Alatornio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä Suomen kunnasta. Ruotsin entisestä kunnasta kertoo artikkeli Alatornio (Ruotsi).
Alatornio
Nedertorneå
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Tornio

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°49′33″N, 024°10′04″E
Lääni Lapin lääni
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Kemi-Tornion seutukunta
Kuntanumero 007
Hallinnollinen keskus Kiviranta
Perustettu 1477
Liitetty 1973
– liitoskunnat Tornio
Karunki
Alatornio
– syntynyt kunta Tornio
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1972)
– maa 927,4 km²
Väkiluku 8 792  [2]
(31.12.1972)
– väestötiheys 9,25 as./km²

Alatornio (ruots. Nedertorneå) on entinen Suomen kunta Lapin maakunnassa. Kunta liitettiin Tornioon vuonna 1973.

Alatornion naapurikunnat olivat Karunki, Kemin maalaiskunta, Rovaniemen maalaiskunta, Tervola, Tornio ja Ylitornio sekä Ruotsin puolella Haaparanta ja Övertorneå.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Tornion alue- ja kuntaliitoksista. Kaupunkiin liitettiin alueita Alatorniosta vuosina 1925 ja 1957. Alatornio ja Karunki yhdistettiin Tornioon vuonna 1973.

Alun perin Alatornio on ollut osa laajaa Pohjanlahdelta Jäämerelle ulottunutta pirkkalaisten nautinta-aluetta. 1600-luvulle tultaessa alueella toteutettiin seurakunnallinen jako niin, että alinen Tornionjokilaakso muodosti oman Alatornion seurakunnan. Alatorniosta erotettiin Tornion kaupunki vuonna 1621. Karunki erotettiin Alatorniosta 1745. Vuoden 1809 Haminan rauhan jälkeen kolmasosa silloisesta Alatornion seurakunnasta jäi Ruotsin puolelle. Tätäkin osaa kutsuttiin Alatornioksi (Nedertorneå) ja myöhemmin 1900-luvulla Haaparannaksi pääkylän mukaan.

Vuonna 1925 Tornioon liitettiin osia Alatornion kunnan Putaan kylästä. Sen jälkeen Alatorniosta irrotettiin lisää alueita Tornion kaupunkiin ennen lopullista kunnan yhdistämistä Tornion kaupunkiin. Putaan kylän rautatiealue liitettiin 1944 Tornioon. Vuonna 1957 Tornioon liitettiin vielä loput Putaan kylästä, Röyttän kylä satama-alueineen, osa Pirkkiöstä, pieni osa Kivirannan ja Yliraumon kyliä. Lopulta koko Alatornion kunta laajoine maaseutuineen yhdessä Karungin kunnan kanssa liitettiin 1973 Tornion kaupunkiin.

Alatornion seurakunta perusti yhdessä Karungin ja Tornion seurakuntien, sekä Tornion seurakuntayhtymän kanssa uuden Tornion seurakunnan vuoden 2007 alusta.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alatornion kirkko

Alatornion kirkko, kivikirkko Tornion joen suistossa Haaparantaa vastapäätä on tunnettu historiallinen Ruotsin vallan loppuvaiheen rakennus, (alkujaan 1400-luvulta, laajennettu 1797 Jacob Rijf).

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alatorniossa on 21 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[3]

Kulmakuntia ovat lisäksi Kuusiluoto, Luotomäki ja Pudas.

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Alatornion taajamat olivat Alavojakkala (528 asukasta), Arpela (439 asukasta), Kaakamo (615 asukasta), Kiviranta (901 asukasta), Kyläjoki (344 asukasta), Pirkkiö (367 asukasta), Pudas (28 asukasta), Ruottala (229 asukasta), Tornion keskustaajama (3 asukasta) ja Yliraumo-Alaraumo (790 asukasta). Näistä Pirkkiö, Pudas, Tornion keskustaajama ja Yliraumo-Alaraumo sijaitsivat osin myös Tornion puolella sekä Ruottala Kemin maalaiskunnan puolella. Niiden kohdalla on mainittu pelkästään Alatornion puolella asunut asukasmäärä. Vuonna 1960 määritellyistä taajamista Ylivojakkala kasvoi vuonna 1970 Alavojakkalan kanssa yhteen.[4]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Alatornion väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Alatornion väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
 4 906
1890
  
 5 601
1900
  
 6 398
1910
  
 7 382
1920
  
 8 667
1930
  
 9 217
1940
  
 9 120
1950
  
 9 704
1960
  
 8 862
1970
  
 8 575
Lähde: Tilastokeskus.[5]

Vuonna 1957 Alatorniosta liitettiin Tornioon alue, jossa oli 1 140 asukasta.[5]

Alatornio nykypäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään Alatornio näkyy nimenä tunnetussa torniolaisessa urheiluseurassa Alatornion Pirkat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 38) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 38–39) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 21. Porvoo: WS, 1967.
  4. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  5. ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornio
Kylät ja kaupunginosat
Kaupunginosat Kylät
Urheilu
Liikuntapaikat Pohjan stadion
Urheiluseurat Tornion Pyry – Tornion Palloveikot – Tornion Pallo -47 – Tornion IHC - Alatornion Pirkat
Liikenne ja logistiikka
Rautatieliikenne Aapajoen seisake – Alavojakkalan seisake – Kalkkimaan rata – Karungin rautatieasema – Kolarin rata – Korpikylän rautatieasema – Kukkolan seisake – Oulu–Tornio-rata – Röyttän satamarata – Niemenpään rautatieasema – Tornio–Haaparanta-rata – Tornion rautatieasema – Tornio-Pohjoinen – Ylivojakkalan seisake
Sillat Raumonjoen rautatiesilta – Tornionjoen rautatiesilta
Tieliikenne Seututie 921 – Seututie 922 – Seututie 927 – Valtatie 21
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alatornio&oldid=21937642”