Erkki Koiso-Kanttila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erkki Antero Koiso-Kanttila (8. joulukuuta 1914 Tampere29. lokakuuta 2006 Helsinki) oli arkkitehtuurin professori ja Oulun yliopiston rehtori.[1] Hänen mukaansa nimettiin Erkki Koiso-Kanttilan katu Oulun yliopiston viereen.

Koiso-Kanttilan vanhemmat olivat rakennusmestari Kustaa Koiso-Kanttila ja Elsa Suomela. Hän tuli ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta 1934 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1942. Koiso-Kanttila teki useita opinto- ja tutkimusmatkoja Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Hän toimi Lapin rakennuspiirin suunnittelutoiminnan johtajana 1945-1948, Lapin läänin lääninrakennustarkastajana 1949-1959, Suomen arkkitehtiliiton standardoimislaitoksen suunnitteluosaston päällikkönä 1950-1958 sekä liiton asiamiehenä 1951. Helsingin 1. apulaiskaupunginarkkitehti hän oli 1958-1959 ja vs. kaupunginarkkitehti 1959-1961. Oulun yliopiston arkkitehtuurin professorina Koiso-Kanttila toimi 1961-1977, arkkitehtiosaston johtaja hän oli 1975-1977 ja yliopiston rehtori 1965-1968. Oma arkkitehtitoimisto Koiso-Kanttilalla oli vuodesta 1943. Hän toimi 1950-luvulta aina 1980-luvun alkuun useissa Oulun yliopiston suunnittelua ja rekentamista koskeneissa toimielimissä ja oli yliopistojen ja korkeakoulujen rakentamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja 1974-1982. Tekniikan alan kunniatohtori Koiso-Kanttilasta tuli 1974[2].

Koiso-Kanttila oli sotilasarvoltaan insinöörimajuri (1966), hänen puolisonsa vuodesta 1941 oli Maijaliisa Soivio[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koiso-Kanttila, Erkki Uppslagsverket. Viitattu 25.7.2013.
  2. a b Veli-Matti Autio: Suomen professorit. Finlands professorer. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7. ss. 261-262

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]