Oulun yliopisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oulun yliopisto
Oulun Yliopisto logo.svg
University-of-Oulu-2010.jpg
lat. Universitas Ouluensis
engl. University of Oulu
Perustettu 1958
Tyyppi Julkinen
Rehtori Jouko Niinimäki
Henkilökunta 2 852 (2015)
Opiskelijoita 14 221 (2015)
Sijainti Oulu, Suomi (65°03′33″N, 025°27′58″E)
Osoite Pentti Kaiteran katu 1
PL 8000
90014 OULUN YLIOPISTO
Yhteistyö Compostela
Sivusto www.oulu.fi/yliopisto
Teknillisen tiedekunnan sähkötekniikan, tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan osastojen tilat sekä mikroskopian ja nanoteknologian keskus sijaitsevat Tietotalo I:ssa, joka on osa Linnanmaan yliopistorakennusta.
Linnanmaan kampusalueen kartta.
Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet.
Kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta sijaitsevat yliopistorakennuksen pohjoispäässä.
Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli.
Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti.

Oulun yliopisto (lyhenne OY[1]) on Oulussa sijaitseva suomalainen yliopisto. Yliopistossa oli vuonna 2015 14 221 opiskelijaa ja siellä työskenteli vajaat 3 000 henkilökuntaan kuuluvaa.[2] Tutkintoja suoritetaan lähes 3 000 vuodessa. Yliopisto on perustettu vuonna 1958, ja sen varsinainen toiminta alkoi seuraavana vuonna. Nykyisin Oulun yliopistossa voi opiskella 45 koulutusohjelmassa, jotka edustavat kahdeksaa koulutusalaa. Oulun yliopisto on toistuvasti sijoittunut Academic Ranking of World Universities -listauksessa Suomen toiseksi parhaaksi yliopistoksi luokkaan 301.–400. yhdessä Turun yliopiston kanssa.[3] Yliopiston rehtorina toimii vuodesta 2015 lähtien professori Jouko Niinimäki.

Yliopiston historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vahvisti allekirjoituksellaan eduskunnan hyväksymän lain Oulun yliopistosta 8. heinäkuuta 1958. Yliopiston toiminta alkoi varsinaisesti syksyllä 1959, kun ensimmäiset opiskelijat aloittivat.[4] Oppilaitoksen ensimmäisenä, väliaikaisena rehtorina toimi professori Pentti Kaitera.

Oulun yliopiston aloittaessa vuonna 1959 siihen kuului filosofinen ja teknillinen tiedekunta sekä 1953 perustettu Oulun opettajakorkeakoulu. Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1960. Vuonna 1965 aloitettiin humanistisen alan ja sähkö- ja konetekniikan opetus. Vuonna 1972 filosofinen tiedekunta jaettiin ja perustettiin humanistinen ja luonnontieteellinen tiedekunta. Vuonna 1974 perustettiin kasvatustieteiden tiedekunta, kun vuonna 1900 perustettu Kajaanin seminaari opettajankoulutuslaitoksena liitettiin yliopistoon. Vuonna 1985 perustettiin ensimmäinen tietoliikennetekniikan professuuri ja vuonna 1990 tietotekniikan professuuri. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteelliseen tutkintoon johtava opetus ja vuonna 2000 sen pohjalta perustettiin taloustieteiden tiedekunta.[5]

Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampusalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun yliopistoon kuuluu kolme kampusaluetta.[6] Arkkitehti Kari Virran suunnittelema yliopiston pääkampus sijaitsee Linnanmaalla noin viisi kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Linnanmaalla sijaitsee viisi yliopiston kuudesta tiedekunnasta. Linnanmaalla sijaitsevat myös mm. yliopiston kirjastot Pegasus ja Tellus, kasvitieteellinen puutarha, eläinmuseo, geologinen museo sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipiste. Myös opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelu tapahtuu Linnanmaalla Oulun normaalikoulussa. Vuonna 2011 Linnanmaalle perustettiin Ympäristötietotalo, luonnonvara- ja ympäristöalan keskittymä, johon kuuluu Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin neljä laitosta, MTT, Metla, RKTL ja Suomen ympäristökeskus sekä Oulun yliopiston Thule-instituutti.[7]

Lääketieteellinen tiedekunta sijaitsee Kontinkankaan kampusalueella Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä. Kontinkankaalla sijaitsevat myös bioalan ja molekyylilääketieteen tutkimuskeskus Biocenter Oulu, koe-eläinkeskus sekä lääketieteen kirjasto. Lisäksi yliopistoon kuuluu Kajaanin kampus, jossa toimii muun muassa Kajaanin opettajankoulutusyksikkö sekä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö.

Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat aivan Oulun keskustassa vanhassa puutalokorttelissa Torinrannassa.[8] Arkkitehtuurin tiedekunta jatkoi toimintaa keskustan tiloissa vuoteen 2017 asti, ennen siirtymistä Linnanmaan kampukselle.[9]

Muut yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun yliopiston alaisuudessa toimii myös muita yksiköitä.[10] Oulussa, Linnanmaalla sijaitsevat:

  • Avoin yliopisto
  • Center for Internet Excellence (CIE)
  • Centre for Wireless Communications (CWC)
  • Centre for Environment and Energy (CEE)
  • CIRU - Centre for Industrial Residue Utilisation (teollisten poisteiden hyötykäytön keskus)
  • Giellagas-instituutti
  • Infotech Oulu
  • Kielikeskus
  • Koulutus- ja tutkimuspalvelut
  • Martti Ahtisaari Instituutti
  • Mikroskopian ja nanoteknologian keskus
  • PrintoCent, painettavan elektroniikan tutkimuskeskus
  • Terästutkimuskeskus

Muualla Pohjois-Suomessa sijaitsevat:

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta yli 70 tieteenalalla.[12] Tutkimuksen painoalat ovat

  • Biotieteet ja terveys (side- ja tukikudostutkimus, sydän- ja verisuonisairauksien tutkimus, rakennepohjainen entsymologia ja metaboliatutkimus, geenit ja ympäristö)
  • Informaatioteknologia (konenäkö ja läsnä-älyn teknologiat, langaton viestintä, nopea elektroniikka ja fotoniikka, lääketieteen tekniikka, tietojärjestelmät ja ohjelmistot)
  • Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus (kulttuurien vuorovaikutus, kieli, kasvatus ja vuorovaikutus)
  • Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit (ympäristön, luonnonvarojen ja energiatalouden tutkimus, materiaalitieteellisten ilmiöiden, aineen ominaisuuksien ja käyttäytymisen sekä katalyyttien tutkimus ja uusien materiaalien kehittäminen, mallintaminen ja laskennallinen tiede)

Kehittämisaloina ovat kaivos- ja vuoriala, terästutkimus, liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperustainen opettajankoulutus.[13][14]

Huippuyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Akatemian kaudelle 2012-2017 valitsemista tutkimuksen huippuyksiköistä Oulun yliopisto johtaa solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen huippuyksikköä. Lisäksi Oulun yliopisto on mukana Helsingin yliopiston johtamassa inversio-ongelmien huippuyksikössä.

Suomen Akatemian kaudelle 2014–2019 valitsemista huippuyksiköistä Oulun yliopisto johtaa kahta huippuyksikköä[15]. Resolve-yksikkö (Research on Solar Long-term Variability and Effects) tutkii avaruusilmastoa eli Auringon magneettikentän ja magneettisen aktiivisuuden pitkäaikaista vaihtelua ja sen vaikutusta erityisesti Maan lähiavaruudessa[16]. Relate-yksikön (The Relational and Territorial Politics of Bordering, Identities, and Transnationalization) tutkimuskohteina ovat valtion tilallinen muutos, tilallinen sosialisaatio ja identiteetit, rajojen ylitys sekä globaalien virtojen hallinta [17].

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston hallitukseen kuuluu kuuluu hallituksen puheenjohtajan lisäksi 12 edustajaa, neljä yliopiston sisältä, kuusi ulkopuolelta ja kaksi opiskelijajäsentä.

Oulun yliopiston hallitus 2018–2021[18]:

Risto Murto, toimitusjohtaja (2018–2019, hallituksen puheenjohtaja)

Anni Huhtala, ylijohtaja (2018–2021)

Sakari Kallo, tuotantojohtaja (2018–2021)

Liisa Hyssälä, vanhempi neuvonantaja (2016–2019)

Pasi Sahlberg, vieraileva professori (2016–2019)

Anna Rotkirch, tutkimusprofessori (9/2018–)

Mari Walls, pääjohtaja (2016–5/2018)

Marko Huttula, professori

Petri Lehenkari, professori

Kimmo Kontio, tutkijatohtori

Jukka Hiltunen, lehtori

Jonne Kettunen, kauppatieteiden ylioppilas (2018–2019)

Miina-Anniina Heiskanen, kauppatieteiden ylioppilas (2018–2019)

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi
Jouko Niinimäki 2015–
Lauri Lajunen 1993–2015[19]
Juhani Oksman 1990–1993
L. Kalevi Korhonen 1987–1990
Markku Mannerkoski 1968–1987
Erkki Koiso-Kanttila 1965–1968
Niilo Söyrinki 1963–1965
Pentti Kaitera 1959–1962

Alumnitoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun yliopiston alumniin kuuluu yli 41 000 jäsentä.[20] Oulun yliopistoseura ry on vuodesta 1999 asti nimennyt Vuoden Alumnin.[21]

Vuoden Alumni Vuosi
Leena Ala-Kokko 2015
Pekka Laatio 2014
Paula Vanninen 2013
Tony Manninen 2012
Tatu Juvonen 2011
Vilho Lantto 2010
Tytti Isohookana-Asunmaa 2009
Tero Ojanperä 2008
Markus Pessa 2007
Pertti Yliniemi 2006
Pekka Timonen 2005
Karl Tryggvason 2004
Seppo Säynäjäkangas 2003
Eino Siuruainen 2002
Heimo Karinen 2001
Leena Palotie 2000
Martti Ahtisaari 1999

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.6.2013.
  2. Oulun yliopisto numeroin Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 20.3.2016.
  3. Oulun yliopisto edelleen 500 parhaan yliopiston joukossa oulu.fi.
  4. Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlavuosi alkaa tammikuussa 17.12.2007. Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 9.8.2008.
  5. Oulun yliopiston historiaa, viitattu 30.8.2011.
  6. http://www.oulu.fi/esittely/esittelymateriaali4.html viitattu 25.10.2011.
  7. Oulun Ympäristötietotalo vihittiin luonnonvaratutkimuksen käyttöön, viitattu 3.1.2012.
  8. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 14.2.2018.
  9. Arkkitehtien muutto ”siperialaiseen tehtaaseen” on sujunut oletettua kivuttomammin – ”Kyllä me täälläkin onnellisiksi tullaan" Kaleva.fi. Viitattu 14.2.2018.
  10. http://www.hallinto.oulu.fi/opinto/opiskelijapalvelut/grafiikka/erillisyksikot.pdf Oulun yliopiston erillisyksiköt, viitattu 10.11.2011.
  11. Oulun Eteläisen instituutti
  12. Tutkimusta ja innovaatiota ihmisestä teknologiaan Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 26.8.2011.
  13. Oulun yliopisto, Paino- ja kehittämisalat, viitattu 30.8.2011.
  14. Oulun yliopisto, Tutkimuksen strateginen johtaminen, viitattu 30.8.2011.
  15. Huippuyksiköt - Suomen Akatemia www.aka.fi. Viitattu 1.12.2015.
  16. Resolve-yksikön sivut
  17. Relaten sivut
  18. Hallitus www.oulu.fi. Viitattu 14.11.2018.
  19. Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 284. Jyväskylä: {{{Julkaisija}}}, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
  20. https://alumni.oulu.fi/public/start/start.asp
  21. http://www.oulu.fi/alumni/yliopistoseura/toiminta/vuoden_alumni.html

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Julku, L., Julku. K. 1983. Oulun yliopiston perustamisen historia 1905–1958. Studia Historica Septentrionalia 6. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. Painopaikka: Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu. ISBN 951-95472-6-6 (sidottu), ISBN 951-95472-5-8 (nidottu)
  • Salo, M., Lackman, M. 1998. Oulun yliopiston historia 1958–1993. Julkaisija: Oulun yliopisto. Painopaikka: Kainuun Sanomain Kirjapaino, Kajaani. ISBN 951-42-5017-6
  • Salo, M. 2003. Pohjoinen Alma Mater. Oulun yliopisto osana korkeakoululaitosta ja yhteiskuntaa perustamisvaiheista vuoteen 2000. Studia Historica Septentrionalia 42. Julkaisija: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. Painopaikka: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 952-9888-21-X

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]