Patria

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Patria Oyj
Patria wordmark.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1997
Toimitusjohtaja Olli Isotalo
Kotipaikka Helsinki
Toimiala ilmailu- ja puolustusteollisuus
Liikevaihto Laskua 427,7 milj. (2015)[1]
Liikevoitto Laskua 46,8 milj. € (2015)[1]
Henkilökuntaa 2 806 (2015)[1]
Omistaja Suomen valtio (50.1 %) ja Kongsberg Defence & Aerospace AS
Kotisivu www.patria.fi

Patria Oyj on kansainvälisesti toimiva suomalainen ilmailu- ja puolustusteollisuuskonserni, jolla on merkittävä asema Itämeren alueella.lähde? Sen päätuotealueet ovat panssaroidut pyöräajoneuvot, kranaatinheitinjärjestelmät, helikopterit ja lentokoneet sekä asejärjestelmien elinkaaren tukipalvelut.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisimmillään Patrian juuret ulottuvat 1920-luvulle asti. Nykymuotoinen Patria perustettiin vuonna 1997 yhdistämällä Vammas Oy, Patruunatehdas Lapua Oy, Sisu Defence Oy, Vihtavuori Oy ja Finavitec Oy. Vammas oli muodostettu vuonna 1991 yhdistämällä puolustusministeriön Vammaskosken tehdas ja Oy Tampella Ab:n puolustusvälineyksikkö.

Kesäkuussa 2010 Patria solmi ensimmäisen toimitussopimuksen elektronisesta valvontajärjestelmästä (ARIS, Advanced Realtime Intelligence System) vuosille 2010–2012.[2]

Vuonna 2015 Patria myi elektroniikkajärjestelmiä satelliiteille toimittaneen avaruusyksikkönsä sveitsiläiselle RUAGille. Tampereen yksikössä työskennelleet työntekijät siirtyivät RUAG Space Finlandin palvelukseen.[3]

Konsernin omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuusta 2014 lähtien Patrian omistaja on ollut Suomen valtio (100 %). Tätä ennen Patrian omistivat Suomen valtio (73,2 prosenttia) ja monikansallinen eurooppalainen EADS N.V, European Aeronautic Defence and Space Company (26,8 prosenttia). Joulukuussa 2014 Airbus-yhtiöksi nimensä samana vuonna vaihtanut EADS myi omistuksen Patriasta, minkä jälkeen Patria on ollut täysin Suomen valtion omistama.

Maaliskuussa 2016 Suomen valtio ilmoitti myyvänsä 49,9 prosenttia Patriasta sen norjalaiselle kilpailijalle Kongsberg Defence & Aerospacelle. Norjan valtio omistaa puolet Kongsbergista. Kauppahinnaksi sovittiin 272 miljoona euroa ja myynti arvioidaan saatavan loppuun toisen vuosineljänneksen aikana. Myynnin jälkeen Suomen valtion osuudeksi yhtiössä jää 50,1 prosenttia.[4]

Patrian konsernirakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patrian konsernirakennetta on pyöritelty vuosien saatossa. Viimeisin muutos tuli vuonna 2010.

Nykyinen organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Land Services -liiketoiminta keskittyy ajoneuvojen ja asejärjestelmien tuotantoon, tarvittavaan hankintalogistiikkaan ja tuotteisiin liittyviin elinkaaren tukipalveluihin.
  • Land Systems -liiketoiminta keskittyy ajoneuvojen ja asejärjestelmien markkinointiin, myyntiin, projektinjohtoon, strategiseen hankintatoimintaan ja tuotekehitykseen.
  • Aviation-liiketoiminta tarjoaa lentokoneiden ja helikoptereiden elinkaaren tukipalveluita pääasiassa viranomais- ja sotilasasiakkaille Pohjois-Euroopassa. Elinkaaren tukipalvelut kattavat rungon, moottorin ja laitteiden huolto-, korjaus- ja modifiointipalvelut sekä lentokoulutuksen.
  • Systems-liiketoiminta tarjoaa vaativia järjestelmä- ja laitetoimituksia sekä puolustusvoimille että turvallisuusviranomaisille. Erikoisosaamisalueita ovat tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät sekä niiden integrointi ja elinkaaren tuki.
  • Aerostructures-liiketoiminta suunnittelee ja valmistaa vaativia, komposiittisia lentokone- ja avaruusrakenteita ja on aktiivisesti mukana uusien komposiittiteknologioiden kehittämisohjelmissa. Ydinosaamista ovat vahva komposiittirakenteiden suunnitteluosaaminen ja tehokkaat tuotantoprosessit.
  • Patria tarjoaa maavoimamateriaalien elinkaaren tukipalveluita sotilasasiakkaille 59,9 % omistamansa Millog Oy:n kautta.
  • Patrian 50 % omistama Patria Hägglunds vastaa AMOS-kranaatinheitinjärjestelmähankkeista. AMOS on kehitetty yhteistyössä BAESystems Hägglundsin kanssa.
  • Patrian (50 %) ja Norjan valtion (50 %) omistama Nammo AS keskittyy ammus- ja ohjustuotteiden sekä ympäristöystävällisten demilitarisointipalvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Nammolla on tytäryhtiöitä Suomessa, Saksassa, Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä ja USA:ssa.

Organisaatio vuodesta 2009 lähtien[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2009 alusta lukien organisaatio koostuu kolmesta liiketoimintasegmentistä, joissa toimii yhdeksän liiketoimintayksikköä, joita kaikkia tukee pääkonttori. Segmentit ja yksiköt jakaantuvat seuraavasi:

  • Land Solutions
    • Land & Armament
    • Nammo (50 % omistusosuus)
    • Patria Hägglunds (50 % omistusosuus)
    • Eurenco (19,9 % omistusosuus)
  • Systems and Services
    • Aviation
    • Systems
  • Muut toiminnot

Suomen puolustusvoimien maavoimat on hankkinut vuoden 2009 alusta lukien vaativan kunnossapidon strategiselta kumppanilta Millog Oy:ltä. Millog on Patrian, Insta Groupin, Raskoneen, Sisu Auton ja Oricopan omistama yritys[1].

Vuoden 2006 alun organisaationmuutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patrian toimintojen rakenne muuttui 31.12.2005 alkaen, josta lähtien konserni koostuu kahdeksasta liiketoiminnasta sekä konsernin tukitoiminnoista. Liiketoimintoja ovat

  • Patria Land & Armament kehittää, valmistaa ja markkinoi asiakaslähtöisesti räätälöityjä sotilas- ja erikoisajoneuvoja, integroituja järjestelmiä ja niihin liittyviä palveluita. Sillä on täysin omistetut tytäryhtiöt Puolassa ja Tšekissä. 31.3.2008 alkaen Patria Weapons Systems Oy sulautui Patria Vehicles Oy:öön, joka samalla muutti toiminimensä Patria Land & Armament Oy:ksi. Sulautumisen jälkeen Land & Armament kehittää ja toimittaa korkealaatuisia kranaatinheittimiä (esim. AMOS), kenttätykkejä ja ampumatarvikkeita sekä modernisoi kenttätykkejä, ilmatorjuntatykkejä ja panssariajoneuvoja. Se omistaa puolet Patria Hägglunds Oy:stä, joka on Patrian ja Land Systems Hägglunds AB:n yhteinen markkinointiyhtiö. Lisäksi Patria Land & Armament omistaa osuuden pohjoismaisesta Nammosta (alun perin 27,5 %, nykyään 50%) ja eurooppalaisesta EURENCOsta (19,9%).
    • Patria Land & Armament Oy, Hämeenlinna
    • Patria Polska Sp. z o.o., Varsova, Puola
    • Patria Praha, s.r.o., Praha, Tšekki
    • Patria Weapon Systems Oy, Vammala
    • Patria Weapon Systems Oy, Laukaan Vihtavuori
  • Patria Aviation - helikoptereiden ja lentokoneiden elinkaaren aikainen tuki.
    • Patria Aviation Oy, toimipaikat Jämsän Halli, Tampere ja Jyväskylän Tikkakoski
    • Patria Aviation Oy, Nokian Linnavuori (lentokonemoottorit)
  • Patria Helicopters
    • Patria Helicopters AB, Tukholma (Arlanda)
Patrial Pilot Trainingin Cirrus SR22 koulukone.
  • Patria Training
    • Patria Pilot Training Oy, Helsinki. Vuoden 2005 syksystä alkaen yhtiö on antanut Suomen ilmavoimien reservinupseerikursseille peruslentokoulutuksen Valmet Vinka-koulukoneilla Tikkakoskella.
  • Patria Systems - mm. elektroniikka- ja avaruustekniikka.
  • Aerostructures - lentokonerakenteet
    • Patria Aerostructures Oy, Halli
  • Patria Vammas
    • Patria Weapon Systems Oy, Vammala
    • Patria Vammas AB, Uddevalla, Ruotsi
    • Windhoff Vammas Airport Equipment GmbH, Neuenkirchen, Saksa

Patrialla on näiden lisäksi kaksi osakkuusyhtiötä, Nammo ja Eurenco. Suurin muutos aikaisempaan konsernirakenteeseen (ks. alla) oli Systems-liiketoiminnan muodostaminen entisistä Avionics-, Defence Solutions - ja Space-yksiköistä.

Vuosien 2002-2005 yhtiörakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patrian rakenne vuosina 2002-2005 (lyhyesti kuvattu erot yllä olevaan)

  • Patria Vehicles - ei organisaatiomuutosta
  • Patria Weapon Systems - lentokoulutus siirtyi v. 2006 alussa omaan Patria Training-yksikköön.
  • Patria Aviation sisälsi myös helikopterit, joka 2006 eriytyi omaksi yksikökseen
  • Patria Advanced Solutions - elektroniikka- ja avaruustekniikka. Myös Aerostructures eli lentokoneiden ja avaruusalusten rakenteita suunnitteleva ja valmistava yksikkö kuuluu tähän toimialaan. Tämä yksikkö purkautui vuoden 2005 lopussa ja sen toiminnot siirtyivät Systems-, Vammas- ja Aerostructures-yksiköihin.
    • Patria Advanced Solutions Oy, Tampere. Tämä liiketoimintayksikkö on Suomen suurin avaruustekniikka-yritys ja Patriaan sulautuneiden yritysten historian historiansa kautta Suomen avaruustoiminnan pioneereja. Yksikköön tuli 2000-luvun alussa Finnyardsin avaruusyksikkö, joka puolestaan syntyi 1990-luvun alussa Hollmingin avaruusyksiköstä. Tausta avaruustekniikkaan tuli tutkimussukellusveneiden elektroniikasta.
    • Patria Aerostructures Oy, Halli
    • Patria Weapon Systems Oy, Vammala
    • Patria Vammas AB, Uddevalla, Ruotsi
    • Windhoff Vammas Airport Equipment GmbH, Neuenkirchen, Saksa

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2008 Patrian toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Heikki Allonen, joka toimi aiemmin muun muassa Fiskarsin toimitusjohtajana. Häntä edelsi yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2001 toiminut Jorma Wiitakorpi, joka jätti tehtävänsä 18. elokuuta 2008 Patriassa vireillä olleen rikostutkinnan vuoksi. Wiitakorpi jatkoi toimitusjohtajan neuvonantajana kevääseen 2009 saakka.[5] Allonen siirtyi eläkkeelle elokuussa 2016. Hänen seuraajakseen tuli diplomi-insinööri Olli Isotalo, joka työskenteli aiemmin Cargotecilla.[6]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patrian liiketoiminta sekä yrityksen yhteydet kansainväliseen aseteollisuuteen ovat herättäneet julkista kritiikkiä. Aseistakieltäytyjäliiton ja Muurinmurtajien vuonna 2008 käynnistämä Patria-kampanja syyttää yhtiötä ammusten toimittamisesta "USA:n armeijan laittomaan käyttöön" Irakissa ja Afganistanissa sekä yhteistyöstä "skandaaleistaan tunnettujen" BAE Systemsin ja EADS:n kanssa.[7] Kesäkuussa 2008 aktivistit sulkivat Patrian Tampereen toimiston sisäänkäynnit kahliutumalla toisiinsa porraskäytävien edustoilla. Mielenosoittajat vastustivat Suomen osallistumista kansainväliseen asekauppaan ja halusivat kiinnittää huomiota Patrian asevientiin liittyviin lahjusepäilyihin.[8]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleisa Patria tuki puolueita 19 000 eurolla, joista kokoomus, keskusta ja SDP saivat kukin 6 000 euroa.[9]

Lahjusskandaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle TV1:n tutkivan journalismin ajankohtaisohjelma MOT väitti 1. syyskuuta 2008 Patrian maksaneen lahjuksia Sloveniaan tehdyn panssarivaunukaupan yhteydessä yhteensä 21 miljoonaa euroa. Rahaa päätyi MOT:n mukaan puolustusministeriön virkamiehille ja jopa Slovenian pääministerille, Janez Janšalle.[10] MOT-ohjelman julkistamisen jälkeen Slovenian hallitus haastoi Ylen oikeuteen ohjelmassa esitettyjen väitteiden johdosta.[11]

Helmikuussa 2015 kaksi entistä Patrian johtajaa tuomittiin törkeästä lahjuksen antamisesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Tapaus koski Patrian tytäryhtiö Patria Vehicles Oy:n Kroatian valtiota edustaneille henkilöille maksamia lahjuksia panssariajoneuvojen kaupan yhteydessä vuosina 2005–2008. Tytäryhtiö tuomittiin 297 000 euron yhteisösakkoon.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Patrian vuosikatsaus 2015 Patria. Viitattu 2.11.2016.
  2. Seppälä, Jarmo: Patria toimittaa elektronisen tiedustelun järjestelmän Tekniikka & Talous. 16.6.2016. Viitattu 2.11.2016.
  3. Patrian avaruusyksikön myynti sveitsiläiselle RUAGille varmistui 12.5.2015. Patria. Viitattu 2.11.2016.
  4. Sajari, Petja & Saarinen, Juhani: Valtio myy puolet aseyhtiö Patriasta norjalaiselle yritykselle HS.fi. 17.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  5. Heikki Allosesta Patrian uusi toimitusjohtaja 18.8.2008. Patria. Viitattu 2.11.2016.
  6. Mommo, Pekka: Patrian toimitusjohtaja vaihtuu Yle Uutiset. 30.5.2016. Viitattu 2.11.2016.
  7. Patria Patria-info-blogi. 14.5.2008. Viitattu 2.11.2016.
  8. Aseistakieltäytyjät Patrian ovilla Tampereella Iltasanomat.fi. 4.6.2008. Viitattu 2.11.2016.
  9. Vaalirahakohu ja valtionyhtiöt: Kuka tuki ketä Suomen Kuvalehti. 11.8.2009. Viitattu 2.11.2016.
  10. MOT: Patria lahjoi pääministerin Taloussanomat.fi. 1.9.2008. Viitattu 2.11.2016.
  11. Slovenian hallitus aikoo haastaa Ylen johdon oikeuteen HS.fi. 3.9.2008. Viitattu 10.5.2014.
  12. Keski-Korpela, Nina: Patrian Kroatia-lahjusjutussa kahdelle johtajalle tuomio törkeästä lahjuksen antamisesta Yle Uutiset. 16.2.2015. Viitattu 2.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]