Pello

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pello
Pellon vaakuna.svg Pello.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.pello.fi
Sijainti 66°46′30″N, 023°57′55″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Torniolaakson seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 863,72 km²
51:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 1 737,65 km²
– sisävesi 126,07 km²
Väkiluku 3 565
210:nneksi suurin 31.12.2016 [2]
väestötiheys 2,05 as./km² (31.12.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 9,4 %
– 15–64-v. 56,7 %
– yli 64-v. 33,9 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,25 %
222:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Sami Baas
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • SDP
 • Kok.

11
4
3
2
1

Pello (vuoteen 1949 Turtola[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa Tornionlaaksossa. Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on Pellon kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan. Kunnassa asuu 3 565 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 863,72 km2, josta 126,07 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,05 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Kolari, Ylitornio ja Rovaniemi sekä Ruotsin puolella Övertorneå ja Pajala.

Pellon kunnanraja.

Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksengin kylän kohdalla.

Tornionjoki on tärkeä osa Pelloa.

Nykyisen Pellon kunnan alueella on syntynyt kaksi Suomen pääministeriä: Kaarlo Castrén sekä Paavo Lipponen; tosin kummankin syntymäkunta oli nimeltään Turtola, jona Pello tunnettiin vuoteen 1949 asti.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -8,5 -7,5 -1,6 4,7 12,0 17,4 20,4 17,5 11,4 3,9 -3,1 -7,0 ka. 5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -18,0 -17,4 -12,3 -5,4 1,5 7,4 10,3 7,9 3,0 -2,2 -9,8 -15,6 ka. -4,2
Sademäärä (mm) 36 28 31 25 34 48 74 65 45 43 41 32 Σ 502
Sadepäivät (d) 18 17 16 11 13 13 15 15 15 17 19 18 Σ 187
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-8,5
-18,0
-7,5
-17,4
-1,6
-12,3
4,7
-5,4
12,0
1,5
17,4
7,4
20,4
10,3
17,5
7,9
11,4
3,0
3,9
-2,2
-3,1
-9,8
-7,0
-15,6
S
a
d
a
n
t
a
36
28
31
25
34
48
74
65
45
43
41
32


Kunnan talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pello on kärsinyt voimakkaasta muuttotappiosta 80-luvulta lähtien, mikä on heijastunut myös kunnan talouteen. Kunnan asukasluku onkin pudonnut jo pienemmäksi kuin koskaan sotien jälkeen. Vuosina 1995–2007 Pellosta on kadonnut 171 valtion työpaikkaa, mikä on lukumäärällisesti 13. eniten (yhdessä kolmen muun kunnan kanssa) koko maassa tuona ajanjaksona. Asukaslukuun suhteutettuna sijoitus lienee suurempi.[8] Valtion työpaikkoja paikkakunnalla on ollut etenkin Telellä, Tielaitoksella, Tullilla sekä Rajavartiolaitoksella. Telen työpaikat vähenivät automaation myötä, Tullin ja Rajavartioston lopullisesti viimeistään Schengenin sopimuksen vuoksi. Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiin kriisikunnaksi ja joutui valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viime vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin. Kunta on kohentanut talouttaan vuoteen 2010 mennessä eikä täytä enää kriisikunnan määritelmää. [9] Tällä hetkellä kunta ei ole minkään yhden suuren työllistäjän varassa, vaan suurin työnantaja on kunta itse. Paikkakunnalla on paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä, kuten Pantsarin Saha, muovijalosteiden valmistaja PelloPlast, paperinjalostaja Potma, Pellopuun hirsitehdas sekä useita metsäkone- ja kuljetusliikkeitä. Pellon sijainti Norjaan menevän valtaväylän varressa onkin luonut hyvät edellytykset logistiikka-alan yritykselle.

Kulttuuri ja perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. On hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eli Ruotsista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki=yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkin poikkinaintirajahäät -kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät -kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempimuotoisena poikkinainti-kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.

Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Osin joppauksen ja osin laillisen maahantuonnin ansiosta rakennustarvikkeita oli länsirajalla muuta Lappia paremmin saatavilla ja Tornionlaakso jälleenrakennettiin muuta maakuntaa nopeammin. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa. Näiden innoittamina vuonna 2004 esitettiinkin ensi kertaa Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Bengt Pohjasen kirjoittama Joppausooppera. Rooleissa oli mm. Kai Hyttinen.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon kunnan vaakunassa on kuvattuna kolme hopeista vaaraa sinisellä taustalla sekä kolme kuusisakaraista tähteä. Tähdet kuvaavat ranskalaisen Maupertuis'n retkikunnan 1700-luvun alussa Tornionlaaksossa suorittamaa kolmiomittausta, jolla tutkittiin maapallon muotoa. Mittauksen pohjoisin piste oli Pellon kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Kittisvaara.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pellon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 624
1985
  
5 855
1990
  
5 665
1995
  
5 420
2000
  
4 830
2005
  
4 477
2010
  
3 980
2015
  
3 643
Lähde: Tilastokeskus.[10] Väestötietojärjestelmä[11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon kirkonkylä sijaitsee kunnan länsirajalla, Tornionjoen varressa, kutakuinkin kunnan puolivälissä. Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eli Tornion suuntaan) vievän valtatien 21 varressa sijaitsevat Turtolan ja Juoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitsee pohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Sen kupeessa on myös pieni Ratasjärven kylä, joka usein mielletään osaksi Juoksenkia. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran ja Mämmilän kylät.

Itään (eli Rovaniemen suuntaan kantatietä 83) mentäessä on kaksi kyläkeskittymää. Ensimmäinen on ns. Meltauksentien kylät, Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi sekä Rattosjärvi, jotka sijaitsevat Saukkoriipillä Rovaniementiestä Meltaukseen haarautuvan kantatien 935 varrella. Toisen kyläkeskittymän muodostavat Lankojärven, Sirkkakosken (Sirkan), Alposjärven ja Lampsijärven kylät Lankojärven ja Miekojärven tuntumassa. Aivan kunnan itäisellä rajalla Raanujärven rannalla on Ylipään kylä.

Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eli Kolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie, valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitsee Orajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevat Lempeän, Naamijoen ja Jarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieni Orangin kylä.

Pellon lukio sekä peruskoulu (yläkoulu ja alakoulu) ja päiväkoti sijaitsevan kirkonkylän koulukeskuksessa. Ahjolan teollisuusalueella on Ammattiopisto Lappian Pellon toimipiste. Kyläkouluja (peruskoulun luokat 1–6) on kunnassa nykyisin kaksi, Turtolassa ja Lankojärvellä. Enimmillään kyläkouluja on ollu lähes joka kylässä, jopa 16 kpl kerralla.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellossa toimii evankelisluterilainen Pellon seurakunta[12]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä paikallisyhdistys Pellon Rauhan Sana[13] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[14]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Pellon helluntaiseurakunta[15]. Lisäksi Pellossa on Jehovan Todistajien seurakunta.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellossa toimii kirja- ja kontaktimuovien sekä pintasuojakalvojen valmistaja Pelloplast[16].

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi Tornionjoen vartta ja siten kunnan länsirajaa myötäillen kulkee valtatie 21 Torniosta Kilpisjärven kautta Norjaan. Kirkonkylältä alkaa poikittaisyhteys kantatie 83 Sinetän kautta Rovaniemelle. Pellon halki kulkee myös Tornio-Kolari -rautatie, ja VR:n henkilöliikenteen Kolarin yöjunat pysähtyvät Pellossa. Junia kulkee tammi-huhtikuussa sekä kesä-joulukuussa ja vuoroväli vaihtelee kahdesta junasta viikossa kahteen junaan päivässä matkailusesongin mukaan.

Suoria linja-autoyhteyksiä Pellosta on Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen Kolariin ja Muonioon sekä etelään Tornion ja Kemin kautta aina Ouluun asti. Ruotsin puolella (Ruotsin) Pellon kylän kautta kulkevat Haaparannan ja Pajalan väliset linja-autot.

Lähin lentoasema Suomen puolella on Rovaniemen lentoasema, Ruotsin puolella Pajala-Ylläksen lentoasema. Myös Kemi-Tornion kenttä on kohtuullisen ajomatkan päässä.

Pellossa on rajanylityspaikka Tornionjoen yli Ruotsiin (Seututie 937, 1972 valmistunut silta). Talvisin rakennetaan usein myös jäätiet rajan yli mm. Turtolaan ja Juoksenkiin.

Etäisyyksiä kirkonkylältä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naapurikuntiin:

Etelään:

Pohjoiseen:

Matkailukeskuksiin:

Kuuluisia pellolaisia tai pellolaissyntyisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1949 syntyneiden syntymäpaikkana on Turtola kunnan aiemman nimen mukaisesti.

Eero Mäntyrannan patsas Pellon keskustassa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, joulukuu 2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  7. Pello- Luontoihmiselle paljon nähtävää Naamisuvanto.net. Viitattu 23.9.2011.
  8. Taloussanomat "Hallitus veikin työt etelään" 17.9.2010. Taloussanomat. Viitattu 2.9.2011.
  9. Lapin Radio "Utsjoki Lapin ainoa kriisikunta" 5.8.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 5.8.2010.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  12. Pellon seurakunta Pellon seurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  13. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 26.6.2011.
  14. Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  15. Pellon helluntaiseurakunta Pellon helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  16. http://www.itella.fi/kokonaisratkaisut/menestystarinoita/alykaslogistiikka/pelloplast.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]