Itärata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itärata
Perustiedot
Reitti KeravaPorvooKouvola
Avattu aikaisintaan 2030-luvulla, riippuvainen Lentoradan valmistumisesta[1]
Rakennuskustannus 1,7 miljardia euroa (arvio)
Liikenne
Henkilöjunia / vrk 19 kaukojunaa, mahdollisesti lähijunaliikennettä[2]
Tekniset tiedot
Pituus 106 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys kyllä

Itärata on suunnitteilla oleva rautatie, joka erkanisi suunnitteilla olevasta Lentoradasta Keravalla ja kulkisi Porvoon kautta Kouvolan Korialle. Ratavaraus esiintyy yleis- ja seutukaavoissa ja kuntien asemakaavoissa. Hankkeessa on esitetty useita erilaisia reittivaihtoehtoja, ja Kotkan ja Haminan kautta kulkeva linjaus on tunnettu nimellä Itäinen rantarata.[3] Vuodesta 2020 saakka rataa on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti linjauksella LentorataPorvooKouvola.[4] Itäradasta tulisi kaksiraiteinen sekaliikennerata, joka palvelisi sekä matkustaja- että tavaraliikennettä.[5][6]

Taustaa ja itäisen rataverkon historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen rataverkko hahmottui suurelta osin 1800-luvun loppupuolella. Suomen sisäisten, pitkälti kehittyvän metsäteollisuuden tarpeiden pohjalta muodostuneiden yhteyksien ohella välttämättömänä pidettiin Helsingin ja Pietarin välisen radan toteuttamista. Rata Helsingistä itään ei kuitenkaan toteutunut suorinta reittiä rannikkoa pitkin. Linjaus Riihimäen, Lahden ja Kouvolan kautta oli seurausta tavoitteesta kytkeä Päijänteen vesitieyhteydet rataverkkoon. Toisaalta suurvaltapoliittinen tilanne vaikutti linjaukseen: Krimin sota (1853–1856) ja siihen liittynyt laivaston hyökkäys Suomeen oli hyvin muistissa, jonka vuoksi rata haluttiin sijoittaa laivastotykkien ulottumattomiin kauas rannikosta.[7]

Nykyinen rataverkosto eteläiseen Kymenlaaksoon ja Itä-Uudellemaalle käsittää Kotkan ja Haminan seudulle kulkevan Kotkan radan, Porvooseen kulkevan Porvoon radan ja Loviisaan kulkevan Loviisan radan, jotka ovat erityisesti itäisen Suomenlahden satamia ja raskasta teollisuutta palvelevia pistoratoja. Etelä-Kymenlaakson ja Itä-Uusimaan kaupunkien ja Helsingin välinen joukkoliikenne perustuu käytännössä busseihin ja valtatiehen 7. Suoraa ratayhteyttä sekä länteen että itään on kuitenkin aina toivottu, ja ratalinjaukseen on varauduttu eri kaava- ja suunnittelutasoilla.

Radan hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi ratayhteys Helsingistä itään yhdistäisi suuren osan Itä-Suomea nopeiden yhteyksien piiriin, mikä helpottaisi niin päivittäistä matkustamista kuin yritysinvestointeja.[8] Radan vaikutusalue ulottuisi Uudeltamaalta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Uudet yhteydet lentoasemalle parantaisivat myös itäisen Suomen kansainvälistä saavutettavuutta.[9]

Helsinki–Porvoo–Kouvola–linjauksen sanotaan lisäävän valinnan joustavuutta asumisen ja työpaikan sijaintiin. Se myös parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja lyhentäisi matka-aikoja.[9] Esimerkiksi junamatka Porvoosta lentoasemalle kestäisi 18 minuuttia ja Helsinkiin 32 minuuttia.[9] Vastaavasti Helsingin ja Porvoon välinen linja-automatka kestää noin tunnin.[1][2] Juuri Porvoon onkin arvioitu olevan hankkeen suurin hyötyjä.[2] Kouvolan ja Helsingin välinen matka-aika lyhentyisi vähintään 13 minuuttia ja yhteys Pietariin noin yhdeksän minuuttia.[6] Ratahanke kokonaisuudessaan ei kuitenkaan olisi taloudellisesti kannattava.[1][6]

Aiemmat linjausvaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radan eri linjausvaihtoehtoja.

Tapanilasta Itäiselle rantaradalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo hylätyssä vaihtoehdossa rata olisi voinut kulkea Helsingin Tapanilasta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan kulkien E18-tien kanssa samassa maastokäytävässä. Haminasta eteenpäin vaihtoehtoja olivat E18-tien kautta kulkeva suora linjaus Haminasta Vaalimaalle, Viipuriin ja Pietariin tai Haminasta nykyiseen Riihimäki–Pietari-rataan Luumäen kautta yhdistyvä linjaus.[10]

Lentoradalta Itäiselle rantaradalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2011 Uudenmaan maakuntaliitto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan Helsingistä itään suuntautuva rata linjattaisiin Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Sipoon keskiosien kautta. Linjauksen mukaan rata kulkisi Pasilasta tunnelissa lentoaseman kautta Keravalle. Keravan kohdalla rata alittaisi nykyisen pääradan. Rata jatkuisi maan pinnalla Sipoon kautta Porvooseen, Kotkaan ja edelleen kohti Pietaria.[11] Rantarata lyhentäisi matka-aikaa Venäjältä Hamina-Kotkan satamaan ja Kilpilahteen suuntautuvissa kuljetuksissa ja parantaisi siten rautatiekuljetusten kilpailukykyä.[7]

Itärata: Helsinki–Porvoo–Kouvola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2018 Kouvolan kaupunki, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Kainuun maakuntaliitot esittivät rataa Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.[12] 106 kilometrin pituinen rataosuus erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyisi Lahden ja Kouvolan väliseen rautatiehen Korian seisakkeella Kouvolan länsipuolella.[6] Porvoossa asema sijaitsisi Kuninkaanportissa.[2]

Ratalinjauksesta hyötyisi koko itäinen Suomi aina Kainuuseen saakka, kun taas Kotkan kautta Luumäelle kulkeva rata lyhentäisi matka-aikoja vain Karjalaan suuntaan Lappeenrantaan ja Joensuuhun. Uuden itärataselvityksen tekeminen aloitettiin Väylävirastossa yhteistyössä ratalinjausta kannattavien maakuntien kanssa vuonna 2018, ja se julkaistiin toukokuussa 2020.[13]

Vuoden 2020 syyskuussa Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva Itärata-linjaus voitti Itäisen rantaradan linjauksen. Tällöin Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti, että Itäisen suunnan hankeyhtiö perustetaan ratalinjaukselle Lentorata–Porvoo–Kouvola.[14] Linjauksen vaikutusalueella asuu noin miljoona suomalaista.

Hankeyhtiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvosto valtuutti Itärata-osakeyhtiön perustamisen lokakuussa 2021.[15] Sen tarkoituksena on Itäradan suunnittelu ja rahoittaminen rakennusvalmiuteen saakka. Suomen valtio omistaa hankeyhtiöstä 51 prosenttia,[4] ja mukana olevat kunnat sekä muut järjestöt kuten kauppakamarit, omistaa loput 49 prosenttia.[14]

Itäradan hankeyhtiön perustamiseen osallistuu yhteensä 25 kuntaa Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnista. Mukana suunnittelussa ovat tällä hetkellä Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Kiteen, Joensuun, Lieksan, Nurmeksen, Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden, Suonenjoen, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kaupungit sekä Askolan, Myrskylän, Lapinjärven, Taipalsaaren, Rautjärven, Parikkalan, Mäntyharjun, Siilinjärven ja Lapinlahden kunnat.[16] Keväällä 2022 hankeyhtiö saatiin perustettua ja on aloittanut toimintansa.

Arvioidut suunnittelukustannukset ovat noin 79 miljoonaa euroa ja rakennuskustannukset noin 1,7 miljardia.[4][6][17]

Kilpaileva vaihtoehto: Savon oikorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäradalle on suunniteltu vaihtoehdoksi Savon oikorataa, joka kulkisi Heinolan kautta Mikkeliin. Matka Helsingistä Kuopioon Lahden oikorataa ja Savon oikorataa pitkin kestäisi 1,5 tuntia, kun taas itäradalla matkan kesto olisi noin 2 tuntia.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Itärata-selvitys valmistui 5.4.2019. Valtioneuvosto. Viitattu 11.11.2021.
  2. a b c d Hämäläinen, Jyrki: Porvoo asettumassa nopean Itäradan Kouvola-linjauksen taakse – kaupungin osuus suunnittelukustannuksista olisi noin 10 miljoonaa euroa Uusimaa. 27.8.2020. Viitattu 11.11.2021.
  3. Pesu, Ilona: Kaupungit iloitsevat Itäradasta: "Nyt on hyvin huojentunut olo" – lue kommentit Kouvolasta, Kuopiosta, Joensuusta ja Lappeenrannasta Yle Uutiset. 21.1.2021. Viitattu 11.11.2021.
  4. a b c Kauta, Jasmina: Itärata-hankeyhtiön perustaminen etenee – valtio lupaa rahoittaa yhtiötä noin 40 miljoonalla eurolla Yle Uutiset. 28.10.2021. Viitattu 11.11.2021.
  5. Heikura, Minna: Noin 20 kuntaa valmiita rahoittamaan jommankumman itäisen ratayhteyden suunnittelua – nyt odotetaan kutsua ministeriön neuvottelupöytään Yle Uutiset. 2.9.2020. Viitattu 11.11.2021.
  6. a b c d e Sillanpää, Miina: Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata Yle Uutiset. 5.4.2019. Viitattu 11.11.2021.
  7. a b Ramboll: Kotkan-Haminan seudun rantarata: linjaus- ja asemavaihtoehdot Cursor. 1.2.2017. Cursor. Viitattu 6.9.2018.
  8. Itärata kouvola.fi. Viitattu 11.11.2021.
  9. a b c Kysymykset ja vastaukset itärata.fi. Viitattu 11.11.2021.
  10. Heli-rataselvitys on tervetullut Kymenlaaksolle Kymen Sanomat. Viitattu 27.4.2007. [vanhentunut linkki]
  11. Heli-rata on nyt kuopattu Uusimaa-lehti. Viitattu 31.10.2011. [vanhentunut linkki]
  12. Rönkkö, Janne: Keskustan Maija Lehtomäki äänesti maakuntahallituksessa oikoradasta toisin kuin muut kouvolalaiset — Kokoomuksen Pekka Korpivaara syyttää Lehtomäkeä Kouvolan pettämisestä Kouvolan Sanomat. 9.5.2018. Viitattu 2018-5-10.
  13. Väyläviraston Itärataselvitys valmistunut 27.5.2020. Väylävirasto. Viitattu 11.11.2021.
  14. a b Puolen Suomen Itärata-linjaus voitti – itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta itärata.fi. 30.9.2020. Viitattu 11.11.2021.
  15. Valtioneuvosto hyväksyi Itärata-hankeyhtiön perustamisen 28.10.2021. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 11.11.2021.
  16. Kauta, Jasmina: Itäradan suunnittelua edistävään hankkeeseen lähti mukaan 10 kuntaa lisää – hankeyhtiön perustaminen odottaa enää virallista hyväksyntää Yle Uutiset. 21.5.2021. Viitattu 11.11.2021.
  17. Tahkokorpi, Mirjam: Itärata-linjaus on ehdolla Euroopan-laajuisen liikenneverkon solmukohdaksi – olisi osa vuoteen 2040 mennessä toteutettavaa matkustajaliikenteen ydinverkkoa Yle Uutiset. 21.12.2021. Viitattu 26.1.2022.
  18. Pirilä, Marjo: Itärata-hanke sai uuden kilpailijan – selvityksen mukaan Savon oikorata syntyisi halvemmalla, ja matka-ajatkin lyhenisivät Yle Uutiset. 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]