Kalkkimaan rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalkkimaan rata
Perustiedot
Reitti Liedakkala–Kalkkimaa
Avattu 1933
Lakkautettu 1982
Purettu kyllä
Omistaja Suomen valtio
Liikenne ennen lakkautusta
Liikennöitsijä(t) Valtionrautatiet
Tavarajunia / vrk tarvittaessa
Tekniset tiedot
Pituus 8,2 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 50 km/h
 • tavaraliikenteessä 50 km/h

Kalkkimaan rata tai Kalkkimaan sivurata oli Suomen rataverkon osuus, jonka alkuperäinen päätepiste oli Tornion kaupungin Kalkkimaan kylässä. Sivurata haarautui Kemin ja Rovaniemen väliseltä rautatieltä Liedakkalan kylässä, nykyisten Laurilan ja Törmän liikennepaikkojen väliltä.

Rautatie rakennettiin alun perin avolouhoksista louhitun kalkkikiven kuljetuksia varten. Vuonna 1917 perustettu Oy Kalkkimaa Ab, joka liitettiin 1952 Rauma-Repola Oy:hyn, omisti Alatornion Ruottalassa dolomiittikalkkiavolouhoksen. Kalkkimaan rata palveli tämän louhokseen ja sen yhteydessä toimineen maanviljelyskalkkitehtaan liikennettä vuosina 1933–1982. Nykyisen vuonna 1972 rakennetun teollisuuskalkkitehtaan on omistanut vuodesta 2000 Svenska Mineral Ab.[1]

Sivuradan pituus oli alun perin noin kahdeksan kilometriä. Kaivoksen kuljetusten päätyttyä kolmen kilometrin osuus kaivokselta sähköasemalle purettiin, ja tämä osuus oli olemassa aina 2000-luvun lopulle saakka. Jäljelle jäänyttä osuutta käytettiin satunnaisesti muuntajakuljetuksiin, eikä se ollut kiinteästi yhteydessä muuhun rataverkkoon. Purkamisen jälkeen rataosuus on ollut käytössä sora- ja metsäautotienä, ja talvisin se on moottorikelkkareittinä sekä hiihtolatuna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.