | 78,32 as./km² (31.8.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 14,5 % |
– 15–64-v. | 59,3 % |
– yli 64-v. | 26,2 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 91,1 % |
– ruotsinkielisiä | 0,3 % |
– muut | 8,6 % |
Kunnallisvero |
7,90 % 257:nneksi suurin 2024 [5] |
Työttömyysaste | 7,8 % (2018) [6] |
Kaupunginjohtaja | Esko Poikela[7] |
Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
2021–2025[8] • SDP • Kok. • PS • Kesk. • Vas. • Vihr. • KD |
16 10 6 4 3 2 2 |
www.rauma.fi |
Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman kaupungissa asuu noin 39 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 65 000 henkilöä. Asukasluvultaan Rauman on Suomen 29:nneksi suurin kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 1 110,12 km², josta 496,35 km² on maata, 13,75 km² sisävesialueita ja 600,02 km² merialueita.[1]
Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49 kilometriä[9] Porista etelään ja 94 kilometriä[9] Turusta pohjoiseen.
Rauma on Suomen kolmanneksi pisimpään toiminut kaupunki Turun ja Porvoon jälkeen (neljänneksi pisimpään, jos Viipuri lasketaan). Rauma on satamakaupunki, minkä ansiosta Rauman murre on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre (”giäl”) on lounaismurre, joka eroaa selvästi Turun murteesta.[10] Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.
Raumalla on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta. Pohjoismaiden suurin yhtenäinen ja hyvin säilynyt vanha puutaloalue Vanha Rauma on elävä ja kaunis kaupungin keskus: täynnä museoita, kauppoja, ravintoloita ja koteja. Toinen kohteista on Lapin Kivikylässä sijaitseva pronssikautinen kalmistoalue Sammallahdenmäki.
Rauma tunnetaan murteestaan, pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta. Rauma sai vuoden kaupunkikeskusta -tunnustuksen 2009[11] ja vuoden pyöräilykunta -tunnustuksen vuonna 2010.[12]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442[13], jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia niitä lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turunkin porvareilla oli.[14] Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.
Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.[14] Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen, kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557[14].
1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa, mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja -astioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.[14] 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kielletty 130 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun.[14] Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle.[14] Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.
Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan 1800-luvulla, jolloin sen purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari.
1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta siellä ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen.[14] Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.
Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen yhteyteen kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. Rauman kylpylä oli suosittu vielä 1830-luvulla, mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue, ja terveyslähde mainittiin vielä paikallisessa lehdessä vuonna 1890.[15]
Rauman maalaiskunnan puolella sijainneet Sampaanala ja Syvärauma kasvoivat kaupungin vetovoimassa esikaupunkialueiksi, ja ne liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1954.[16] Loputkin maalaiskunnasta yhdistettiin Raumaan vuonna 1993, Kodisjoen liittyessä Raumaan 2007 ja Lapin kunnan 2009.
Fåfängan alueelle oli suunnitteilla kylpylähotelli, jonka suunnitteluvaihe tuli päättyä kesällä 2015.[17] Hanke kuitenkin kariutui vuonna 2019.[18]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauma kuuluu ilmastoltaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvukausi kestää yleensä 160–175 vuorokautta, vuoden keskilämpötilan ollessa +5 °C. Helmikuu on yleensä kylmin kuukausi (−5 °C) ja heinäkuu lämpimin (+15,5–16,5 °C). Vuoden sademäärä on Raumalla 600 mm.[19]
Merellinen Rauma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan.
Laivanrakennus Raumalla alkoi jo 1500-luvulla, jolloin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen laivaveistämö eli varvi. Purjealuksia rakennettiin Raumalla aina purjelaivakauden loppuun saakka ja 1800-luvulla Raumalla oli jopa Suomen suurin purjelaivasto. Kuuluisin purjelaivoista on Raumalla 1891 rakennettu purjelaiva, kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 1950. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.[20] Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Rauman Korkeakariin perustettiin F.W. Hollming Oy:n telakka valmistamaan sotakorvauslaivoja Neuvostoliitolle. Hollmingin telakka rakensi vuoteen 1952 mennessä yhteensä 34 puurakenteista kuunaria. Sotakorvausten valmistuttua telakka siirtyi valmistamaan moderneja teräsrakenteisia aluksia, joita toimitettiin aina 1970-luvulle saakka pääosin neuvostoliittolaisille tilaajille.[21] Raumalla oli vielä 2020-luvun alussa nähtävissä kolme purjelaivaa: Priki Gerda (uponnut ja purettu 2023), kuunari Kathrina (nykyään Helsingissä ympäri vuoden) ja kaljaasi Marita laivasatamassa, Otanlahden rantapuiston alueella Poroholman lomakeskuksessa, jossa ne palvelevat mm. ravintoloina.[22][23]
Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa. Laivanvarustajan kotimuseo Marela sijaitsee Vanhassa Raumassa. Merimiehen kotimuseo Kirsti sijaitsee Vanhassa Raumassa.[24]
Saaristo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Saaristoon on vesibussiyhteys[25] mantereelta, Otanlahden rantapuistosta[26]. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari on Reksaari. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.
Satama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1 657 aluksella[27]. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita 3 ja muita 1.[28] Laitureiden yhteispituus on 3 233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki.[29]
Teollisuus ja kauppa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava Kongsberg Maritime Finland Oy. Satama-alueella toiminut Rauman telakka myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla[30]. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman[31]. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Fredman Group valmistaa ruoanlaittotuotteita, kuten suodatinpusseja ja leivinpaperia. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja.[32] Kaupungissa toimiva Alfa Laval Aalborg Oy suunnittelee ja valmistaa lämmöntalteenottojärjestelmiä ja toimittaa niitä ympäri maailmaa. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava Raumaster Oy. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.
-
Rauman telakka-aluetta.
-
Forchemin mäntyöljytislaamo.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Raumalla oli 39 620 asukasta, joista 36 383 asui taajamissa, 2 894 haja-asutusalueilla ja 343:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rauman taajama-aste on 92,6 %.[34] Rauman taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[35]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Rauman keskustaajama | 33 654 |
2 | Lapin kirkonkylä | 1 506 |
3 | Kolla | 503 |
4 | Vasarainen | 391 |
5 | Kodisjoen kirkonkylä | 329 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raumalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[36]
- Rauman seurakunta (ent. Rauman kaupunki- ja maaseurakunta)
- Lapin kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rauman alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[37] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[38].
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Raumalla toimii Rauman Avainseurakunta.[39]
Entiset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rauman kaupungin nykyisellä alueella.[36]
- Lapin seurakunta (liitetty Rauman seurakuntaan 2009)
Vuoteen 2006 Kodisjoen saarnahuonekunta kuului Laitilan seurakuntaan.
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa. Rauman kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa.[40] Vuoden 2021 kuntavaalissa annettiin 16 480 hyväksyttyä ääntä, joka vastaa 51,7 prosenttia äänioikeutetuista.[8]
Valtuuston puheenjohtajana toimii Otso Huuska. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Reijo Kallio, toisena varapuheenjohtajana Susanna Ruponen ja kolmantena varapuheenjohtajana Pasi Kailaanmäki.[41]
Puolue | Äänimäärä | Prosenttimäärä | Paikkamäärä | Muutos |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 5 706 | 34,6 | 16 | −2 |
Kansallinen Kokoomus | 3 796 | 23,0 | 10 | +2 |
Perussuomalaiset | 2 345 | 14,2 | 6 | +2 |
Suomen Keskusta | 1 606 | 9,7 | 4 | −1 |
Vasemmistoliitto | 1 156 | 7,0 | 3 | 0 |
Vihreät | 949 | 5,8 | 2 | −1 |
Suomen Kristillisdemokraatit | 852 | 5,2 | 2 | 0 |
Kaupunginjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginjohtaja | Toimikausi |
---|---|
Oskar Nero[42] | 1923–1937 |
A. B. Tammivaara[42] | 1937–1956 |
Eelis Oksanen[42] | 1956–1978 |
Uljas Mäkelä[42][43] | 1978–1988 |
Pentti Koivu[42] | 1988–2004 |
Arno Miettinen[42] | 2005–2012 |
Kari Koski | 2012–2020[44] |
Johanna Luukkonen | 2020–[45]2021[46] |
Esko Poikela | 2022[7]– |
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajankoulutuslaitoksen lisäksi Raumalla toimii 18 peruskoulua, ammattiopisto, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukio ja ammattikorkeakoulu.[47]
Perusopetus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman peruskouluista 13 on keskittynyt peruskoulun alaluokkien (1–6) opetukseen ja kaksi peruskoulun yläluokkien (7–9) opetukseen. Lisäksi peruskoulun jokaisen luokka-asteen (1–9) käsittäviä yhtenäiskouluja on kolme. Rauman peruskouluista kaksi toimii muun kuin Rauman kaupungin hallinnon alaisuudessa: Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston ylläpitämä luokkien 1–9 yhtenäiskoulu ja Rauman freinetkoulu on Rauman Avokas ry:n ylläpitämä freinetpedagogiikkaa soveltava luokkien 1–6 koulu.[48]
Toisen asteen koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman Lyseon lukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.
WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, kauneudenhoitoalalla, matkailualalla, ravintola-alalla, elintarvikealalla, liiketalouden ja kaupan alalla, turvallisuusalalla, tekniikan alalla, logistiikan alalla sekä merenkulkualalla.[49]
Korkea-asteen koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa Raumalla hoitotyön, liiketalouden, logistiikan, merenkulun, tuotantotalouden ja tekniikan opintoja.[50] Turun yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuslaitos, joka tarjoaa varhaiskasvatuksen opettajan, luokanopettajan sekä käsityön aineenopettajan koulutusta.[51]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raumalla on Liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Lukon naisten joukkue pelaa Naisten Liigaa.
Pesäpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden pesäpallostadionilla. Vuonna 1958 perustettu seura tunnetaan nimellä Fera. Nimi juontaa Raumalla aikaisemmin nimillä fera ja feda pelattuun neljän maalin tyyppiseen pallopeliin. Feran edustusjoukkue pelasi Superpesiksessä kaudet 2011–2017 seurayhteistyösopimuksen mukaisesti Rauman Lukon logolla ja väreillä.[52]
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion. Pallo-Iiroilla on miesten joukkue kakkosessa ja naisten joukkue ykkösessä.
Muut lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji | Seura | Taso |
Futsal | FC Rauma | Futsal-ykkönen |
Golf | Rauma Golf | |
Koripallo | Kaaron Roima | II-divisioona, naiset[53] |
Rauma Basket | V-divisioona | |
Lentopallo | Narvi-Pallo | miesten ja naisten 2-sarja |
Rugby | Rauma Ice Pack | I-divisioona |
Salibandy | SalBa | Salibandy Divari |
Suunnistus | Rasti-Lukko | |
Tennis | Rauman Verkkopalloseura | |
Judo | Kaigan ry [54]
Fudoshin Rauma ry [55] |
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun–Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma–Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun–Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.
Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Porissa ja Turussa.
Rautatieliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2 750 000 tonnia tavaraa[56]. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.
Linja-autoliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman linja-autoaseman toiminnot siirtyivät 17.8.2019 alkaen tilapäisesti Harmaidenveljesten pysäköintialueelle, joka sijaitsee kirkon ja Tallikedon kiertoliittymän välissä. Tilapäisen linja-autoaseman alueelle on rakennettu uusi liittymä Tallikedonkadulta.
Linja-autoasemalla on viisi lähtevän linjaliikenteen laituria, tilausajolaituri, saapuvan liikenteen laituri sekä alue rahdin lastausta ja purkua varten. Myös matkahuollon palvelut siirtyivät alueelle.
Asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.
Rauman paikallisliikenne, Rauman Gyyt, on kaupungin kilpailuttama, ja vuodesta 2023 liikennettä on hoitanut LS-Liikennelinjat. Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema.[57]
Etäisyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etäisyyksiä Raumalta muille paikkakunnille nopeinta ajoreittiä pitkin:[58]
|
Media
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raumalla ilmestyvät 5-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Raumalainen. Lisäksi Raumalla jaetaan kerran viikossa Satakunnan Viikkoa. Kaupungissa toimii radiokanava Radio Ramona sekä nettiradio Radio Dynamo.
Osa-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
||||
Rauman ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raumalla on viisi ystävyyskaupunkia:[60]
Rauman kumppanuuskaupunkeja ovat Boynton Beach Yhdysvalloissa ja Zhuhai Kiinassa.[60]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman alueella puhutun kielen perustana on Rauman murre, joka kuuluu Lounais-Suomen murrealueeseen. Euran murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[61] Rauman murteessa näkyy viron, ruotsin, hollannin, saksan ja englannin kielen vaikutuksia. Rauman murteelle on tyypillistä, että sanoissa kuuluvat g-, b- ja d-äänteet. Murteelle on ominaista myös loppuheitto eli sanojen katkeaminen lopusta.[62]
Tapahtumat ja festivaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauma Blues
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut elokuun puoleen väliin. Tapahtuma keskittyy bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.
RMJ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1999–2007 sekä jälleen vuodesta 2016 lähtien Rauman Otanlahdessa on järjestetty Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. RMJ siirrettiin takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon, jossa festivaali järjestettiin vuosina 2010–2011. Vuonna 2016 RMJ palasi Otanlahteen ja sitä tullaan järjestämään ainakin muutaman vuoden ajan.[63]
RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhanrikkomisten takia. Myös tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli pitkään keskustelun aiheena.
Pitsiviikko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään. Osana Pitsiviikkoa on alettu 2010-luvulla järjestää myös Kansainvälisiä suurmarkkinoita.
Muut kulttuuritapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Klustermus, esittävän ja luovan säveltaiteen tapahtuma kesäkuun alussa
- Jazz-festivaali Rauma Summer Jazz kesäkuun lopussa
- Klassisen musiikin festivaali Festivo (Arkistoitu – Internet Archive) elokuussa
- Elokuvatapahtuma Blue Sea Film Festival elokuun lopulla
Raumalaisia yhtyeitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rauman Poikasoittokunta, 1949 perustettu puhallinorkesteri.[64]
- Itkevä tyttö, vuonna 2001 perustettu taiderockia soittava nelihenkinen yhtye.[65]
- Gay-kuoro Sirppi, 2001 perustettu yhden pitkäsoiton julkaissut ja sekalaista musiikkia esittävä kuoro.[66]
- Taipuva Luotisuora, progressiivista rockia soittava, vuonna 2002 perustettu viisihenkinen yhtye.
- Finlanders, vuonna 1984 perustettu iskelmäyhtye.
- One Taste, vuonna 2003 perustettu ja neljä pitkäsoittoa julkaissut seitsemän jäsenen pop-jazz -yhtye.[67]
- Mellakka, vuosina 1984–1986 toiminut punk-bändi
- Rauman Poikakuoro, vuonna 1955 perustettu Suomen toiseksi vanhin kuoro
- Sähköankerias, vuonna 1999 perustettu lastenmusiikkiyhtye
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauman pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lapskoussi, riisistä ja rusinoista keitettävä makea topseilvellinki sekä Rauman piparkakot.[68]
Tunnettuja raumalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista raumalaisista
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ a b Esko Poikela aloittaa kaupunginjohtajana 10.1.2022 16.11.2021. Rauman kaupunki. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Rauma Oikeusministeriö. Viitattu 14.11.2021.
- ↑ a b Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto. Arkistoitu 20.4.2010. Viitattu 20.3.2010.
- ↑ Rauman kieli; Rauma.fi
- ↑ Rauma voitti vuoden 2009 keskustapalkinnon 9.12.2009. Kaleva. Viitattu 23.3.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Poljin (pdf) 2/2010. Pyöräilykuntien verkosto ry. Arkistoitu 20.5.2012. Viitattu 23.3.2010.
- ↑ Satakunnan Kansa Satakunnan Kansa. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 11.2.2015.
- ↑ a b c d e f g Rauma-Info (Historiaa) Rauman kaupunki. Viitattu 22.3.2010.
- ↑ Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa, s. 187. Kirjokansi 20. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-239-8
- ↑ Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 22-23. Genimap Oy, 2004.
- ↑ Yle.fi, uutiset 1.9.2014, viitattu 4.9.2014
- ↑ Rauman kylpylähotelli ajoi karille – Yrittäjä löi hanskat tiskiin: "Uusi sijainti tiedetään ehkä viikon kuluttua. Pori tarjoutui sijoituspaikaksi" Satakunnan Kansa. 28.1.2019. Viitattu 26.6.2021.
- ↑ Rauma: Maisemaselvitys – Koillinen teollisuusalue (s. 15), viitattu 24.9.2013.
- ↑ Kari Jalava: Uljas wakkanet.fi. 26.12.2006. Arkistoitu 14.10.2017. Viitattu 23.3.2010.
- ↑ Wahlqvist, Sirpa: "Sydämellä rakennetut seililaivat – Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952", s. 278–283. Turun yliopisto, 2011. ISBN 978-951-29-4856-7.
- ↑ Purjelaivasatama Raumalla RPR Group. Arkistoitu 30.4.2018. Viitattu 30.4.2018.
- ↑ Poroholman lomakeskus Poroholman lomakeskus. Viitattu 30.4.2018.
- ↑ Raumalle.fi Raumalle.fi. Arkistoitu 30.4.2018. Viitattu 30.4.2018.
- ↑ Rauman vesibussit WCSS. Viitattu 30.4.2018.
- ↑ Otanlahden rantapuisto RPR Gorup. Viitattu 30.4.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Vuositilastot 2008 Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
- ↑ Tekniset tiedot Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
- ↑ Esittely Rauman Satama. Viitattu 23.3.2010.
- ↑ Turun Sanomat ts.fi. 18.3.2014. Arkistoitu 21.1.2015. Viitattu 6.5.2015.
- ↑ Rauman kaupunki rauma.fi. 28.4.2015. Viitattu 6.5.2015.
- ↑ Oras Group lyhyesti Oras Group. Viitattu 5.3.2017.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ Kaupunginvaltuusto Rauman kaupunki. Viitattu 14.11.2021.
- ↑ Kaupunginvaltuusto rauma-julkaisu-tweb.fi. Viitattu 14.11.2021.
- ↑ a b c d e f Rauman kaupunginjohtajat; Raumakuvasto
- ↑ Uljas Mäkelä, Eduskunta
- ↑ Kari Koski aloitti Rauman johdossa ”pirun hyvällä mielellä”; Länsi-Suomi 3.9.2012
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-11224495
- ↑ https://www.rauma.fi/ajankohtaista/esko-poikela-valittiin-rauman-kaupunginjohtajaksi/
- ↑ Rauma.fi, Kasvatus ja koulutus. Viitattu 7.1.2019
- ↑ Rauman perusopetuksen koulut. Viitattu 7.1.2019
- ↑ WinNovan koulutustarjonta 2019 winnova.fi. Viitattu 7.1.2019.
- ↑ SAMK-kampus Rauma Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.1.2019.
- ↑ Opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto. Viitattu 7.1.2019.
- ↑ Rauman Lukko vahvasti mukaan raumalaiseen naispesikseen 6.9.2010. Fera. Viitattu 20.2.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ KaaRo Basket.fi. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 6.11.2009.
- ↑ Määritä nimeke! kaigan.fi. Rauma: Kaigan ry. Viitattu 16.9.2024.
- ↑ Judoa Raumalla ja Eurassa - tule mukaan! fudoshinrauma.fi. Rauma: Fudoshin Rauma ry. Viitattu 16.9.2024.
- ↑ HL: Tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2011 (pdf) 10.2.2012. Liikennevirasto. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 12.2.2010.
- ↑ Joukkoliikenne Rauman kaupunki. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Suomen kartta Fonecta. Viitattu 24.3.2015.
- ↑ [1]
- ↑ a b Ystävyys- ja kumppanuuskaupungit Rauman kaupunki. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Lehtinen, Ulla: Kuinka hyvin osaat Rauman murretta? Kotiliesi. 23.2.2020.
- ↑ Raumanmeren Juhannus 2016 www.facebook.com. Viitattu 31.8.2016.
- ↑ Rauman poikasoittokunnan historia Rauman poikasoittokunta. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 5.1.2010.
- ↑ Itkevä tyttö -yhtyeen esittely Itkevä Tyttö. Viitattu 5.1.2010.
- ↑ Gay-kuoro Sirpin esittely Gay-kuoro sirppi. Arkistoitu 4.7.2007. Viitattu 5.1.2010.
- ↑ One Taste -yhtyeen biografia One Taste. Viitattu 5.1.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 45. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rauman kaupungin kotisivut
- Tilastokeskus – Rauman avainluvut
- Ylen Elävä arkisto: Vanha Rauma
- Ylen Elävä arkisto: Raumaa kamerakulmasta 1945
- Raumakuvasto, Rauma-aiheinen tietokanta
|
1. Helsinki | 681 802 | 7. Jyväskylä | 148 622 | 13. Lappeenranta | 73 084 | 19. Porvoo | 51 621 | 25. Lohja | 45 706 |
2. Espoo | 318 507 | 8. Kuopio | 124 825 | 14. Vaasa | 69 542 | 20. Salo | 50 912 | 26. Nurmijärvi | 44 917 |
3. Tampere | 258 770 | 9. Lahti | 121 202 | 15. Hämeenlinna | 68 296 | 21. Kotka | 50 422 | 27. Tuusula | 42 000 |
4. Vantaa | 250 073 | 10. Pori | 83 334 | 16. Seinäjoki | 66 474 | 22. Kokkola | 48 297 | 28. Kirkkonummi | 41 498 |
5. Oulu | 215 530 | 11. Kouvola | 78 587 | 17. Rovaniemi | 65 321 | 23. Hyvinkää | 47 035 | 29. Rauma | 38 874 |
6. Turku | 204 618 | 12. Joensuu | 78 204 | 18. Mikkeli | 51 965 | 24. Järvenpää | 46 804 | 30. Kerava | 38 355 |
|