Siirry sisältöön

Bengt Pohjanen

Wikipediasta
Bengt Pohjanen vuonna 2020.

Bengt Erik Benedictus Pohjanen (s. 24. kesäkuuta 1944 Pajala, Ruotsi[1]) on Ruotsin länsipohjalaiseen väestöön kuuluva kirjailija, kääntäjä ja pappi. Aktiivisena kulttuurivaikuttajana hän on kehittänyt äidinkielensä meänkielen kirjakieltä ja asemaa.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanen syntyi Kassan kylässä Pajalassa Tornionlaaksossa.[2] Hänen kotiseutunsa kuuluu Meänmaaksi kutsuttuun kulttuurialueeseen, jossa on vanhastaan asunut suomesta kehittynyttä meänkieltä puhunutta väestöä,[3] ja se on myös hänen äidinkielensä.[4] Koulussa hän käytti ruotsia.[3]

Pohjanen opiskeli teologian kandidaatiksi ja filosofian tohtoriksi. Hän väitteli tohtoriksi 1979 Tukholman yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsitteli suomalaisen kirjailijan Antti Hyryn tuotantoa.[5] Pohjanen on myös Oulun yliopiston kunniatohtori.[6] Hän työskenteli 1980-luvulla lehtorina Tukholman yliopistossa.[7] Hän opetti suomen kieltä.[8] Hänet on myös vihitty papiksi;[5] aluksi hän toimi luterilaisessa kirkossa, mutta hän kääntyi sittemmin ortodoksisuuteen.[9] Hän asuu vaimonsa Monica Pohjasen kanssa Ylikainuussa.[4]

Pohjanen luennoimassa suomalaisille opiskelijoille (2004).

Kolmikielisenä kirjailijana Pohjanen kirjoittaa ruotsiksi, suomeksi ja meänkielellä.[5] Hänen teoksiaan on myös käännetty muille kielille.[3] Hän on kirjoittanut romaaneja, runoja, näytelmiä, televisiodokumentteja ja kuunnelmia.[7] Tornionlaaksolainen elämänmeno on keskeinen aihe hänen teoksissaan.[10] Niissä on käsitelty muun muassa paikallista kansanperinnettä, Suomen läheiseen sijaintiin liittyvää historiaa,[10] asemaa vähemmistönä[3] ja pohjoisen uskonnollisuutta: Lars Levi Laestadiusta ja Korpela-liikkettä.[7]

Meänkielisillä teoksillaan Pohjanen on vaikuttanut kielen kehittymiseen kirjakieleksi. Hänen vuonna 1985 julkaistu romaaninsa, Lyykeri, on ensimmäinen meänkielinen romaani. Hänen teoksensa Kuutot (1987) oli puolestaan ensimmäinen meänkielinen näytelmä,[3] ja se oli samalla myös merkittävä osa Tornionlaakson Teatterin historiaa.[11] Pohjanen on kirjoittanut kuusi meänkielen kielioppiteosta vuosina 1996–2022.[8]

Pohjanen on aktiivinen meänkielen puolestapuhuja ja kulttuuriaktivisti.[12] Hän on myös toinen Meänmaan lipun suunnittelijoista.[13] Pohjasella on oma säätiö, josta hän on jakanut muun muassa kirjallisuus- ja vähemmistöpalkintoja sekä "Meän vanhin" ja "Meän kuopus" -palkintoja.[14] Hän on esiintynyt usein mediassa sekä kirjoittanut ruotsalaisiin ja suomalaisiin sanomalehtiin.[10]

Pohjanen on kirjoittanut Joppausoopperan, jota esitettiin yhden kesän Pellossa (2004) ja yhden kesän Övertorneålla (2005). Hän on myös kirjoittanut Laestadiusoopperan, jota esitettiin Pajalassa kesinä 2007 ja 2008. Trilogian kolmas osa Sotaooppera esitettiin Haaparannalla kesällä 2009.[15]

Pohjanen on kääntänyt meänkielelle Uuden testamentin kirjoja. Evankeliumit hän on kääntänyt sekä muinaiskreikankielisen alkutekstin että ruotsinkielisen käännöksen pohjalta. Vuoden 2017 haastattelussa hän kertoi kääntävänsä Raamatun kirjoja niin pitkälle kuin elinaikanaan ehtii.[16] Hän on kääntänyt myös suomenkielistä kirjallisuutta ruotsiksi,[7] muun muassa Antti Tuurin teoksia.[17]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Och fiskarna svarar Guds frid (1979)
  • Huutavan ääni (1981)
  • Kasanmaan (1984)
  • Kristalliarkki (1987)
  • Kolmen kyynärän jumalat (1988)
  • Sarastus: Punainen! (1988)
  • Korpelan enkelit (1990)
  • Konin hinta (1991)
  • Maa liekeissä (1995)
  • Kuoleman niityt (1995)
  • Saarnaaja (1996)
  • Karamazovin veljekseet (1998)
  • Helvetin peräseinällä (2000)
  • Jopparikuninkaan poika (2006)
  • Saksan tuli polttaa (2004)
  • Murhaballaadi (2008)
  • Faravidin maa (2013)
  • Meänmaa (2015)
  • Murhaballaadia Vaslav Havelin putkassa (2019)
  • Suomen sota 1808-1809 (2018)
  • Saankos luvan muistela: novellia ja tarinaa Meänmaasta (2022)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Populär kurs tillbaka Minoritet.se. 2021. Viitattu 26.12.2025. (ruotsiksi)
  2. ↑ Bengt Pohjanen viettää 30-vuotiskirjailijajuhlaa SVT Nyheter. 20.3.2009. Viitattu 17.11.2025. (ruotsiksi)
  3. 1 2 3 4 5 Molnár-Bodrogi, Enikő: Bengt Pohjanen: Creating collective memory in Meänkieli nordics.info. 2.3.2022. Viitattu 17.11.2025. (englanniksi)
  4. 1 2 Stenudd, Hasse: Bengt Pohjanen - författaren som skriver på tre språk Minoritet.se. 2019. Viitattu 17.11.2025. (ruotsiksi)
  5. 1 2 3 Bengt Pohjanen naytelmat.fi. Viitattu 17.11.2025.
  6. ↑ Bengt Pohjanen saa Kielineuvoston vähemmistöpalkinnon Sveriges Radio. 27.4.2023. Viitattu 17.11.2025.
  7. 1 2 3 4 Sirillus (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. 1 2 Bengt Pohjanen meänkielen kielioppikirjastaan: ”Olen ylpeä ja tyytyväinen” SVT Nyheter. 3.6.2022. Viitattu 17.11.2025.
  9. ↑ Bengt Pohjasen 40. romaani on kertomus yhdestä dramaattisesta päivästä www.sverigesradio.se. 23.8.2018. Viitattu 17.11.2025.
  10. 1 2 3 Bengt Pohjanen norstedts.se. Viitattu 17.11.2025. (ruotsiksi)
  11. ↑ Meän histuuria Tornedalsteatern / Tornionlaaksonteatteri. Viitattu 17.11.2025.
  12. ↑ Ridanpää, Juha: Why save a minority language? Meänkieli and rationales of language revitalization. Fennia - International Journal of Geography, 29.11.2018, 196. vsk, nro 2, s. 187–203. doi:10.11143/fennia.74047 ISSN 1798-5617 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  13. ↑ Meänmaan ja -kielen kaukainen ystävä Yle Uutiset. 15.7.2010. Viitattu 17.11.2025.
  14. ↑ Tainio, Juha: Bengt Pohjasen palkinnot 13.8.2009. Sveriges Radio. Viitattu 6.8.2022.
  15. ↑ Sotaoopperan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Tornionlaaksolaiset saavat luettavakseen uudet meänkieliset evankeliumit Yle Uutiset. 14.7.2017. Viitattu 17.11.2025.
  17. ↑ Kärki, Vesa: La­keu­den lie­peil­tä ja väylän var­rel­ta. Kaleva, 12.10.2008. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bengt_Pohjanen&oldid=24071404”