Kemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kemi
Kemi.vaakuna.svg Kemi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Montage of Kemi 02.jpg
Sijainti 65°44′10″N, 024°33′50″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi–Tornion seutukunta
Kuntanumero 240
Hallinnollinen keskus Kemin keskustaajama
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 102,35 km²
295:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 747,16 km²
160:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 95,32 km²
– sisävesi 7,03 km²
– meri 644,81 km²
Väkiluku 19 724
56:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 206,9 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 28,4 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 95,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 21,75 %
64:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • SDP
 • Vas.
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.

13
12
7
5
5
1
www.kemi.fi

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 19 724 asukasta (30. kesäkuuta 2022), ja sen pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2022), josta 95,32 km² maata, 7,03 km² sisävesiä ja loput 644,81 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana kemi tarkoittaa kuivaa ja kovapohjaista, ohutmultaista, huonokasvuista ketoa, tannerta, kenttää tai useimmiten niittyä[7].

Historia lyhyesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin kantakaupunkia
Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Maata viljelevä asutus lienee muodostunut Kemin seudulle viimeistään 1200–luvulla.[8] Ensimmäinen kirjallinen tieto Kemin seurakunnasta on vuodelta 1329.[9]

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869.[10]

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat.[11]

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemin pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2022), josta 95,32 km² maata, 7,03 km² sisävesiä ja loput 644,81 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin alueseen kuuluu niin merellistä kuin erämaistakin luontoa. Karsikon niemen kierrossa voi tutustua esimerkiksi muinaisrantaan, vanhaan louhokseen, sodanaikaiseen juoksuhautaan ja Kemin suurimpaan siirtolohkareeseen. Ykskuusenhiekan luonnonsuojelualue on yli hehtaarin kokoinen hiekkadyyni. Ykskivessä on myös majakkasaari. Hepolan lakkautetussa kalliolouhoksessa on kirkasvetinen uimapaikka.[12]

Veitsiluodosta löytyy 55 hehtaarin kokoinen makeavesijärvi, jonka Suomen vapaa-ajan kalastajat valitsivat vuonna 2020 vuoden lähikalastuspaikaksi. Allas otettiin käyttöön vuonna 1950, jolloin se oli 10 hehtaarin kokoinen, nykyiseen kokoonsa se laajennettiin vuonna 1959.[12]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,8 −6,3 −1,5 4,4 11,4 17,1 20,2 17,6 12 5,3 −0,8 −4,6 ka. 5,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −15,5 −15,3 −10,7 −4,1 1,5 7,1 10,9 8,6 4,1 −0,7 −7 −13 ka. −2,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,8 −10,4 −5,9 0,2 6,6 12,5 15,8 13,3 8,1 2,4 −3,7 −8,5 ka. 1,6
Sademäärä (mm) 49 38 38 27 42 43 65 60 56 61 57 44 Σ 580
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 8 9 8 6 4 2 1 0 ka. 3,9
Sadepäivät (d) 18 15 14 10 12 11 13 13 13 15 18 17 Σ 169
Veden lämpötila (°C) 0 −1 −1 −1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,8
−15,5
−6,3
−15,3
−1,5
−10,7
4,4
−4,1
11,4
1,5
17,1
7,1
20,2
10,9
17,6
8,6
12
4,1
5,3
−0,7
−0,8
−7
−4,6
−13
S
a
d
a
n
t
a
49
38
38
27
42
43
65
60
56
61
57
44


Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Kemin kaupunki oli jaettu kuuteen suuralueeseen, joihin kuuluu yhteensä 16 tilastoaluetta. Tilastoalueisiin kuuluu yhteensä 63 pienaluetta.[14]

Kemin suuralueet[14]:

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoviraston inventoinnin mukaan Kemissä on seitsemän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:[15]

Kunnalliset asiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Vuoden 2021 kuntavaaleissa SDP ohitti Vasemmistoliiton äänissä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Vasemmistoliitto edeltäjineen on ollut valtapuolue Kemissä sotavuosista lähtien.[16]

Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:[17]

Kaupunginjohtajat:[18]

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin alue on ollut lähes nykyisellään vuodesta 1931 lähtien, jolloin Kemin maalaiskunnan puolen esikaupunkialueet liitettiin Kemiin.[19]

Vuonna 1939 muutamia tiloja Kemin maalaiskunnasta ja Simon kunnasta liitettiin Kemiin.[20]

Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[21] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.[22]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Korkeimmillaan Kemin väkiluku oli 1960-luvun puolivälissä, jolloin se oli lähes 33.000[23].

Kemin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
26 928
1985
  
26 421
1990
  
25 374
1995
  
24 696
2000
  
23 689
2005
  
22 831
2010
  
22 537
2015
  
21 758
2020
  
20 742
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kemissä oli 21 256 asukasta, joista 20 951 asui taajamissa, 97 haja-asutusalueilla ja 208:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemin taajama-aste on 99,5 %.[25] Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[26]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kemin keskustaajama* 18 916
2 Hepola 1 701
3 Ajos 334

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle.[26] Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 26 832 asukasta ja sen pinta-ala on 49,94 neliökilometriä.[27]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin lyseon lukio.

Syksyllä 2022 Kemissä oli kuusi peruskoulua, joista kolme oli yhtenäiskouluja.[28] Siellä sijaitsee myös Kemin lyseon lukio[29] ja Kemin aikuislukio.lähde? Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.lähde?

Lapin yliopistolla on ollut Kemissä toimipiste vuodesta 1985: aluksi täydennyskoulutus­keskuksen alaisuudessa ja vuodesta 1994 lähtien Muotoilu- ja yrityspalvelut -nimisenä erillisyksikkönä. Oulun yliopisto perusti vuonna 1995 Ympäristöteknologian tutkimuskeskuksen Kemiin, jossa se toimi yhteistyössä Meri-Lapin Studiokylän kanssa. Vuonna 1996 perustettiin samoihin tiloihin Mikroelektroniikan instrumentointilaboratorio. Vuoden 1998 alusta nämä Lapin ja Oulun yliopistojen yksiköt yhdistyivät Meri-Lappi Instituutiksi.lähde?

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina ja suurimpia yksityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat esimerkiksi Karihaarassa toimiva Metsä Fibren ja Finnforestin puunjalostusteollisuus (saha, Kemin sellutehdas ja Kemin kartonkitehdas).lähde?

Merkittävä teollinen työnantaja kemiläisille on myös Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama Elijärven kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaan Elijärvellä.[30] Kemin Ajoksessa sijaitsee tuulivoimapuisto.lähde?

Vuonna 1993 perustettu kehitysyhtiö Kemin Digipolis Oy[31] kehittää Meri-Lapin ja Lapin teollisuuspalveluja esimerkiksi kiertotalouteen liittyen.[32] Digipoliksen Kiertotalouskeskus on tutkinut esimerkiksi vetytalouden mahdollisuuksia.[33]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin rautatieasema

Kemin kautta kulkevat valtatie 4 ja Oulu–Tornio-rata, joista siellä erkanevat valtatie 29 ja Rovaniemen rata. Kemissä on lentokenttä, rautatieasema, linja-autoasema ja Kemin sisäsatama.[34]

Kemin Ajoksessa sijaitsee kauppamerenkulun kannalta merkittävä Suomen toiseksi pohjoisin syväsatama.lähde?

Etäisyyksiä Kemistä

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Sen suojista löytyvät kaupunginkirjasto, taidemuseo, historiallinen museo, musiikkiopisto, kansalaisopisto ja Kemin kaupunginteatteri.[35]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkinäkymä kaupungintalon katolta
Kemin jalokivigalleria

Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin Lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, Kemin Jalokivigalleria ja kaupungin sisäsataman alue.[36]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin kulttuurikeskuksessa sijaitsee sekä Kemin taidemuseo että Kemin historiallinen museo.[39] Yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti sijatsee Meripuistossa.[40] Marttalan museoalueella sijaitsevat Kähertäjämuseo ja Työläismuseo.[39]

Kemin taidemuseossa on esillä erityisesti Lapin nykytaidetta.[41]

Kemin historiallinen museo on keskittynyt lähialueiden historiaan ja kulttuuriin.[42]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemissä järjestetään kesäisin musiikkifestivaaleja, kuten Satama Open Air, Alhonkaturock (2004–2010) ja lapsille suunnattu Rondelli.

Kemin sarjakuvapäivät ovat kuuluneet jokavuotisiin perinteisiin jo vuodesta 1981 lähtien. Kemin Sarjakuvapäivät järjestää Kemin sarjakuvakeskus.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kemissä kolme kertaa, vuosina 1919, 1939 sekä 1955.[43]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Kemin toimitus.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemin kirkko rakennettiin rapatusta tiilestä vuosina 1900–1902.

Vuonna 2018 Kemissä toimi yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, Kemin seurakunta (ent. Kemin kaupunkiseurakunta).[44]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kemissä toimii Kemin helluntaiseurakunta.[45]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemin alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[46]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PS Kemi pelasi jalkapalloa miesten pääsarjatasolla Veikkausliigassa kolme kautta 2016–2018. Veikkausliigasta putoamisen jälkeen Ps Kemi pudottautui suoraan II - divisioonaan, jossa pelaa kauden 2019. FC Kemi pelaa futsalia miesten Futsal-liigassa. Futsal Team Kemi-Tornio (FTK) on vuonna 1998 perustettu futsalin erikoisseura Kemin ja Tornion alueelta. Kaudella 2012–2013 FTK:n naisten joukkue pelaa Naisten Futsal - liigassa. Kotiottelunsa seura pelaa pääsääntöisesti Ruotsin Haaparannalla.

Veitsiluodon Vastus on voittanut jääpallon Suomen mestaruuden neljä kertaa. Nykyisin seuran naisten edustusjoukkue pelaa Naisten Bandyliigassa.

Viittauksia kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Jaatisen vuonna 2007 ilmestynyt romaani Verenpunainen kaupunki : romaani Kemin taisteluista 1944

Tunnettuja kemiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Kemi Oikeusministeriö. Viitattu 30.11.2021.
  7. https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-on-seuraavien-nimien-tausta
  8. Hedman, 1969, s.48-49
  9. Hedman, 1969, s.80-82
  10. Kemi täyttää tiistaina 150 vuotta Yle Uutiset. 5.3.2019. Viitattu 21.11.2022.
  11. Risto Koskinen: Saksalaisten räjäytysyritys epäonnistui – kaupungintalo pysyi pystyssä 70 vuotta sitten Yle. 2014. Viitattu 23.2.2022.
  12. a b Korpela, Pentti: Lounais-Lapin retkiopas, s. 114-144. Kivalo-kirjat, 2020.
  13. Kemi, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  14. a b Kemi alueittain 2018 (pdf) huhtikuu 2018. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja talousosasto. Viitattu 21.11.2022.
  15. Kulttuuriympäristöt Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  16. Kemissä sdp teki historiallisen tempun ja ohitti vasemmistoliiton - Paavo Väyrynen nousi suvereeniksi äänikuninkaaksi Lapin Kansa. Viitattu 19.9.2021.
  17. Kaupunginvaltuusto Kemi. Viitattu 19.9.2021.
  18. Kemin kaupungin johtoa (pdf) 19.8.2014. Kemin kaupunginarkisto. Viitattu 18.5.2018.
  19. Kehittyvä Kemi yle.fi. Viitattu 21.11.2022.
  20. Hedman, 1976, s.542, 555
  21. Meri-Lapin uuden kunnan nimi selvillä 13.4.2015. Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2015.
  22. Heikinmatti, Antti: Meri-Lapin suurkunta jäi syntymättä – ainakin toistaiseksi 13.4.2015. Yle. Viitattu 13.4.2015.
  23. Kemi/viitteet/Pohjolan Sanomat 1.1.1964
  24. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  25. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  26. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  27. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  28. Perusopetus Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  29. Kemin lyseon lukio Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  30. Suomen suurin maanalainen kaivos kasvaa edelleen: Kemin kaivoksen laajennus takaa raaka-aineen Tornion terästehtaalle kymmeniksi vuosiksi Yle. 2020. Viitattu 23.2.2022.
  31. Digipolis www.digipolis.fi. Viitattu 21.11.2022.
  32. Meri-Lapin teollisuuden kierrätys valittiin Sitran kärkihankkeisiin Yle Uutiset. 21.9.2016. Viitattu 21.11.2022.
  33. Meri-Lapissa aletaan selvittää vedyn mahdollisuuksia – tavoitteena on luoda mahdollisuuksia erityisesti alueen pk-yrityksille Yle Uutiset. 27.9.2021. Viitattu 21.11.2022.
  34. Kemin sisäsataman Luulajantien nimi vaihtuu Rantabulevardiksi Yle Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 21.11.2022.
  35. Kemin kaupungin kulttuuritoimi kemi.fi. 27.9.2005. Viitattu 28.8.2008.
  36. Nähtävyydet Visit Kemi. Viitattu 23.2.2022.
  37. Kemin jalokivigalleria Kemin Jalokivigalleria. Viitattu 6.1.2008.
  38. Kemin lumilinna rakennetaan tänä talvenakin – mutta täysin erilaisena kuin koskaan ennen www.iltalehti.fi. Viitattu 21.11.2022.
  39. a b Museot Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  40. Savupirtti Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  41. Taidemuseo Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  42. Historiallinen museo Kemi. Viitattu 21.11.2022.
  43. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
  44. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  45. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  46. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]