Kemi

Kemi
vaakuna	sijainti
Kemin kantakaupunkia
Sijainti	65°44′10″N, 024°33′50″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Kemi–Tornion seutukunta
Hallinnollinen keskus	Kemin keskustaajama
Perustettu	1869
Pinta-ala ilman merialueita	102,75 km² 297:nneksi suurin 2018
Kokonaispinta-ala	747,28 km² 160:nneksi suurin 2018
– maa	95,37 km²
– sisävesi	7,38 km²
– meri	644,53 km²
Väkiluku	21 218 49:nneksi suurin 30.4.2018
– väestötiheys	222,5 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	14,6 %
– 15–64-v.	60,8 %
– yli 64-v.	24,6 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	95,1 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	4,7 %
Kunnallisvero	21,75 % 49:nneksi suurin 2019
Kaupunginjohtaja	Tero Nissinen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2017–2021  • Vas.  • SDP  • Kesk.  • Kok.  • Ps.  • Vihr.	15 13 7 5 2 1
www.kemi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 21 218 asukasta (30. huhtikuuta 2018), ja sen pinta-ala on 747,28 km² (1. tammikuuta 2018), josta 95,37 km² maata, 7,38 km² sisävesiä ja loput 644,53 km² merta. Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan. Sana kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä.

Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.

Historia

Näkymä Kemiin mereltä päin.

Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli oikeudet ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha vuonna 1863).

Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Kemin rautatieasema on edelleen tärkeä rautatieliikenteen solmukohta.

Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3 543:sta 16 795:een. Kemin nykyinen pinta-ala on vajaa 94 neliökilometriä ollen näin Pohjois-Suomen pienin kunta.

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Lisäksi suomalaiset sotilaat olivat tyhjentäneet talon yläkerroksissa sijaitsevan vesitornina toimivan vesisäiliön ennen räjäytystä. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin.

Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemijoen uittotyömaalla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta 1949.

Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun.

Väestönkehitys

Kemin jalokivigalleria

Kemin lyseon lukio.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kemin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			26 928
1985			26 421
1990			25 374
1995			24 696
2000			23 689
2005			22 831
2010			22 537
2015			21 758
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kemissä oli 21 256 asukasta, joista 20 951 asui taajamissa, 97 haja-asutusalueilla ja 208 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kemin taajama-aste on 99,5 %. Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kemin keskustaajama*	18 916
2	Hepola	1 701
3	Ajos	334

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle. Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 26 832 asukasta ja sen pinta-ala on 49,94 neliökilometriä.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kemin seurakunta (ent. Kemin kaupunkiseurakunta)

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemin alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.

Ilmasto

Kemin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,8 −6,3 −1,5 4,4 11,4 17,1 20,2 17,6 12 5,3 −0,8 −4,6 ka. 5,7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −15,5 −15,3 −10,7 −4,1 1,5 7,1 10,9 8,6 4,1 −0,7 −7 −13 ka. -2,8 Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,8 −10,4 −5,9 0,2 6,6 12,5 15,8 13,3 8,1 2,4 −3,7 −8,5 ka. 1,6 Sademäärä (mm) 49 38 38 27 42 43 65 60 56 61 57 44 Σ 580 Auringopaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 8 9 8 6 4 2 1 0 ka. 3,9 Sadepäivät (d) 18 15 14 10 12 11 13 13 13 15 18 17 Σ 169 Veden lämpötila (°C) 0 -1 -1 -1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7 L ä m p ö t i l a −6,8 −15,5 −6,3 −15,3 −1,5 −10,7 4,4 −4,1 11,4 1,5 17,1 7,1 20,2 10,9 17,6 8,6 12 4,1 5,3 −0,7 −0,8 −7 −4,6 −13 S a d a n t a 49 38 38 27 42 43 65 60 56 61 57 44 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010

Alue

Kemin kaupunginosat

Kemin kaupunki on jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka puolestaan on jaettu 16 tilastoalueeseen. Kemin keskustan suuralueeseen, Sauvosaareen, kuuluvat Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueet. Keskustasta pohjoiseen on Koivuharjun suuralue, johon kuuluvat tilastoalueet Koivuharju, Karihaara ja Paattio. Kaupungin itäosassa sijaitsee Kivikon suuralue, joka muodostuu Kivikon, Tervaharjun ja Nauskan tilastoalueista. Syväkankaan suuralue sijaitsee keskustasta kaakkoon ja se muodostuu Syväkankaan, Takajärven ja Ritikan tilastoalueista. Hepolan suuralue on eteläisintä Kemiä ja siihen kuuluvat Hepola, Ajoksen ja Rytikarin tilastoalueet. Kuudenteen Merikemin suuralueeseen kuuluvat Kemin edustan saaret kuten Selkäsaari ja Perämeren kansallispuiston saaristo. Suuralueeseen kuuluu vain yksi samanniminen tilastoalue. Tilastoalueet on ajettu vielä yhteensä 63 pienalueeseen.

Elinkeinoelämä

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina ja suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas sekä Karihaarassa toimiva Metsä Fibren ja Finnforestin puunjalostusteollisuus (saha, Kemin sellutehdas ja Kemin kartonkitehdas). Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaassa Elijärvellä. Ajoksessa sijaitsevat kauppamerenkulun kannalta merkittävä Suomen toiseksi pohjoisin syväsatama sekä tuulivoimapuisto.

Kemi on kohottanut viime vuosina profiiliaan matkailuelinkeinon piirissä. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, Kemin Jalokivigalleria ja kaupungin sisäsataman alue.

Liikenne

Kemin kautta kulkevat valtatie 4 ja Oulu–Tornio-rata, joista siellä erkanevat valtatie 29 ja Rovaniemen rata. Kemissä on lentokenttä.

Koulutus

Kemiin on kehittynyt monipuolinen koulutustarjonta. Kemissä on viisi peruskoulua (joista kolme yläastetta), ja siellä sijaitsee Kemin lyseon lukio ja Kemin aikuislukio. Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.

Lapin yliopistolla on ollut Kemissä toimipiste vuodesta 1985: aluksi täydennyskoulutus­keskuksen alaisuudessa ja vuodesta 1994 lähtien Muotoilu- ja yrityspalvelut -nimisenä erillisyksikkönä. Oulun yliopisto perusti vuonna 1995 Ympäristöteknologian tutkimuskeskuksen Kemiin, jossa se toimi yhteistyössä Meri-Lapin Studiokylän kanssa. Vuonna 1996 perustettiin samoihin tiloihin Mikroelektroniikan instrumentointilaboratorio. Vuoden 1998 alusta nämä Lapin ja Oulun yliopistojen yksiköt yhdistyivät Meri-Lappi Instituutiksi.

Kulttuuri

• Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Sen suojista löytyvät kaupunginkirjasto, taidemuseo, historiallinen museo, musiikkiopisto, kansalaisopisto ja kaupunginteatteri.

• Kemissä järjestetään kesäisin myös musiikkifestivaaleja, kuten Satama Open Air, Alhonkaturock (2004–2010) ja lapsille suunnattu Rondelli.

• Power metal -yhtye Sonata Arctican kotikaupunki on Kemi.

• Kemin sarjakuvapäivät ovat kuuluneet jokavuotisiin perinteisiin jo vuodesta 1981 lähtien. Kemin Sarjakuvapäivät järjestää Kemin sarjakuvakeskus.

Museot

Kemin taidemuseo toimii Kulttuurikeskuksen tiloissa.

Kemin historiallisen museo toimi vuoteen 2012 osoitteessa Sauvosaarenkatu 11. Museon rakennus on alun perin rakennettu Pohjoismaiden Yhdyspankin Kemin konttorille vuonna 1928 ja pankki toimi rakennuksessa aina vuoteen 1954. Pankin lisäksi talossa toimi myöhemmin myös pääpostikonttori ja apteekki. Pääkirjaston käytössä rakennus oli vuosina 1954–1990. Historiallinen museo toimi talossa kevättalvesta 1993-2012. Vuodesta 2015 museo sijaitsee kulttuurikeskuksessa.Museossa järjestetään näyttelyitä omista kokoelmista ja kulttuurin eri ilmiöistä.Historiallisen museon alaisuudessa toimii myös yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti Meripuistossa, jossa voi kesäisin tutustua menneen ajan elämiseen ja asumiseen.

Media

Kaupunkinäkymä kaupungintalon katolta

Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Radio Perämeren toimitus.

Urheilu

PS Kemi pelaa jalkapalloa miesten pääsarjatasolla Veikkausliigassa.

Politiikka

Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:

• Vasemmistoliitto (15)
• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (13)
• Suomen Keskusta (7)
• Kansallinen Kokoomus (5)
• Perussuomalaiset (2)
• Vihreät (1)

Nähtävyyksiä

• Jalokivigalleriassa on laaja kokoelma jalokiviä. Esillä on muun muassa alkuperäisten piirustusten mukainen näköiskappale Suomen kuninkaan kruunusta.
• Kemin Lumilinna rakennettiin ensimmäisen kerran 1996.
• Kemin taidemuseossa on esillä erityisesti Lapin taidetta, minkä lisäksi siellä järjestetään myös kansainvälisiä näyttelyitä.
• Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen Kemin kirkko on valmistunut 1902.
• Kaupungintalon näköalatasanteelta voi nähdä koko Kemin kaupungin.
• Matkailujäänmurtaja Sampo
• Perinnepurjelaiva Jähti
• Historiallinen Museo

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja	Vuosia
Olli Nylander	1930-1956
Risto Hölttä	1956-1966
Taisto Johteinen	1967-1980
Juhani Leino	1980-2000
Kalervo Ukkola	2000-2005
Ossi Repo	2006-2012
Tero Nissinen	2012-

Ystävyyskaupungit

• Luulaja, Ruotsi
• Tromssa, Norja
• Wismar, Saksa
• Newtownards, Pohjois-Irlanti
• Ringkøbing, Tanska
• Liptovský Mikuláš, Slovakia
• Volgograd, Venäjä
• Nacala, Mosambik
• Székesfehérvár, Unkari

Katso myös

• Luettelo Kemin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Keminsaame
• Keminsaamelaiset

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemi Wikimedia Commonsissa

• Wikiaineisto: Kemin kaupungin perustuskirja
• Tilastokeskus – Kemin avainluvut
• Kemin kaupungin kotisivut
• Kemin lumilinnan sivut
• Jäänmurtaja Sampo
• YLE Elävä arkisto – Kehittyvä Kemi 1963 -nettivideo
• Sisäsataman (LumiLinnan) web-kamera
• Visit Meri-Lappi - Meri-Lapin matkailu

Kemi

Kaupunginosat	Ajos – Hepola – Karihaara – Karjalahti – Kivikko – Koivuharju – Nauska – Paattio – Peurasaari – Ritikka – Rytikari – Sauvosaari – Syväkangas – Takajärvi – Tervaharju
Liikenne	Ajoksen satamarata – Elijärven kaivosrata – Lentoasema – Rautatieasema
Nähtävyyksiä	Historiallinen museo – Jäänmurtaja Sampo – Jalokivigalleria – Kaupungintalo – Kirkko – Kulttuurikeskus – Lumilinna – Taidemuseo