Vuoden kaupunkikeskusta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuoden kaupunkikeskusta on Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistyksen vuodesta 1999 lähtien jakama palkinto, joka annetaan kaupungeille, jotka toteuttavat kehitysideoita ja hankkeita, joiden toimivuus voidaan konkreettisesti mitata vilkastuneena keskustaelämänä. Hankkeita arvioidaan fyysisistä ja esteettisistä näkökulmista ja toteutuksen paikallisesta omaleimaisuudesta.[1] Palkinnon saajan valitsee vuosittain yhdistyksen raati, joka koostuu muun muassa arkkitehdeista, kaupunkisuunnittelijoista, konsulteista sekä kaupan ja hallinnon edustajista. Palkinto on lähinnä nimellinen ja arvokkaampaa palkinnon saavalle kaupungille on palkinnon tuoma julkisuus.

Palkinnon saaneet kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kaupunki Peruste
1999 Kajaani valittiin ensimmäiseksi vuoden kaupunkikeskustaksi seitsemän ehdokkaan joukosta. Palkintosumma oli 10 000 markkaa. Perusteina oli Raatihuoneentorin muuttaminen tapahtumatoriksi, mikä toi alueen liiketiloille kysyntää ja ihmisiä keskustaan.[1]
2000 Lahti sai palkinnon keskustan ilmeen kohentamisesta, palvelutarjonnan ja kaupan kilpailukyvyn parantamisesta, mikä lisäsi viihtyvyyttä ja keskustan vähittäiskauppojen kannattavuutta.[1]
2002 Oulu palkittiin pitkäjännitteisestä ja johdonmukaisesta keskustan kehittämisestä ja mallikkaasta yhteistyöstä kaupungin, kiinteistönomistajien ja elinkeinoelämän välillä.[1]
2003 Kouvola palkittiin 2003 eurolla uudistustoimien käynnistämisestä ja viemisestä eteenpäin, mikä oli rohkaissut myös elinkeinoelämää sijoittamaan tulevaisuuteen. Hämeenlinna sai kunniamaininnan Jean Sibeliuksen syntymäkodin kunnostamisesta kulttuurikäyttöön.[1]
2004 Pori palkittiin 2004 eurolla pitkäjännitteisestä kaupunkia kehittäneestä jämptistä strategiasta, jonka ansiota Porin Promenadi muun muassa on.[1]
2005 Joensuu kehittetty keskustaa huolellisesti ja saatu hyviä tuloksia aikaan suhteellisen pienellä panostuksella. Palkinto oli 2005 euroa.
2006 Vaasa rakennettiin keskustorin alle 841 auton pysäköintihalli, mikä edisti keskusta-alueen jalankulkijaystävällisyyttä.[1]
2007 Jyväskylä oli esimerkillinen ja elävä kävelykatu, jonka ympärille oli rakentunut vahva ja monipuolinen kaupanrakenne.[1]
2008 Imatra oli onnistuttu kehittämään keskustaa rajallisista resursseista huolimatta kiinnostavaksi ja yksilölliseksi.[1]
2009 Rauma oli onnistuttu kehittämään Vanhan Rauman keskusta-aluetta haasteellisessa ympäristössä johdonmukaisesti, pitkäjännitteisesti ja tuloksekkaasti.[1]
2010 Kotka palkittiin torin alle rakennetusta pysäköintitilasta ja tapahtumien tuomisesta keskusta-alueelle.[2]
2011 Kokkola sai palkinnon onnistuneesta keskustauudistuksestaan.[3]
2012 Mikkeli sai palkinnon vaikuttavasta keskustauudistuksestaan.
2013 Kemi Keskustaa on elävöitetty muun muassa Täiköntorin kunnostuksella, kävelykadun rakentamisella ja sisäsataman parantamisella. Lisäksi Kemitiimi on järjestänyt lukemattomia tapahtumia keskustassa.
2014 Kuopio palkittiin onnistuneesta ja taitavasta keskustauudistuksesta.
2015 Hyvinkää
2016 Tampere sai Keskustapalkinnon kaupunkikeskustan onnistuneista uudistuksistaan. EKK korosti palkinnon perusteluissa tamperelaisten vahvaa paikallisuutta sekä loistavaa kokonaissuunnittelua, joka on suuntautunut kaupungin ytimeen.
2017 Helsinki palkittiin kun Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Helsingin kaupunkikeskustan monipuolisista uudistuksistaan ja elämyksellisyydestään.
2018 Lappeenranta palkittiin ja EKK:n palkintoraadin puheenjohtaja kehui kaupunkikeskustaa erityisesti taitavista kaavoitus- ja rakentamisratkaisuista, vaikka haasteita ovat asettaneet historia, puistot, rakennussuojelu sekä maastomuodot.
2019 Vantaa ansaitsi keskustapalkinnon ennakkoluulottomista toimistaan, jotka palvelevat metropolialueen yhteistyötä ja vahvistavat kaikkien neljän kaupungin kilpailukykyä kansainvälisestikin. Vantaa on edelläkävijä verkostokaupunkistrategian kehittäjänä Suomessa.
2020 Kouvola palkittiin kun Kävelykatu sai nyt kolmannen kehitysvaiheensa. Ensin 1990-luvulla oli kesäkävelykatu impressionistisine kioskirakenteineen. Vuosituhannen vaihteessa rakentui juhlava kävelykatu. Kaksi vuotta sitten kävelykatu Manski muuntui viehättäväksi aukiosarjaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Marjukka Kulmanen: 12 vuotta eläviä keskustoja (pdf) Elävä Kaupunkikeskusta ry. Viitattu 26.3.2010.
  2. Keskustapalkinto 17.2.2010. Elävä Kaupunkikeskusta ry. Viitattu 26.3.2010.
  3. Keskustapalkinto 17.2.2010. Elävä Kaupunkikeskusta ry. Viitattu 2.1.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]