Itärata
| Itärata | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Reitti | Kerava–Porvoo–Kouvola |
| Avattu | aikaisintaan 2030-luvulla, riippuvainen Lentoradan valmistumisesta[1] |
| Rakennuskustannus | 1,7 miljardia euroa (arvio) |
| Liikenne | |
| Henkilöjunia / vrk | 19 kaukojunaa, mahdollisesti lähijunaliikennettä[2] |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 106 km |
| Raiteiden lkm | 2 |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Sähköistys | kyllä |
Itärata on suunnitteilla oleva rautatie, joka erkanisi suunnitteilla olevasta Lentoradasta Keravalla ja kulkisi Porvoon kautta Kouvolan Korialle. Ratavaraus esiintyy yleis- ja seutukaavoissa ja kuntien asemakaavoissa. Hankkeessa on aikaisemmin esitetty useita erilaisia reittivaihtoehtoja, ja Kotkan ja Haminan kautta kulkeva linjaus on tunnettu nimellä Itäinen rantarata.[3] Vuodesta 2020 saakka rataa on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti linjauksella Lentorata–Porvoo–Kouvola.[4] Itäradasta tulisi kaksiraiteinen sekaliikennerata, joka palvelisi sekä matkustaja- että tavaraliikennettä.[5][6]
Taustaa ja itäisen rataverkon historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen rataverkko hahmottui suurelta osin 1800-luvun loppupuolella. Suomen sisäisten, pitkälti kehittyvän metsäteollisuuden tarpeiden pohjalta muodostuneiden yhteyksien ohella välttämättömänä pidettiin Helsingin ja Pietarin välisen radan toteuttamista. Rata Helsingistä itään ei kuitenkaan toteutunut suorinta reittiä rannikkoa pitkin. Linjaus Riihimäen, Lahden ja Kouvolan kautta oli seurausta tavoitteesta kytkeä Päijänteen vesitieyhteydet rataverkkoon. Toisaalta suurvaltapoliittinen tilanne vaikutti linjaukseen: Krimin sota (1853–1856) ja siihen liittynyt laivaston hyökkäys Suomeen oli hyvin muistissa, jonka vuoksi rata haluttiin sijoittaa laivastotykkien ulottumattomiin kauas rannikosta.[7]
Nykyinen rataverkosto eteläiseen Kymenlaaksoon ja Itä-Uudellemaalle käsittää Kotkan ja Haminan seudulle kulkevan Kotkan radan, Porvooseen kulkevan Porvoon radan ja Loviisaan kulkevan Loviisan radan, jotka ovat erityisesti itäisen Suomenlahden satamia ja raskasta teollisuutta palvelevia pistoratoja. Etelä-Kymenlaakson ja Itä-Uusimaan kaupunkien ja Helsingin välinen joukkoliikenne perustuu käytännössä busseihin ja valtatiehen 7. Suoraa ratayhteyttä sekä länteen että itään on kuitenkin aina toivottu, ja ratalinjaukseen on varauduttu eri kaava- ja suunnittelutasoilla.
Radan hyödyt ja haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusi ratayhteys Helsingistä itään yhdistäisi suuren osan Itä-Suomea nopeiden yhteyksien piiriin, mikä helpottaisi niin päivittäistä matkustamista kuin yritysinvestointeja.[8] Radan vaikutusalue ulottuisi Uudeltamaalta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Uudet yhteydet lentoasemalle parantaisivat myös itäisen Suomen kansainvälistä saavutettavuutta.[9]
Helsinki–Porvoo–Kouvola–linjauksen sanotaan lisäävän valinnan joustavuutta asumisen ja työpaikan sijaintiin. Se myös parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja lyhentäisi matka-aikoja.[9] Esimerkiksi junamatka Porvoosta lentoasemalle kestäisi 18 minuuttia ja Helsinkiin 32 minuuttia.[9][10] Vastaavasti Helsingin ja Porvoon välinen linja-automatka kestää noin tunnin.[1][2] Juuri Porvoon onkin arvioitu olevan hankkeen suurin hyötyjä.[2] Kouvolan ja Helsingin välinen matka-aika lyhentyisi vähintään 13 minuuttia ja yhteys Pietariin noin 9 minuuttia.[6]
Ratahanke kokonaisuudessaan ei kuitenkaan olisi taloudellisesti kannattava.[1][6] Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön raportin (2023) mukaan hankkeen kannattavuutta kuvaava hyöty–kustannus-luku on 0,13–0,15, eli hankkeen suorat taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan sen kustannuksia, joten hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton[11]. Rakentamisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika olisi 280 vuotta, joten hankkeen ilmastovaikutus on negatiivinen.[11]
Aiemmat linjausvaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapanilasta Itäiselle rantaradalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo hylätyssä vaihtoehdossa rata olisi voinut kulkea Helsingin Tapanilasta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan kulkien E18-tien kanssa samassa maastokäytävässä. Haminasta eteenpäin vaihtoehtoja olivat E18-tien kautta kulkeva suora linjaus Haminasta Vaalimaalle, Viipuriin ja Pietariin tai Haminasta nykyiseen Riihimäki–Pietari-rataan Luumäen kautta yhdistyvä linjaus.[12]
Lentoradalta Itäiselle rantaradalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lokakuussa 2011 Uudenmaan maakuntaliitto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan Helsingistä itään suuntautuva rata linjattaisiin Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Sipoon keskiosien kautta. Linjauksen mukaan rata kulkisi Pasilasta tunnelissa lentoaseman kautta Keravalle. Keravan kohdalla rata alittaisi nykyisen pääradan. Rata jatkuisi maan pinnalla Sipoon kautta Porvooseen, Kotkaan ja edelleen kohti Pietaria.[13] Rantarata lyhentäisi matka-aikaa Venäjältä Hamina-Kotkan satamaan ja Kilpilahteen suuntautuvissa kuljetuksissa ja parantaisi siten rautatiekuljetusten kilpailukykyä.[7]
Itärata: Helsinki–Porvoo–Kouvola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 2018 Kouvolan kaupunki, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Kainuun maakuntaliitot esittivät rataa Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.[14] 106 kilometrin pituinen rataosuus erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyisi Lahden ja Kouvolan väliseen rautatiehen Korian seisakkeella Kouvolan länsipuolella.[6] Porvoossa asema sijaitsisi Kuninkaanportissa,[2] mutta voisi jatkua pistoraiteella ja mahdollisesti maanalaisella asemalla lähemmäksi keskustaa.[15]
Ratalinjauksesta hyötyisi koko itäinen Suomi aina Kainuuseen saakka, kun taas Kotkan kautta Luumäelle kulkeva rata lyhentäisi matka-aikoja vain Karjalaan suuntaan Lappeenrantaan ja Joensuuhun. Uuden itärataselvityksen tekeminen aloitettiin Väylävirastossa yhteistyössä ratalinjausta kannattavien maakuntien kanssa vuonna 2018, ja se julkaistiin toukokuussa 2020.[16]
Vuoden 2020 syyskuussa Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva Itärata-linjaus voitti Itäisen rantaradan linjauksen. Tällöin Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti, että Itäisen suunnan hankeyhtiö perustetaan ratalinjaukselle Lentorata–Porvoo–Kouvola.[17] Linjauksen vaikutusalueella asuu noin miljoona suomalaista.
Hankeyhtiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtioneuvosto valtuutti Itärata-osakeyhtiön perustamisen lokakuussa 2021[18] ja sen toiminta käynnistyi maaliskuussa 2022.[19] Yhtiön tarkoituksena on Itäradan suunnittelu ja rahoittaminen rakennusvalmiuteen saakka. Suomen valtio omistaa hankeyhtiöstä 51 prosenttia,[4] ja mukana olevat kunnat sekä muut järjestöt kuten kauppakamarit, omistaa loput 49 prosenttia.[17]
Itäradan hankeyhtiön perustamiseen osallistuu yhteensä 25 kuntaa Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnista. Mukana suunnittelussa ovat tällä hetkellä Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Kiteen, Joensuun, Lieksan, Nurmeksen, Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden, Suonenjoen, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kaupungit sekä Askolan, Myrskylän, Lapinjärven, Taipalsaaren, Rautjärven, Parikkalan, Mäntyharjun, Siilinjärven ja Lapinlahden kunnat.[20] Keväällä 2022 hankeyhtiö aloitti toimintansa[21].
Arvioidut suunnittelukustannukset ovat noin 79 miljoonaa euroa ja rakennuskustannukset noin 1,7 miljardia.[4][6][22]
Kilpaileva vaihtoehto: Savon oikorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itäradalle on suunniteltu vaihtoehdoksi Savon oikorataa, joka kulkisi Heinolan kautta Mikkeliin. Matka Helsingistä Mikkeliin Lahden oikorataa ja Savon oikorataa pitkin kestäisi 1,5 tuntia, kun taas Itäradalla matkan kesto olisi noin 2 tuntia.[23] Toteuttamalla Savon oikorata 300 km/h nopeudelle ja nostamalla Lahden oikoradan nopeus samalle tasolle, Savoon suuntautuvilla matkoilla saavutettaisiin kolminkertaiset matka-aikasäästöt Itärataan (300 km/h) verrattuna. Hankkeen yhteydessä toteutettaisiin myös parannustoimenpiteitä Karjalan radalle, joten yhdessä Lahden oikoradan nopeudennoston kanssa matka-aika Joensuuhun lyhenisi 27 minuuttia eli enemmän kuin Itäradan avulla. Hanke maksaisi noin 1,8 miljardia euroa eli olisi yli puolet Itäradan ja sen edellyttämän Lentoradan yhteishintaa halvempi.[24]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi (PDF) itarata.fi. 14.4.2023. Viitattu 2.5.2023.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Itärata-selvitys valmistui 5.4.2019. Valtioneuvosto. Arkistoitu 11.11.2021. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ a b c d Hämäläinen, Jyrki: Porvoo asettumassa nopean Itäradan Kouvola-linjauksen taakse – kaupungin osuus suunnittelukustannuksista olisi noin 10 miljoonaa euroa Uusimaa. 27.8.2020. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ Pesu, Ilona: Kaupungit iloitsevat Itäradasta: "Nyt on hyvin huojentunut olo" – lue kommentit Kouvolasta, Kuopiosta, Joensuusta ja Lappeenrannasta Yle Uutiset. 21.1.2021. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ a b c Kauta, Jasmina: Itärata-hankeyhtiön perustaminen etenee – valtio lupaa rahoittaa yhtiötä noin 40 miljoonalla eurolla Yle Uutiset. 28.10.2021. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ Heikura, Minna: Noin 20 kuntaa valmiita rahoittamaan jommankumman itäisen ratayhteyden suunnittelua – nyt odotetaan kutsua ministeriön neuvottelupöytään Yle Uutiset. 2.9.2020. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ a b c d e Sillanpää, Miina: Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata Yle Uutiset. 5.4.2019. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ a b Ramboll: Kotkan-Haminan seudun rantarata: linjaus- ja asemavaihtoehdot Cursor. 1.2.2017. Cursor. Viitattu 6.9.2018.
- ↑ Itärata kouvola.fi. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ a b c Kysymykset ja vastaukset itärata.fi. Arkistoitu 16.1.2023. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi, s. 10
- ↑ a b valtiovarainministeriö ja liikenne-ja viestintäministeriö: Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvitys julkaisut.valtioneuvosto.fi. 24.1.2023. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Heli-rataselvitys on tervetullut Kymenlaaksolle Kymen Sanomat. Viitattu 27.4.2007. [vanhentunut linkki]
- ↑ Heli-rata on nyt kuopattu Uusimaa-lehti. Arkistoitu 29.3.2017. Viitattu 31.10.2011.
- ↑ Rönkkö, Janne: Keskustan Maija Lehtomäki äänesti maakuntahallituksessa oikoradasta toisin kuin muut kouvolalaiset — Kokoomuksen Pekka Korpivaara syyttää Lehtomäkeä Kouvolan pettämisestä Kouvolan Sanomat. 9.5.2018. Viitattu 2018-5-10.
- ↑ Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi, s. 1
- ↑ Väyläviraston Itärataselvitys valmistunut 27.5.2020. Väylävirasto. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ a b Puolen Suomen Itärata-linjaus voitti – itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta itärata.fi. 30.9.2020. Arkistoitu 28.6.2021. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ Valtioneuvosto hyväksyi Itärata-hankeyhtiön perustamisen 28.10.2021. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi, s. 9
- ↑ Kauta, Jasmina: Itäradan suunnittelua edistävään hankkeeseen lähti mukaan 10 kuntaa lisää – hankeyhtiön perustaminen odottaa enää virallista hyväksyntää Yle Uutiset. 21.5.2021. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Tahkokorpi, Mirjam: Itärata-linjaus on ehdolla Euroopan-laajuisen liikenneverkon solmukohdaksi – olisi osa vuoteen 2040 mennessä toteutettavaa matkustajaliikenteen ydinverkkoa Yle Uutiset. 21.12.2021. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ Pirilä, Marjo: Itärata-hanke sai uuden kilpailijan – selvityksen mukaan Savon oikorata syntyisi halvemmalla, ja matka-ajatkin lyhenisivät Yle Uutiset. 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
- ↑ Päijät-Hämeen liitto; Lahden kaupunki; Heinolan kaupunki: Selvitys idän suunnan raideyhteyksistä. Proxion Plan Oy, 2022. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.svg){kind=small}
