L. Kalevi Korhonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Kalevi Korhonen (7. toukokuuta 1933 Lappeenranta9. kesäkuuta 1990) oli suomalainen lääkäri, professori ja Oulun yliopiston rehtori.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korhosen vanhemmat olivat rovasti Lauri Ilmari Korhonen ja opettaja Elsa Caselius ja puoliso vuodesta 1957 ylilääkäri Elsa Maria Lappalainen. Ylioppilaaksi Korhonen tuli Porvoossa 1953 ja suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa 1961, lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1966. Korhonen oli Turun yliopistossa anatomian assistentti 1961–1966 ja va. apulaisprofessori 1963–1964. Helsingin yliopiston patologisen anatomian assistenttina hän toimi 1966–1967 ja sitten Oulun yliopistossa anatomian apulaisprofessorina vuoteen 1974, hoitaen anatomian professuuria virkaatekevänä vuodesta 1971. Vakinaiseksi anatomian professoriksi hänet nimitettiin 1974. Hän oli myös Sheffieldin yliopiston luennoitsijana 1969–1970. Korhonen toimi Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina 1975–1981, yliopiston vararehtorina 1983–1987 ja rehtorina vuodesta 1987. Hän menehtyi kesäkuussa 1990 sairauskohtaukseen kesäasunnollaan.[1][2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Studies on the histochemical demonstration of inorganic pyrophosphatase activity, 1966 (väitöskirja)
  • Solubiologia, 1970, Mikko Niemi, L. Kalevi Korhonen (2. painos 1974)
  • Oulun yliopiston 2. tutkimuspoliittinen ohjelma, 1977
  • Uusi solubiologia, 1981, Mikko Niemi, L. Kalevi Korhonen
  • Yliopiston tehtävät, 1987

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on 1978, s. 419. Viitattu 3.9.2021.
  2. Ihmiset. Oulun yliopiston rehtori, professori... Helsingin Sanomat, 12.6.1990. (Tilaajille) Viitattu 3.9.2021.