CSC – Tieteen tietotekniikan keskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
CSC logo.svg
Tunnuslause ICT Solutions for Brilliant Minds[1]
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1993 (yhtiöittäminen)
Toimitusjohtaja Kimmo Koski[2]
Puheenjohtaja Jukka Mönkkönen[2]
Kotipaikka Espoo[2]
Liikevaihto Nousua 54,7 milj. euroa (2020)[3]
Tilikauden tulos Nousua 2,0 milj. euroa (2020)[3]
Henkilöstö Nousua 454 (2020)[3]
Omistaja
Kotisivu csc.fi

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on Espoon Keilaniemessä sijaitseva Suomen valtion ja korkeakoulujen omistama, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima voittoa tavoittelematon osakeyhtiö.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CSC:n toiminta alkoi Valtion tietokonekeskuksessa (VTKK) vuonna 1971 Suomen ensimmäisen yliopistojen keskustietokoneen Univac 1108:n tukiyksikkönä (Käytön tietokonetoimisto 2). Kun CSC yhtiöitettiin vuonna 1993, nimeksi tuli CSC – Tieteellinen laskenta Oy. Kirjaimet CSC tulivat nimestä Centre for Scientific Computing[4]. Vuoden 1996 alussa CSC:n tie erosi VTKK:sta, kun Tietotehtaasta ja VTKK:sta syntyi TT Tieto Oy (nykyisin TietoEVRY Oyj). Vuonna 1997 CSC:n koko osakekanta siirtyi opetusministeriölle. Syyskuussa 2008 CSC:n uudeksi nimeksi vaihtui CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC – IT Center for Science Ltd.). Uusi virallinen nimi kuvastaa paremmin CSC:n nykyisiä tietoteknisiä palveluja, jotka kattavat perinteisten laskenta- ja tietoliikennepalvelujen lisäksi ohjelmisto-, data- ja tietohallintopalvelut.

CSC on tarjonnut historiansa ajan korkeakouluille huippuluokkaa olevaa tieteen tietotekniikkaa. Yliopistojen ja tutkimuksen tietoverkon Funetin (Finnish University and Education Network) rakentamisen laskentapalvelujen jakamiseksi CSC aloitti yhdessä yliopistojen kanssa vuonna 1983. Vuonna 1988 yliopistot yhdistettiin ensimmäisinä Suomessa maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon. Vuonna 1989 CSC hankki Suomen ensimmäisen supertietokoneen yliopistoille (Cray X-MP).

Vuodesta 2005 alkaen CSC on operoinut korkeakoulujen Haka-luottamusverkostoa, jonka avulla korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää muiden organisaatioiden palveluita oman kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksilla.[5]

Loppuvuodesta 2012 CSC avasi uuden datakeskuksen Kajaanissa. Entisen paperitehtaan infrastruktuuria hyödyntävään keskukseen sijoitettiin 2012–2014 CSC:n uusimmat supertietokoneet Sisu ja Taito.[6]

Supertietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CSC:n palvelinympäristö käsittää useita eri supertietokoneita, tietokantapalvelimia ja informaatiopalvelimia, jotka on kytketty toisiinsa nopeilla tietoliikenneyhteyksillä. Tulosten tallennukseen on tarjolla mittavat tiedosto- ja arkistopalvelimet. CSC:n koneisiin saa yhteyden Funet-verkon kautta.

Sisu ja Taito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2013 Kajaanin uuteen datakeskukseen asennettiin CSC:n uudet supertietokoneet: Cray XC30 "Cascade" -perustainen Sisu, sekä HP ProLiant SL230s -palvelimista koostuva superklusteri Taito.[7] Aluksi järjestelmien suorituskyky oli molemmilla noin kolminkertainen edellisen sukupolven Superkoneeseen (Louhi) verrattuna (Taito 190 Tflop/s). Sisu avattiin käyttäjille maaliskuussa 2013 ja Taito avattiin myöhemmin samana keväänä.[8]

Sisu sai lopullisen kokoonpanonsa, kun koneen prosessorit vaihdettiin syyskuussa 2014 uusiin Intelin Xeon E5 Haswell -palvelinprosessoreihin. Teoreettinen huipputeho on 1,7 petaflopsia eli 1,7 · 1015 liukulukulaskutoimitusta sekunnissa, mikä teki siitä tuolloin Pohjoismaiden nopeimman supertietokoneen.

Suomalaisille ja eurooppalaisille tutkijoille Sisusta on monialaista hyötyä. Sitä käyttävät esimerkiksi ilmaston, astrofysiikan ja nanotekniikoiden tutkijat, samoin materiaali- ja biotieteilijät sekä fuusioenergian ja uusiutuvien energiamuotojen tutkijat.[9]

Louhi ja Murska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Louhi ja Murska

CSC:n edelliset tehokkaimmat supertietokoneet olivat Cray XT4/XT5 (Louhi) ja HP CP4000 BL Proliant (Murska).

Cray XT4/XT5:n huipputeho oli 10,5 Tflop/s (10,5 biljoonaa liukulukuoperaatiota sekunnissa) ja sen lopullisessa kokoonpanossa vuoden 2008 lopussa huipputeho oli 70 Tflop/s. HP CP4000 BL Proliant -superklusterin huipputeho oli 10,6 Tflop/s.

Vuoden 2008 jälkimmäisellä supertietokoneiden TOP500 -listalla CSC:n Louhi sijoittui sijalle 32 mitatulla 76,5 Tflop/s:n huipputeholla.[10]

Puhti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhti on supertietokone, jonka suorituskyky on 1,8 petaflopsia.[11] Puhdissa on 682 suoritinnoodia, joissa kussakin kaksi Intel Xeon -suoritinta.[11] Puhti-AI sisältää 80 laskentanoodia, joissa on kussakin noodissa tekoälyä varten neljä Nvidian Volta -arkkitehtuurin GPU:ta ja kaksi Intel Xeon -suoritinta.[11]

Mahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CSC:n Mahti nousi TOP500-listan sijalle 47 kesäkuun 2020 listalla.[12] Eurooppalaisittain tietokone on 17. sijalla 5,39 petaflopsin suorituskyvyllä.[12] Mahti käyttää Mellanoxin kytkentäverkkoa ja AMD Epyc (Rome) -suorittimia.[12] Laskentaytimiä on noin 180 000 ja tallennustilaa 9 petatavua.[12]

LUMI[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Kajaaniin sijoitetaan uusi supertietokone LUMI (engl. Large Unified Modern Infrastructure), josta tulee yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista. Teoreettinen huipputeho on yli 200 petaflopsia eli 200 · 1015 liukulukulaskutoimitusta sekunnissa.[13]

Lokakuussa 2020 kerrottiin eurooppalaisen EuroHPC-hankkeen rahoittaman tietokoneen hankinnan myöntämisestä Hewlett Packard Enterprise:lle (HPE).[14] Tietokoneen teoreettiseksi huipputehoksi sanotaan yli 550 petaflopsia, joka ylittää RIKEN-instituutin Fugakun saavuttaman 415,5 petaflopsia.[14]

Tietokone aloittaa toimintansa vuoden 2021 aikana.[15]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CSC:n kaksi palvelinkeskusta kuluttivat 2009 kahdeksan gigawattituntia sähköä vuodessa.[16] Sähkö ostetaan Ekoenergia-merkittynä. Maailman ekotehokkaimpien tietokoneiden Green 500 -listalla Cray XT4/XT5 sijoittui sijalle 128 vuonna 2010.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]