Kemi
Kemi | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Kemin kantakaupunkia |
|
Sijainti | |
Maakunta | Lapin maakunta |
Seutukunta | Kemi–Tornion seutukunta |
Kuntanumero | 240 |
Hallinnollinen keskus | Kemin keskustaajama |
Perustettu | 1869 |
Pinta-ala ilman merialueita |
102,75 km² 296:nneksi suurin 2020 |
Kokonaispinta-ala |
747,28 km² 159:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 95,37 km² |
– sisävesi | 7,38 km² |
– meri | 644,53 km² |
Väkiluku |
20 586 52:nneksi suurin 30.6.2020 [2] |
– väestötiheys | 215,9 as./km² (30.6.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 14,6 % |
– 15–64-v. | 60,8 % |
– yli 64-v. | 24,6 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 95,1 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 4,7 % |
Kunnallisvero |
21,75 % 59:nneksi suurin 2020 [5] |
Kaupunginjohtaja | Matti Ruotsalainen |
Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
2017–2021[6] • Vas. • SDP • Kesk. • Kok. • Ps. • Vihr. |
15 13 7 5 2 1 |
www.kemi.fi |
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 20 586 asukasta (30. kesäkuuta 2020), ja sen pinta-ala on 747,28 km² (1. tammikuuta 2020), josta 95,37 km² maata, 7,38 km² sisävesiä ja loput 644,53 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan. Sana kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä.
Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[7] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.[8]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia
Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli oikeudet ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha vuonna 1863).
Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Kemin rautatieasema on edelleen tärkeä rautatieliikenteen solmukohta.
Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3 543:sta 16 795:een. Kemin nykyinen pinta-ala on vajaa 94 neliökilometriä ollen näin Pohjois-Suomen pienin kunta.
Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Lisäksi suomalaiset sotilaat olivat tyhjentäneet talon yläkerroksissa sijaitsevan vesitornina toimivan vesisäiliön ennen räjäytystä. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin.
Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemijoen uittotyömaalla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta 1949.
Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun.[2]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Kemissä oli 21 256 asukasta, joista 20 951 asui taajamissa, 97 haja-asutusalueilla ja 208 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kemin taajama-aste on 99,5 %.[10] Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Kemin keskustaajama* | 18 916 |
2 | Hepola | 1 701 |
3 | Ajos | 334 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle.[11] Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 26 832 asukasta ja sen pinta-ala on 49,94 neliökilometriä.[12]
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]
- Kemin seurakunta (ent. Kemin kaupunkiseurakunta)
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemin alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[14]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemin ilmastotilastoa
|
Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemin kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemin kaupunki on jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka puolestaan on jaettu 16 tilastoalueeseen. Kemin keskustan suuralueeseen, Sauvosaareen, kuuluvat Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueet. Keskustasta pohjoiseen on Koivuharjun suuralue, johon kuuluvat tilastoalueet Koivuharju, Karihaara ja Paattio. Kaupungin itäosassa sijaitsee Kivikon suuralue, joka muodostuu Kivikon, Tervaharjun ja Nauskan tilastoalueista. Syväkankaan suuralue sijaitsee keskustasta kaakkoon ja se muodostuu Syväkankaan, Takajärven ja Ritikan tilastoalueista. Hepolan suuralue on eteläisintä Kemiä ja siihen kuuluvat Hepola, Ajoksen ja Rytikarin tilastoalueet. Kuudenteen Merikemin suuralueeseen kuuluvat Kemin edustan saaret kuten Selkäsaari ja Perämeren kansallispuiston saaristo. Suuralueeseen kuuluu vain yksi samanniminen tilastoalue. Tilastoalueet on ajettu vielä yhteensä 63 pienalueeseen.[16]
Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina ja suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas sekä Karihaarassa toimiva Metsä Fibren ja Finnforestin puunjalostusteollisuus (saha, Kemin sellutehdas ja Kemin kartonkitehdas). Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaassa Elijärvellä. Ajoksessa sijaitsevat kauppamerenkulun kannalta merkittävä Suomen toiseksi pohjoisin syväsatama sekä tuulivoimapuisto.
Kemi on kohottanut viime vuosina profiiliaan matkailuelinkeinon piirissä. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, Kemin Jalokivigalleria ja kaupungin sisäsataman alue.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemin kautta kulkevat valtatie 4 ja Oulu–Tornio-rata, joista siellä erkanevat valtatie 29 ja Rovaniemen rata. Kemissä on lentokenttä.
Etäisyyksiä Kemistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kilpisjärvi 480 km
- Oulu 105 km
- Rovaniemi 115 km
- Tornio 25 km
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiin on kehittynyt monipuolinen koulutustarjonta. Kemissä on viisi peruskoulua (joista kolme yläastetta), ja siellä sijaitsee Kemin lyseon lukio ja Kemin aikuislukio. Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.
Lapin yliopistolla on ollut Kemissä toimipiste vuodesta 1985: aluksi täydennyskoulutuskeskuksen alaisuudessa ja vuodesta 1994 lähtien Muotoilu- ja yrityspalvelut -nimisenä erillisyksikkönä. Oulun yliopisto perusti vuonna 1995 Ympäristöteknologian tutkimuskeskuksen Kemiin, jossa se toimi yhteistyössä Meri-Lapin Studiokylän kanssa. Vuonna 1996 perustettiin samoihin tiloihin Mikroelektroniikan instrumentointilaboratorio. Vuoden 1998 alusta nämä Lapin ja Oulun yliopistojen yksiköt yhdistyivät Meri-Lappi Instituutiksi.
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Sen suojista löytyvät kaupunginkirjasto, taidemuseo, historiallinen museo, musiikkiopisto, kansalaisopisto ja kaupunginteatteri.[17]
- Kemissä järjestetään kesäisin myös musiikkifestivaaleja, kuten Satama Open Air, Alhonkaturock (2004–2010) ja lapsille suunnattu Rondelli.
- Power metal -yhtye Sonata Arctican kotikaupunki on Kemi.
- Kemin sarjakuvapäivät ovat kuuluneet jokavuotisiin perinteisiin jo vuodesta 1981 lähtien. Kemin Sarjakuvapäivät järjestää Kemin sarjakuvakeskus.
Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemin taidemuseo toimii Kulttuurikeskuksen tiloissa.
Kemin historiallisen museo toimi vuoteen 2012 osoitteessa Sauvosaarenkatu 11. Museon rakennus on alun perin rakennettu Pohjoismaiden Yhdyspankin Kemin konttorille vuonna 1928 ja pankki toimi rakennuksessa aina vuoteen 1954. Pankin lisäksi talossa toimi myöhemmin myös pääpostikonttori ja apteekki. Pääkirjaston käytössä rakennus oli vuosina 1954–1990. Historiallinen museo toimi talossa kevättalvesta 1993-2012. Vuodesta 2015 museo sijaitsee kulttuurikeskuksessa.Museossa järjestetään näyttelyitä omista kokoelmista ja kulttuurin eri ilmiöistä.Historiallisen museon alaisuudessa toimii myös yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti Meripuistossa, jossa voi kesäisin tutustua menneen ajan elämiseen ja asumiseen.
Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Kemin toimitus.
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
PS Kemi pelasi jalkapalloa miesten pääsarjatasolla Veikkausliigassa kolme kautta 2016-2018. Veikkausliigasta putoamisen jälkeen Ps Kemi pudottautui suoraan II - divisioonaan, jossa pelaa kauden 2019. FC Kemi pelaa futsalia miesten Futsal-liigassa. Futsal Team Kemi-Tornio (FTK) on vuonna 1998 perustettu futsalin erikoisseura Kemin ja Tornion alueelta. Kaudella 2012–2013 FTK:n naisten joukkue pelaa Naisten Futsal - liigassa. Kotiottelunsa seura pelaa pääsääntöisesti Ruotsin Haaparannalla.
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto
Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:
- Vasemmistoliitto (15)
- Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (13)
- Suomen Keskusta (7)
- Kansallinen Kokoomus (5)
- Perussuomalaiset (2)
- Vihreät (1)
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jalokivigalleriassa on laaja kokoelma jalokiviä.[18] Esillä on muun muassa alkuperäisten piirustusten mukainen näköiskappale Suomen kuninkaan kruunusta.
- Kemin Lumilinna rakennettiin ensimmäisen kerran 1996.
- Kemin taidemuseossa on esillä erityisesti Lapin taidetta, minkä lisäksi siellä järjestetään myös kansainvälisiä näyttelyitä.
- Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen Kemin kirkko on valmistunut 1902.
- Kaupungintalon näköalatasanteelta voi nähdä koko Kemin kaupungin.
- Matkailujäänmurtaja Sampo
- Perinnepurjelaiva Jähti
- Historiallinen Museo
Kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginjohtaja[19] | Vuosia[19] |
---|---|
Olli Nylander | 1930 – 1956 |
Risto Hölttä | 1956 – 1966 |
Taisto Johteinen | 1967 – 1980 |
Juhani Leino | 1980 – 2000 |
Kalervo Ukkola | 2000 – 2005 |
Ossi Repo | 2006 – 2012 |
Tero Nissinen | 2012 – 2020 |
Matti Ruotsalainen | 2021 – |
Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luulaja, Ruotsi
Tromssa, Norja
Wismar, Saksa
Newtownards, Pohjois-Irlanti
Ringkøbing, Tanska
Liptovský Mikuláš, Slovakia
Volgograd, Venäjä
Nacala, Mosambik
Székesfehérvár, Unkari
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Kemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Meri-Lapin uuden kunnan nimi selvillä 13.4.2015. Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2015.
- ↑ Heikinmatti, Antti: Meri-Lapin suurkunta jäi syntymättä – ainakin toistaiseksi 13.4.2015. Yle. Viitattu 13.4.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Kemi, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
- ↑ Kemi alueittain (pdf) Joulukuu 2009. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja rahoitusosasto. Viitattu 15.11.2010.
- ↑ Kemin kaupungin kulttuuritoimi kemi.fi. 27.9.2005. Viitattu 28.8.2008. (suomeksi)
- ↑ Kemin jalokivigalleria Kemin Jalokivigalleria. Viitattu 6. tammikuuta 2008.
- ↑ a b Kemin kaupungin johtoa (pdf) 19.8.2014. Kemin kaupunginarkisto. Viitattu 18.5.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemi Wikimedia Commonsissa
- Wikiaineisto: Kemin kaupungin perustuskirja
- Tilastokeskus – Kemin avainluvut
- Kemin kaupungin kotisivut
- Kemin lumilinnan sivut
- Jäänmurtaja Sampo
- Ylen Elävä arkisto – Kehittyvä Kemi 1963
- Sisäsataman (LumiLinnan) web-kamera
- Visit Meri-Lappi - Meri-Lapin matkailu
Kaupunginosat |
Ajos – Hepola – Karihaara – Karjalahti – Kivikko – Koivuharju – Nauska – Paattio – Peurasaari – Ritikka – Rytikari – Sauvosaari – Syväkangas – Takajärvi – Tervaharju |
---|---|
Liikenne |
Ajoksen satamarata – Elijärven kaivosrata – Lentoasema – Rautatieasema |
Nähtävyyksiä |
Historiallinen museo – Jäänmurtaja Sampo – Jalokivigalleria – Kaupungintalo – Kirkko – Kulttuurikeskus – Lumilinna – Taidemuseo |
|