Veikkaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo nykyisestä Veikkaus Oy:stä. Vuosina 1940–2016 toimineesta rahapeliyhtiöstä, katso Veikkaus (entinen yritys).
Veikkaus
Veikkauksen pääkonttori Helsingin Pohjois-Haagassa.
Veikkauksen pääkonttori Helsingin Pohjois-Haagassa.
Tunnuslause Mahdollisuuksia
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1. tammikuuta 2017
Toimitusjohtaja Olli Sarekoski[1]
Puheenjohtaja Kaisa Olkkonen[1][2]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Aku Korhosen tie 2
Helsinki, Suomi
Toimiala Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut
Liikevaihto 1,1 mrd. € (2022)[1]
Liikevoitto 716,7 milj. € (2022)[1]
Henkilöstö 1 371[1]
Omistaja Suomen valtio (VNK)
Kotisivu www.veikkaus.fi

Veikkaus Oy on suomalainen valtio-omisteinen rahapeliyhtiö, joka syntyi vuoden 2017 alussa, kun Fintoto, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja entinen Veikkaus yhdistyivät.[3]

Veikkaus tarjoaa manner-Suomen alueella erilaisia rahapelejä, kuten lotto- ja vedonlyöntipelejä, raha-automaattipelejä, pöytäpelejä ja raaputusarpoja, joiden tarjoamisessa sillä on monopoliasema. Veikkauksen pelien myyminen Ahvenanmaalla loppui vuoden 2018 alussa.[4]

Veikkauksen pääkonttori on Helsingin Pohjois-Haagassa[5], ja sen toimitusjohtaja on Olli Sarekoski[6].

Veikkaus kertoo liikevaihdokseen noin 13 miljardia euroa, kun lasketaan uudelleen pelatut voitot. Maksetuilla voitoilla vähennetty liikevaihto on noin kolme miljardia euroa.[7]

Rahapeliuudistuksen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Veikkaus (entinen yritys), Fintoto ja Raha-automaattiyhdistys

Uusi rahapeliyhtiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkauksen asemasta, toiminnan rajoituksista, tehtävästä ja tuoton jaosta säädetään Suomessa arpajaislailla. Sen mukaan Veikkauksen tehtävänä on harjoittaa rahapelitoimintaa siten, että rahapeleihin osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään.[8]

Ennen vuotta 2017 Suomessa harjoittivat rahapelitoimintaa Veikkaus Oy, Fintoto Oy ja Raha-automaattiyhdistys (RAY). Vuonna 2015 aloitettiin työ erillisten toimijoiden yhdistämiseksi valtion kokonaan omistamaksi uudeksi rahapeliyhtiöksi, jolla on yksinoikeus järjestää rahapelejä Suomessa. Käytännön järjestelyjen lisäksi myös arpajaislakia oli muutettava;[9] lainmuutos hyväksyttiin eduskunnassa 21. joulukuuta 2016.[10]

Veikkauksen, Fintoton ja RAY:n henkilöstö siirtyi uuden rahapeliyhtiön palvelukseen lukuun ottamatta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA) siirtynyttä RAY:n avustusosaston henkilöstöä.[9]

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana uudistusta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteyteen perustettiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, joka hoitaa avustusten valmistelun ja maksatuksen, seurannan ja valvonnan. Rahapeliyhtiö osallistuu avustuskeskuksen toimintakuluihin. RAY:n avustusosaston henkilöstö siirtyi avustuskeskuksen palvelukseen.[9]

FRV Evo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio perusti FRV Evo Oy -nimisen yhtiön vastaamaan operatiivisen yhteistyön toimimisesta kolmen aikaisemman rahapelitoimijan kesken siihen asti, kunnes yhdistymisen vaatimat lait ovat voimassa.[11][12] Lainsäädäntötyön arvioitiin valmistuvan vuoden 2017 alussa[11]. Uuden peliyhtiön nimeksi tuli Veikkaus, ja sen brändi ja ulkoiset tunnusmerkit ovat täysin erilaiset verrattuna vanhaan Veikkaukseen.[13] Valtio omisti FRV Evosta 55 prosenttia, lopun omistivat rahapeliyhtiöt Fintoto, RAY ja Veikkaus 15 prosentin tasaosuuksin.[11] FRV Evo Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Olli-Pekka Kallasvuo.[14]

Pelaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veikkauksen Pelaamo Oulussa.

Veikkauksen pelejä voi pelata niin myyntipaikoissa, pelihalleissa kuin internetissä. Pelien ikäraja on 18 vuotta. Veikkauksen pelejä ei voi maksaa luottokortilla.[15]

Veikkaus omistaa Suomen ainoan kasinon, Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Casino Helsingin. Eri puolilla Suomea toimii monia Pelaamoja ja Feel Vegas -peliklubeja.

Veikkauksen pelien pelaaminen edellyttää etuasiakkaaksi rekisteröitymistä. Rekisteröityvän henkilön tulee olla täysi-ikäinen, vakituisesti Suomessa (ei Ahvenanmaalla) asuva henkilö, jolla on suomalainen henkilötunnus. Henkilöllisyys tarkistetaan verkkopankkitunnuksilla ja osoitetiedot haetaan väestörekisterikeskuksesta. Henkilökohtaisen pelitilin lisäksi etuasiakkailla on oma Veikkaus-kortti, jolla voi tunnistautua kuponki- ja automaattipelejä pelatessa sekä lunastaa rahanarvoisia etuja. Etuasiakkaan on myös mahdollista seurata ja rajoittaa omaa pelaamistaan.[16]

Aikaisemmin oli suunniteltu, että Veikkauksen peliautomaateilla otetaan vaiheittain käyttöön pakollinen tunnistautuminen lokakuun 2020 ja tammikuun 2022 välillä.[17] Myöhemmin ilmoitettiin, että pakollisen tunnistautumisen takarajaa aikaistetaan vuodella tammikuuhun 2021.[17] Veikkaus on arvioinut vuoden 2018 vuosiraportissaan, että pelkkä pakollinen tunnistautuminen vähentää sen tuottoja vuositasolla noin 100–150 miljoonaa euroa.[18]

Veikkaus kertoi 5. syyskuuta 2019 vähentävänsä hajasijoitettuja peliautomaatteja esimerkiksi ruokakaupoissa ja kioskeissa 18 500:sta noin 15 500:een automaattiin.[18] Vuoden 2020 loppuun mennessä peliautomaatteja on enää 10 500 kappaletta. Kesästä 2020 lähtien kaikilla Veikkauksen peliautomaateilla otetaan käyttöön aikamuistuttaja, joka kertoo pelaamisen käytetystä ajasta 15 minuutin välein. Hajasijoitetut peliautomaatit aukeavat vasta klo 11 ja sulkeutuvat viimeistään klo 04. Kaikilta alle 30-vuotiaalta vaikuttavilta pelaavilta henkilöiltä tarkistetaan henkilöllisyys. [19]

Veikkauksen tuotonjako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkauksen tuotonjako on määritelty arpajaislain[20] 17. pykälässä. Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määrärahat, joiden arvioidaan vastaavan Veikkauksen vastaavan tilikauden voittoa.

Ennen vuoden 2023 lakiuudistusta[21] laissa määriteltiin erikseen tuoton jaosta ministeriöittäin seuraavalla tavalla edelleen jaettavaksi eri edunsaajille:[22]

Vuonna 2019 uutisoitiin että Veikkaus jakaa pelien tuottoa eri tahoille yli miljardi euroa vuodessa.[18]

Veikkaus maksaa tekemiensä tuotonjakosopimusten mukaisesti osuuden tuotoistaan myös ulkomaisille pelijärjestelmätoimittajille.[23]

Totopelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Totoa pelataan vuosittain yli 2 000 hevosurheilutapahtumaan, ja voittoja jaetaan viikoittain yli kolme miljoonaa euroa. Totopelien tuotto käytetään kokonaisuudessaan suomalaisen hevosurheilun ja -kasvatuksen hyväksi. Raviurheilu on katsojamäärältään Suomen toiseksi suosituin urheilulaji, ja paikan päällä raveja seuraakin noin 800 000 katsojaa vuosittain.lähde?

Koti- ja ulkomaisten ravikilpailuiden lisäksi Toto-pelikohteena on laukkakilpailuja ympäri maailman sekä ratsastuskilpailuja Suomesta.lähde?

Totopelien myynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Totopelejä on mahdollisuus pelata Veikkauksen kautta kaikkien Suomessa järjestettävien totoravien lisäksi muun muassa Etelä-Afrikkaan, Britanniaan, Ruotsiin ja Ranskaan. Kilpailupaikkana toimivan raviradan lisäksi niitä myydään joissakin Veikkauksen pelipisteissä, joina toimivat muun muassa useat R-kioskit ja huoltoasemien myymälät. Pelaaminen on mahdollista myös Internetin ja mobiilisovelluksen kautta.lähde?

TotoTV

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TotoTV on Veikkauksen oma pelaajille suunnattu maksullinen televisiokanava, joka välittää koti-ja ulkomaisia ravikilpailuja suorana lähetyksenä.[24] TotoTV:stä tulee vuosittain yli 1000 suoraa ravilähetystä. Kotimaisen raviurheilun lisäksi TotoTV:stä voi seurata kansainvälisiä lähtöjä ympäri maailman.lähde?

TotoTV:n lisäksi ravikilpailuja on mahdollista seurata suorana Veikkauksen internet-sivujen välityksellä. Kuvayhteys on maksullinen, mutta ravitapahtumien radioselostus (Toto-radio) on kuultavissa ilmaiseksi. Veikkauksen sivuilla on myös maksuton videoarkisto, jonne kaikki Suomessa juostavat ravilähdöt ilmestyvät noin puolen tunnin viiveellä heti maalintulon jälkeen.lähde?

Tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnenpelit, vedonlyöntipelit ja arvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhan Veikkaus-brändin mukainen Veikkauspiste.
Kaikki tai ei mitään -pelin pelikuponki.

Vanhan Veikkauksen entisiä pelejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahapeliautomaatit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Veikkauksen raha-automaattipeleistä

Totopelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Toto (rahapeli)

Ulkomaisten pelisivustojen kieltäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkaus haluaisi estää pääsyn ulkomaisille pelisivustoille, joihin suomalaiset käyttävät noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.[26] Jos vuoden 2021 aikana käsiteltävä lakiesitys uudesta arpajaislaista hyväksytään Euroopan unionin sekä eduskunnan osalta, on Veikkauksen suunnitelmissa tytäryhtiön perustaminen. Tytäryhtiön myötä Veikkauksen pelejä voitaisiin tarjota myös ulkomaalaisille pelaajille, yhteistyössä ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkausta on kritisoitu siitä, että se ei ota ongelmapelaamista tarpeeksi huomioon, sillä 5 % pelaajista tuo puolet Veikkauksen tuotoista. Suurin kritiikki kohdistuu rahapeliautomaatteihin, jotka ovat sijoitettu marketteihin ja kioskeihin. Rahapeliautomaatteja pelaavat eniten vähävaraiset,[27] ja Veikkaus sijoittaa rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimmille asuinalueille.[28] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan 52 prosenttia vastanneista kannatti rahapeliautomaattien sijoittamista erillisiin pelisaleihin vuonna 2019. Ehdotusta vastusti 22 prosenttia, ja 26 prosenttia ei kannattanut eikä vastustanut ehdotusta. Vuonna 2015 ehdotusta kannatti 37 prosenttia ja vastusti 35 prosenttia vastaajista.[29]

Toinen yleinen kritiikin aihe on Veikkauksen keskittyminen liikaa tuottojen kasvattamiseen vastuullisuuden sijaan. Veikkauksen tuotto-odotusta on nostettu joka vuosi.[30] Rahapelaamiseen kulutetun rahan määrää tarkasteltaessa Suomi on kärkimaita Euroopassa.[31] Yli 500 000 suomalaista pelaa rahapelejä niin paljon, että voidaan puhua riskikulutuksesta.[32]

Veikkaus maksoi affiliate-maksuja (sijoituspaikkamaksuja) vuonna 2017 mm. kioskeille, marketeille ja ravintoloille rahapeliautomaattien sijoittelusta yli 163 miljoonaa euroa. Tämä lisäksi Veikkaus käytti muuhun markkinointiviestintään 53 miljoonaa euroa.[33]

Veikkauksen johto on saanut tulospalkkiota myös yhtiön tekemistä tuotoista.[33] Vuoden 2020 alusta lähtien johdon tulospalkkiokriteereissä toiminnan tulos on korvattu toiminnan tehokkuudella.[17]

Alaikäisten pelaamisen valvonta on toteutettu heikosti, 90 % nuorista saa pelata rahapelejä ilman valvontaa.[34]

THL:n erikoistutkijat Jani Selin ja Anne Salonen ovat korostaneet, että rahapeliautomaattien määrän ohella pitäisi muistaa myös pelien laatu ja sijainti. Pelien haittapotentiaali vaihtelee, ja he ovat esittäneet kysymyksen muutetaanko myös pelien ominaisuuksia sellaisiksi, että niiden haittapotentiaali olisi vähäisempi. Haittapotentiaali viittaa muun muassa pelin koukuttavuuteen ja siihen, kuinka nopeasti voi menettää suuriakin rahasummia.[35]

Kohu mainonnasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2019 Veikkaus joutui keskeyttämään noin puolet mainonnastaan syyskuun 2019 loppuun asti, kun Veikkauksen mainonta sai arvostelua ja mainonnasta nousi kohu.[36]

Veikkaus poisti 4. syyskuuta 2019 Rinteen hallituksen omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) vaatimuksesta kaikki poliitikkojäsenet hallituksestaan. He olivat Ilkka Kanerva, Jutta Urpilainen, Tuomo Puumala ja Raimo Vistbacka. He olivat saaneet yli 2000 euron kuukausipalkkiota hallitustyöskentelystään.[37] Veikkauksen hallituksen poliitikkojäsenistä neuvoteltiin vuonna 2017 silloisten hallituspuolueiden sekä pääoppositiopuolue SDP:n kesken.[38] Paatero sanoi tiedotustilaisuudessa, että uusien hallitusjäsenten valinnoissa painopisteinä ovat olleet digiosaaminen, vastuullisuus ja pelihaittaongelmiin vastaaminen.[37]

Tukien väärinkäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 paljastui, että Allergia-, iho- ja astmaliitto oli väärinkäyttänyt veikkausvoittovaroja ja huijasi itselleen lisää Veikkaus-avustusta väärentämällä työaikamerkintöjä ja piilottelemalla tuloja. Ilkka Repo oli liiton toimitusjohtajana käyttänyt liiton luottokorttia kyseenalaisiin alkoholin ostoihin, öisiin taksimatkoihin, golfkokouksiin ja muuhun. Taksimatkoista osa tehtiin ilta-, yö- ja viikonloppuaikaan. Usein tositteisiin oli merkitty selitteeksi vain "sidosryhmäyhteistyö" edes nimeämättä sidosryhmää. Avustusvaroista noin 13 000 euroa käytettiin "lahjoihin", kuten pöytäliinoihin, lahjakortteihin ja suklaakonvehteihin. Tositteisiin ei tehty merkintöjä, joista ilmenisi, että ne liittyisivät liiton yleishyödylliseen toimintaan. Viestintäjohtajan palkkaus oli tehty niin, että hän ansaitsi yli 180 000 euroa vuonna 2018, mitä rahoitettiin sopimattomasti Veikkaus-varoilla.[39]

Monopoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion omistajaohjauksesta aikaisemmin vastanneen ministeri Sirpa Paateron mukaan Veikkauksen monopolista pidetään kiinni.[40]

Yleisradion joulukuussa 2016 teettämän kyselyn mukaan Veikkauksen monopolin purkamista ja rahapelimarkkinoiden avaamista kilpailulle kannatti 20 prosenttia ja vastusti 66 prosenttia vastaajista. Miehet kannattivat monopolin purkamista useammin kuin naiset ja nuoret useammin kuin vanhat.[41]

Vuonna 2019 valmistuneen kyselytutkimuksen mukaan 31 prosenttia suomalaisista kannatti Veikkauksen monopoliaseman purkua ja lisenssijärjestelmään siirtymistä. Monopolin purkamista vastusti 27 prosenttia, ja loput 42 prosenttia eivät joko osanneet kertoa kantaansa tai suhtautuivat asiaan neutraalisti. Myös tässä tutkimuksessa miehet kannattivat monopolin purkamista useammin kuin naiset ja nuoret useammin kuin vanhat. Tutkimuksen toteutti Bilendi Oy rahapeleistä ja pelaamisen haitoista kertovan Kasino Curt -sivuston toimeksiannosta.[42]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Päättäjät: Veikkaus Oy Asiakastieto. Viitattu 29.1.2024.
  2. ↑ Kaisa Olkkonen Veikkauksen hallituksen puheenjohtajaksi 22.3.2022. Veikkaus Oy. Viitattu 16.7.2022.
  3. ↑ Uuden rahapeliyhtiön nimi on Veikkaus (Veikkaus Oy:n lehdistötiedote) 16.6.2016. Veikkaus. Viitattu 1.1.2017.
  4. ↑ Loton ja muiden Veikkauksen pelien pelaaminen Ahvenanmaalla päättyy Helsingin Sanomat. 29.11.2017. Viitattu 29.11.2017.
  5. ↑ Veikkauksen pääkonttori lokakuun alusta Helsingin Pohjois-Haagassa (Veikkaus Oy:n lehdistötiedote) 3.9.2016. Veikkaus. Viitattu 12.9.2017.
  6. ↑ Uuden Veikkauksen toimitusjohtaja tulee Veikkauksesta 28.6.2016. Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2016.
  7. ↑ Juutilainen, Ville ja Berglund, Magnus: 13 miljardin Veikkaus – yhtiö myöntää MOT:lle automaattipelien todellisen liikevaihdon yle.fi. Viitattu 16.11.2019.
  8. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Arpajaislaki 1047/2001 Finlex. Edita. Viitattu 13.9.2021.
  9. ↑ a b c Uusi rahapeliyhtiö aloittaisi vuoden 2017 alusta (Lehdistötiedote) 15.9.2016. Suomen sisäministeriö. Arkistoitu 28.10.2016. Viitattu 31.12.2016.
  10. ↑ Laki arpajaislain muuttamisesta 1286/2016 Finlex. 21.12.2016. Suomen oikeusministeriö ja Edita. Viitattu 31.12.2016.
  11. ↑ a b c Valtio perustaa Peli-integrointiyhtiö FRV Oy:n 19.11.2015. Valtioneuvosto. Arkistoitu 24.11.2015. Viitattu 16.9.2016.
  12. ↑ FRV Evo 13.8.2016. YTJ, Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 13.8.2016.
  13. ↑ Uuden rahapeliyhtiön nimi on Veikkaus (Veikkaus Oy:n lehdistötiedote.) 16.6.2016. Veikkaus. Viitattu 22.10.2016.
  14. ↑ Olli-Pekka Kallasvuo sai pelialan töitä Talouselämä. 26.10.2015. Viitattu 13.8.2016.
  15. ↑ Teppo Koskinen: Veikkaus luopui ajatuksestaan – luotolla pelaaminen pysyy kiellettynä KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 31.8.2020.
  16. ↑ Veikkauksen etuasiakkuuden sopimusehdot Veikkaus. Viitattu 17.4.2019.
  17. ↑ a b c Ajankohtaista Veikkaus.fi. Viitattu 25.2.2020.
  18. ↑ a b c Mistä kaivetaan rahat avustuksiin, jos Veikkauksen peliautomaattien tuotto pienenee yli sadalla miljoonalla? Ministeri ei menisi valtion kukkarolle: ”Ei siellä nyt ihan hirveästi löysää ole” aamulehti.fi. Arkistoitu 6.9.2019. Viitattu 6.9.2019.
  19. ↑ Näin tänään aukeavilla Veikkauksen pelikoneilla toimitaan: peliaika rajattu, paperit katsotaan aiempaa vanhemmiltakin iltalehti.fi. Viitattu 15.7.2020.
  20. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Arpajaislaki 1047/2001 finlex.fi. Edita Publishing. Arkistoitu 18.1.2020. Viitattu 25.2.2020.
  21. ↑ Arpajaislaki, FINLEX, HE 255/2022, HaVM 36/2022, EV 264/2022 finlex.fi. Viitattu 24.4.2024.
  22. ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta HE 132/2016 vp (pdf) valtioneuvosto.fi. Arkistoitu 3.1.2017. Viitattu 3.1.2017.
  23. ↑ Veikkaus jakaa pelituottoja ulkomaille ja hakee uusia kumppaneita – poliisi ei ole saanut yhtiön strategiaa Yle, 2019
  24. ↑ TotoTV infosivu toto.fi. Viitattu 1.2.2010.
  25. ↑ Vainio Riitta: Las Vegas uudistuu vielä ennen pohjoismaisen loton tuloa Helsingin Sanomat. 22.4.1992. Viitattu 6.9.2023.
  26. ↑ https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/veikkaus-haluaa-estaa-pelaamisen-ulkomaalaisilla-pelisivustoilla-300-miljoonaa-euroa-vuodessa-karkaa-monopolin-otteesta/
  27. ↑ Kilpailuvirasto vaatii Veikkauksen monopolia ja pelihaittoja perusteelliseen syyniin – Veikkaus puolustautuu: "Olemme haittojen osalta Euroopan keskitasolla" Yle Uutiset. Viitattu 10.3.2019.
  28. ↑ Seuran hankkima aineisto paljastaa: Veikkaus sijoittaa eniten rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimpien asunalueille Seura.fi. 8.2.2018. Viitattu 10.3.2019.
  29. ↑ Salonen, Anne & Lind, Kalle & Hagfors, Heli & Castrén, Sari & Kontto, Jukka: Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019 : Suomalaisten rahapelaaminen 2019, s. 86. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020. ISBN 978-952-343-593-3 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.12.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Veikkauksen monopoliasemaa perustellaan tekopyhästi, kritisoi rahapelitutkija Yle Uutiset. Viitattu 10.3.2019.
  31. ↑ Rahapelit - Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.9.2021.
  32. ↑ Rahapelaaminen on Suomessa käsittämättömän suosittua Seura.fi. 21.1.2016. Viitattu 10.3.2019.
  33. ↑ a b Ajankohtaista Veikkaus.fi. Viitattu 10.3.2019.
  34. ↑ Rahapelien ikärajavalvontaa on parannettava – 90 % nuorista sai pelata rahapeliautomaatteja ilman valvontaa EHYT ry. 24.1.2017. Viitattu 10.3.2019.
  35. ↑ Veikkaus vähentää 3 000 peliautomaattia pelihaittojen takia – Asiantuntijat: Pelkkä määrä ei auta, pitäisi puuttua myös pelien sisältöön ja sijoitteluun karjalainen.fi. Viitattu 6.9.2019.
  36. ↑ Kauppinen, Liisa: Veikkaus laittaa mainontaansa pikavauhtia tauolle, taustalla mainosten herättämä arvostelu HS. 6.8.2019. Viitattu 15.8.2019.
  37. ↑ a b Näkemiin, helpot 2000 €/kk: Kaikki poliitikot ulos Veikkauksen hallituksesta Uusi Suomi. Viitattu 6.9.2019.
  38. ↑ ”Ratkaisu oli erikoinen” – Ministeri Paateron peliliike yllätti Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtajan Uusi Suomi. Viitattu 6.9.2019.
  39. ↑ Tarkastuskertomus paljastaa yksityiskohdat Allergia-, iho- ja astmaliiton epäillystä huijauksesta: Näin systemaattisesti järjestö keplotteli itselleen avustusrahoja Helsingin Sanomat. 12.2.2021.
  40. ↑ Kauppinen, Liisa: Ministeri Paatero: Veikkauksen monopolista pidetään kiinni Yle Uutiset. 14.8.2019. Viitattu 15.8.2019.
  41. ↑ Luukkonen, Riikka: Suomalainen lottokansa kannattaa valtiollista rahapelimonopolia Yle Uutiset. 2.1.2017. Viitattu 5.10.2021.
  42. ↑ Tuominen, Matti: Kysely: Noin kolmannes suomalaisista haluaa purkaa Veikkauksen rahapelimonopolin, reilu neljäsosa vastustaa Maaseudun Tulevaisuus. 2.4.2019. Viitattu 5.10.2021.
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veikkaus&oldid=22605018”