Porvoo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Porvoo
Borgå
Porvoo.vaakuna.svg Porvoo.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Porvoonjoen maisemaa ranta-aittoineen vanhan Porvoon kohdalla.
Porvoonjoen maisemaa ranta-aittoineen vanhan Porvoon kohdalla.
www.porvoo.fi
Sijainti 60°23′35″N, 25°39′50″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Perustettu n. 1380
Kuntaliitokset Porvoon mlk (1997)
Pinta-ala ilman merialueita 664,71 km²
152:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 2 139,81 km²
41:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 654,51 km²
– sisävesi 10,20 km²
– meri 1 475,10 km²
Väkiluku 49 538
21:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 75,69 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 17,8 %
– 15–64-v. 65,0 %
– yli 64-v. 17,2 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 64,7 %
ruotsinkielisiä 30,7 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 19,25 %
265:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2012-2016[5]
 • RKP
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • Kesk.
 • Vas.
 • KD

16
12
9
6
4
2
1
1

Porvoo (ruots. Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 49 538[2]. Kaupunki on kaksikielinen; 64,7 prosenttia asukkaista on suomenkielisiä, 30,7 prosenttia ruotsinkielisiä ja 4,6 prosenttia muunkielisiä.[3] Vielä 1960-luvulla enemmistö kaupungin asukkaista oli ruotsinkielisiä; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 54,7 prosenttia porvoolaisista puhui äidinkielenään ruotsia.[6] Porvoon naapurikunnat ovat Askola, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. Porvoo oli Itä-Uudenmaan maakunnan maakuntakeskus.

Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana on toiminut vuoden 2010 alusta Björn Vikström (s. 1963). Porvoossa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti Borgåbladet perustettiin vuonna 1860 ja on Suomen kolmanneksi vanhin sanomalehti. Porvoossa ilmestyvät myös Uusimaa (perustettu 1894) sekä ilmaisjakelulehdet Vartti (ent. Itäväylä) (1984) ja Väre (ent. Ilta-Uusimaa) (2004). Etäisyys Porvoon keskustaan Helsingin itärajalta on noin 40 kilometriä, nyt noin 35 kilometriä Helsingin uudelle itärajalle osakuntaliitoksen takia. Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessöö [7], Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö, Hakasalo, Onas ja Pirttisaari.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon tuomiokirkko tammikuussa 2006

Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen ruotsinkielisen nimen Borgå perusteella (borg = linna, å = joki). Porvoon pitäjä mainittiin jo 1300-luvun alussa asiakirjoissa. Vanhalle Porvoon kaupungille myönnettiin kaupunkioikeudet noin vuonna 1380, mutta kaupunki juhlii virallisesti perustamisvuotenaan vuotta 1346, joka on vanhemmassa lähteessä mainittu todennäköisesti virheellinen vuosi. Kaupunkia sanotaan Suomen toiseksi vanhimmaksi.[8] Samaa nimitystä tosin käytetään myös Ulvilasta,[9] joka sai kaupunkioikeudet ensimmäisen kerran vuonna 1347 (mutta menetti ne Porille vuonna 1558).[10] Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.

Porvoo on historiansa aikana ehditty polttaa useampaan kertaan, milloin asialla ovat olleet venäläiset, milloin muut. Suurin palo vuonna 1760 sai alkunsa erään porvoolaisemännän kalakeitosta. Vuonna 1809 Porvoossa pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n toimesta valtiopäivät.

Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg asui Porvoossa vuodesta 1837. Hänen kotinsa toimii nykyään museona. Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi kaupungin lähellä.

Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantien varrella. Se on laajahkon puutalokaupungin, Vanhan Porvoon, ympäröimä. Porvoon uusi keskusta rakennettiin vanhankaupungin eteläpuolelle 1800-luvulla empiretyyliin, mutta purettiin osin 1960-luvun tienoilla modernien liikerakennusten tieltä.

Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja perustamalla uusi kunta.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
RKP SDP Kok. SKDL
Vas.
Kesk. SKL
KD
Vihr. Muut
1976 15 13 8 4 -- 1 2a 75,0%
1980 14 15 9 1 1 1 2 76,5%
1984 16 15 8 2 -- -- 2 -- 72,4%
1988 16 14 9 1 -- 1 1 1b 68,1%
1992 15 15 8 1 -- 1 3 -- 68,9%
1996 20 15 8 1 2 1 4 -- 61,5%
2000 17 16 9 1 2 1 5 -- 59,6%
2004 18 15 8 2 3 -- 5 -- 61,4%
2008 16 14 8 1 2 -- 5 5c 64,2%
2012 16 12 9 1 2 1 4 6c 59,4%
a Liberaalinen kansanpuolue
b Kommunistien ja demokraattien yhteislista[11]
c Perussuomalaiset
Lähteet: Tilastokeskus[12], Oikeusministeriö[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allaoleva taulukko kuvaa Porvoon asukasluvun kehitystä vuosina 1815-1939.

Vuosi 1815[14] 1840[14] 1850[14] 1860[14] 1870[14] 1880[14] 1890[14] 1900[14] 1910[14] 1920[14] 1923[14] 1930[15] 1938[15] 1939[15]
Väkiluku &&&&&&&&&&&02223.&&&&002 223 &&&&&&&&&&&02767.&&&&002 767 &&&&&&&&&&&02950.&&&&002 950 &&&&&&&&&&&03188.&&&&003 188 &&&&&&&&&&&03478.&&&&003 478 &&&&&&&&&&&03876.&&&&003 876 &&&&&&&&&&&04214.&&&&004 214 &&&&&&&&&&&05035.&&&&005 035 &&&&&&&&&&&05466.&&&&005 466 &&&&&&&&&&&06244.&&&&006 244 &&&&&&&&&&&06299.&&&&006 299 &&&&&&&&&&&06821.&&&&006 821 &&&&&&&&&&&07054.&&&&007 054 &&&&&&&&&&&07149.&&&&007 149

Sotien jälkeen, ennen 1980-lukua kaupungin väkiluku yli viisinkertaistui. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Porvoon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
38 296
1985
  
39 833
1990
  
41 930
1995
  
43 315
2000
  
44 969
2005
  
46 982
2010
  
48 768
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvinen maisema Porvoon vanhaan kaupunkiin
Porvoon keskusta Näsinmäen näkökalliolta kuvattuna
Porvoon tuomiokirkko Porvoonjoen vastarannalta kuvattuna

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat[17]:

  • Hornhattula
  • Joonaanmäki (Jonasbacken)
  • Järnböle
  • Kaupunginhaka (Stadshagen)
  • Keskusta (Centrum)
  • Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga)
  • Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga)
  • Myllymäki (Kvarnbacken)
  • Näsi (Näse)
  • Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
  • Skaftkärr
  • Suistola
  • Tarmola (Östermalm)
  • Vanha Porvoo (Gamla Borgå)

Muut alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueet, jotka mielletään myös yleisesti omiksi kaupunginosiksi tai lähiöiksilähde?:

  • Hamari (Hammars)
  • Aunela (Ånäs)
  • Eestinmäki (Estbacka)
  • Gammelbacka
  • Huhtinen (Huktis)
  • Katajamäki (Ensbacka)
  • Kevätkumpu (Vårberga)
  • Kokonniemi (Uddas)
  • Kuninkaanportti (Kungsporten)
  • Peippola (Pepot)
  • Tarkkinen (Tarkis)
  • Velkala

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon kaupungin viralliset maarekisterikylät[17]:

  • Ali-Vekkoski (Söderveckoski)
  • Anttila (Andersböle)
  • Baggböle
  • Bengtsby (Pentinkylä)
  • Bjurböle
  • Boe (Häihä)
  • Bosgård
  • Brattnäs
  • Eerola (Eriksdal)
  • Eestinmäki (Estbacka)
  • Emäsalo (Emsalö)
  • Epoo (Ebbo)
  • Fagersta
  • Gammelbacka
  • Grännäs
  • Gäddrag
  • Haikkoo (Haiko)
  • Henttala
  • Hinthaara (Hindhår)
  • Hommanäs
  • Huhtinen
  • Hummelsund
  • Ilola (Illby)
  • Jakari (Jackarby)
  • Järnböle
  • Kaarenkylä (Karsby)
  • Kalax (Kaalahti)
  • Kallola
  • Kardrag
  • Karleby (Kaarlenkylä)
  • Kerkkoo (Kerko)
  • Kiiala (Kiala)
  • Kilpilahti (Sköldvik)
  • Klemetti (Klemetsby)
  • Kortisbacka
  • Kreppelby
  • Kroksnäs
  • Kråkö
  • Kulloo (Kullo)
  • Kurböle
  • Kuris
  • Londböle
  • Mickelsböle
  • Munkkala (Munkby)
  • Mustijoki (Svartså)
  • Myllykylä (Molnby)
  • Norike
  • Nygård
  • Onas
  • Orrby (Orrenkylä)
  • Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
  • Peippola (Pepot)
  • Pellinki (Pellinge)
  • Piirlahti (Pirlax)
  • Ramsholmen
  • Renum
  • Saksala (Saxby)
  • Sannainen (Sannäs)
  • Seitlahti (Seitlax)
  • Sikilä (Siggböle)
  • Skavarböle
  • Sondby
  • Stensböle
  • Sundö (Suni)
  • Suomenkylä (Finnby)
  • Svartbäck
  • Tamminiemi (Eknäs)
  • Tarkkinen (Tarkis)
  • Teissala (Teisala)
  • Tirmo (Tirmoo)
  • Treksilä (Drägsby)
  • Tuorila (Torasbacka)
  • Tyysteri (Tjusterby)
  • Vaarlahti (Varlax)
  • Vanhamoisio (Gammelgård)
  • Veckjärvi (Vekjärvi)
  • Virtaala (Strömsberg)
  • Virvik
  • Voolahti (Vålax)
  • Västermunkby
  • Ylike
  • Yli-Vekkoski (Norrveckoski)
  • Åby
  • Åminsby

Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien epävirallisia suomenkielisiä nimiä[18]lähde?, mutta joiden ruotsinkieliset nimet ovat tavallisimpia.

Osa kylännimistä esiintyy myös kaupunginosaluettelossa[17].

Muut alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueita, jotka mielletään myös yleisesti omiksi haja-asutuskyliksi tai taajamiksilähde?:

  • Hakasalo (Haxalö)
  • Hamari (Hammars)
  • Haksi (Hax)
  • Kalastajakylä (Fiskarbyn)
  • Kankaanmäki
  • Lehtimäki (Lövkulla)
  • Lehtihamari (Lövhammars)
  • Linnanpekki (Linnanbäck)
  • Metsäkylä
  • Mörtnäs
  • Nyby
  • Pirttisaari (Pörtö)
  • Pitkäniitty
  • Rita
  • Söderby
  • Tolkkinen (Tolkis)

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoota palvelevat seuraavat pää- ja maantiet:

Entisen valtatien, Mannerheiminkadun lisäksi Porvoota halkoo toinenkin pääväylä, Aleksanterinkatu.

Porvoon radan kaupallinen henkilöliikenne on lopetettu. Radan alkuosa Ollin vaihteelle on tavaraliikenteen käytössä ja loppuosasta on tehty Porvoon museorautatie.[19]

Porvoonjoessa, joen itäisellä rannalla aivan kaupungin keskustassa vierasvenesatama. Myös Hamarissa on vieraileville veneille varattu mahdollisuus ankkuroida aallonmurtajaan.[20]

Porvoon Backakseen kaavaillaan Helsingin seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.

Satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoossa sijaitsee tonnimäärältään Suomen suurin satama, Neste Oilin Porvoon öljynjalostamon satama.[21]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoossa on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen [22] toimialueella sijaitsevista 105 Natura 2000-alueesta kuusi: Boxin suot, Emäsalon suot, Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue, Porvoonjoen suisto - Stensböle, Söderskärin ja Långörenin saaristo ja Tungträsketin vanha metsä. [23]

Alueista Boxin suot sijaitsee myös Sipoossa ja Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Loviisassa (varsinaisessa Loviisassa ja Loviisaan liittyneellä Ruotsinpyhtäällä) ja Pernajassa.

Porvooseen on perustettu luonnonsuojelualueita jo vuodesta 1930. Ensimmäinen perustettava alue oli Söderskär (1930) ja toinen Tunnholmen (1932). Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana perustettiin Ruskis (1945), Mjåviken (1948), Telegrafberget (1961), Långgören (1970), Gåsholmen-Sandö (1972), Klobbudden (1973), Stora Fårholmen (1982), Kurmalmen (1984), Hasselholmen (1986, 1994), Sikosaari (1990), Sannaisten Ekbacka (1991), Stensböle I (1992), Stormossen I (1993) ja Stensböle II (1994).

Sen jälkeen Suomen liittyttyä Euroopan unioniin 1995 jälkeen on alueiden perustamistahti kiihtynyt. Jäsenyyden aikana on perustettu lisäksi Stensböle III (1996), Stensböle IV (1996), Stensböle V (1998), Stormossen II (1998), Stensböle VI (1999), Stormossen III (1999), Stensböle VII (1999), Stormossen IV (1999), Bjurmossaträsket (2004), Piparviksmossen I (2004), Piparviksmossen II (2004), Sommarträsket (2005), Stor-Pellinge yttre hällar (2005), Stensbölen kalliot (2007), Venjärven metsä (2008), Lövsta (2008), Pieni Pernajanlahti (2008), Dalgård (2008), Fågelmossen (2008), Tungträsketin metsä (2008), Kalax Stormossen (2009), Fågelmossen (2009), Kaupunginselkä-Stensbölefjärden (2009), Nietoonmetsä (2010).

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannuksen jälkeen kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla vuosittainen Avanti! Suvisoitto musiikkijuhla. Porvoossa järjestetään myös RuneBar musiikkifestivaali, sekä esiintymistaiteen festivaali EPMEF (Ensimmäinen Porvoon Musiikillisen Esiintymistaiteen Festivaali).

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia porvoolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

J.L. Runebergin kotimuseo
Albert Edelfeltin nimikkokoulu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Yle: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu Yleisradio.
  6. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 15. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö, 1964.
  7. Vessöön saaren kotisivut
  8. Matkailijan Porvoo Porvoon kaupungin matkailutoimisto. Viitattu 19.6.2012.
  9. Tiivistelmä Ulvilan historiasta 2006. Ulvilan kaupunki. Viitattu 19.6.2012.
  10. Leena Valkeapää: Käyttökelpoinen keskiaika: Historiakulttuuria nykypäivän Ulvilassa ja Raumalla. Alue ja ympäristö, 2006, 35. vsk, nro 2, s. 79–91. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.6.2012.
  11. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 38–39, 178.
  12. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2012 (Tilastokeskus 2012)
  13. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  14. a b c d e f g h i j k Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2013-05-19.
  15. a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2013-05-19.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  17. a b c Porvoon kaupunki - Bordå stad. Kyläjaotus - Byindelning 1.1.1997 -
  18. Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 16.9.2012. (suomeksi)
  19. Porvoon radan historiaa
  20. Porvoon vierassatama viitattu 17.7.2008
  21. Satama - Neste Oil www.nesteoil.f. Viitattu 1.11.2010.
  22. ely-keskukset http://www.ely-keskus.fi. Viitattu 6.7.2011.
  23. Uudenmaan Natura 2000-alueet http://www.ymparisto.fi. Viitattu 6.7.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]