Luulajan kunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Luulajan kunta
Vaakuna
Vaakuna
Luleå Municipality in Norrbotten County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Keskustaajama Luulaja
Kuntakoodi 2580
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 2 094,08 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 76 088
 – Tiheys 36,3 as./km²
Storgatan Luulajan kaupungin keskustassa.
Alaluulajan kirkon lähistöllä oleva Gammelstadin kirkkokylä on Unescon maailmanperintökohde.
Luulajanjoen ylittävä Nya Gäddviksbron.

Luulajan[3] kunta (ruots. Luleå kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Luulaja.[4]

Kunnan maapinta-ala on 2 094,08 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 76 088 henkeä (31.12.2015).[2]

Kunta sijaitsee Perämeren rannalla ja sen halki virtaa Luulajanjoki. Luulajan ystävyyskunnat ovat Kemi (Suomi) ja Murmansk (Venäjä). Kunnan nähtävyyksiin kuuluu Gammelstadin taajamassa sijaitseva Gammelstadin kirkkokylä, joka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Vuonna 2007 kunnassa oli 79,34 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luulajan (ruots. Luleå) pitäjä muodostettiin vuoden 1330 tienoilla erottamalla se Piitimen pitäjästä. Luulajan pitäjä ulottui tuolloin rannikolta Norjan rajalle ja käsitti myös Kainuunjoen laakson. Vuoden 1340 tienoilla erotettiin Tornion pitäjä ja vuonna 1606 Jokimukan pitäjä. Luulajan kaupunki erotettiin pitäjästä vuonna 1621, ja kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen seurakunnasta tuli Luulajan maaseurakunta vuonna 1667. Råneån pitäjä erotettiin vuonna 1642. Överluleån pitäjä erotettiin Luulajasta vuonna 1831, jonka jälkeen pitäjän nimeksi tuli Alaluulaja (ruots. Neder-Luleå vuoteen 1909, sen jälkeen Nederluleå).

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Alaluulajan ja Råneån pitäjistä tuli maalaiskuntia. Alaluulajaan perustettiin Svartöstadenin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1901, ja vuonna 1933 se liitettiin Luulajan kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat, joista jokainen muodostettiin vain yhdestä aiemmasta samannimisestä kunnasta:[7]

Luulajan kuntamuoto oli kaupunki, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.[7]

Råneåsta liitettiin Gunnarsbynin seurakunnan alue silloiseen Bodenin kaupunkiin vuonna 1967. Alaluulaja ja jäljelle jäänyt osa Råneåsta liitettiin Luulajan kaupunkiin vuonna 1969. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja kaksi vuotta aiemmin muodostetusta laajemmasta Luulajan kaupungista muodostettiin nykyinen Luulajan kunta ilman aluemuutoksia.[8]

Vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan nykyinen vaakuna on Luulajan kaupungin käytössä ollut vaakuna. Ennen kuntaliitosta myös Alaluulajalla ja Råneålla oli kummallakin oma vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luulajan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
40 174
1955
  
45 333
1960
  
48 528
1965
  
53 181
1970
  
58 878
1975
  
66 290
1980
  
66 834
1985
  
66 557
1990
  
68 412
1995
  
71 106
2000
  
71 652
2005
  
72 751
2010
  
74 178
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[9]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[10]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 7 293 9,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 731 2,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 6 506 8,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 60 558 79,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 048 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 729 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 4,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 116 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.[14]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]

  • 0–17-vuotiaat: 18,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,4 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,2 1,4
  jalostus 20,6 19,8
  palvelut 77,6 78,2
  tuntematon 0,6 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 39 355 35 243
  työpaikkaomavaraisuus 111,7

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 19 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 261 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Luulaja (ruots. Luleå) 46 607
2 Gammelstad(en) 4 960
3 Bergnäset 3 648
4 Södra Sunderbyn 2 977
5 Råneå 1 912
6 Rutvik 839
7 Antnäs 822
8 Alvik 777
9 Måttsund 558
10 Bensbyn 448
11 Kallax 321
12 Bälinge 307
13 Ersnäs 292
14 Brändön 287
15 Karlsvik 256
16 Klöverträsk 246
17 Jämtön 237
18 Persön 223
19 Avan 200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Kunnan toiseksi suurimman taajaman nimi on Statistiska centralbyrånin[19] ja Lantmäterietin[20] mukaan Gammelstaden, mutta Luulajan kunta käyttää paikannimestä lyhyempää muotoa Gammelstad.[21]

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[22]

Luettelossa mainituista taajamista Mjölkudden ja Notviken ovat sittemmin kasvaneet yhteen Luulajan taajaman kanssa.[22]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[23]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[24]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Luulajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[25]

  • Luleå Norra Valkrets (30 valtuutettua)
  • Luleå Södra Valkrets (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Luulajan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[26]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 5 6 8 9 8 6 9 7 10 9 9 9 9
  Keskustapuolue 11 11 8 7 5 4 4 4 4 4 4 3 2
  Liberaalit 5 6 6 3 7 7 7 4 4 6 4 3 3
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 1 1 3 1 3 3 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 3 6 3 4 4 4 2 4 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 31 30 31 34 31 32 30 35 25 24 32 32 31
  Vasemmistopuolue 7 6 6 6 6 5 5 6 11 7 4 4 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 4 4 3
  Yhteensä[27] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Luulajan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[28]

  • Luleå domkyrkoförsamling
  • Nederluleå
  • Råneå

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[29] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Luleå domkyrkoförsamling (Luleå vuodesta 1831, Luleå stadsförsamling)
  • Nederluleå (Luleå vuoteen 1831)
  • Råneå
  • Råneå nedre kbfd*
  • Örnäset

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNESCOn maailmanperintökohde Gammelstadin kirkkokylässä sijaitsee Hägnanin ulkoilmamuseo. Luulajan keskustaajamassa sijaitsee Norrbottenin museo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio Viitattu 1.11.2015.
  4. Luleå Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  5. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  10. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  11. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  18. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Kartsök och ortnamn (Översiktskartan) Lantmäteriet. (ruotsiksi)
  21. Kartor över nyckelkodsområdena 7.12.2012. Luleå kommun. Viitattu 27.12.2012. (ruotsiksi)
  22. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  25. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  26. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  27. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  28. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  29. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luulajan kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Luleå kommun  –  Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.