Gasum

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gasum Oy
Gasum logo.png
Tunnuslause Puhtaasti luonnonkaasulla
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1994
Toimitusjohtaja Johanna Lamminen, tekniikan tohtori, TkT, MBA
Puheenjohtaja Juha Rantanen, vuorineuvos
Avainhenkilöt johtoryhmän jäsenet Johanna Lamminen, Lasse Aarnio, Juha Häkämies, Anja Kuparinen, Jukka Metsälä, Kimmo Rahkamo ja Olga Väisänen [1]
Kotipaikka Espoo
Toiminta-alue Suomi,Ruotsi, Norja
Toimiala energia-ala, jätehuolto
Tuotteet luonnonkaasu, maakaasu, biokaasu, nesteytetty maakaasu (LNG) kaasuliedet, kaasulaitteet, jäte- ja ravinnetuotteet
Liikevaihto Laskua 843 milj. € (2016)[1]
Liikevoitto Nousua55,8 milj. € (Q1/2017) [2]
Tilikauden tulos 125 milj. € (2016) [1]
Henkilökuntaa Nousua406 (Q1/2017) [2]
Emoyhtiö Gasum-konserni
Tytäryhtiöt Gasum Ab, Skangas Oy, Gasum Tekniikka Oy
Kaasupörssi Oy
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu gasum.fi

Gasum Oy on vuonna 1994 perustettu kaasunmyyntiyhtiö, joka omistaa Suomen maakaasun ja biokaasun siirtoverkoston. Gasum vastaa maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä. 2010-luvulla Gasum on panostanut biokaasuun, jota myydään muun muassa liikennekäyttöön ja teollisuudelle.

Gasum osti helmikuussa 2014 enemmistön norjalaisen Skangas AS:n LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta ja kasvoi näin pohjoismaiden suurimmaksi nesteytetyn maakaasun toimittajaksi.[3] Vuonna 2016 alkuvuonna yhtiö osti Biovakka- ja Biotehdas yhtiöt. Biovakka Suomi on ollut Gasumin osakkuusyhtiö vuodesta 2009. Yrityskaupat vahvistavat Gasumin strategista tavoitetta kehittää aktiivisesti biokaasun tuotantoa ja markkinaa Suomessa.[2] Yhtiö osti myös tammikuussa 2017 Swedish Biogas International -yhtiön Ruotsista, jonka seurauksena Gasumista tuli pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja.[2]

Gasum omisti vuonna 2018 yli 25 kaasutankkauasemaa Suomessa. Yhtiö ilmoitti syksyllä 2018 laajentavansa raskaan liikenteen tankkausasemaverkostoa noin 50 uudella asemalla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 2020-luvun alkuun mennessä.[4][5]

Gasumin kaasuputkiverkoston uutta putkea lasketaan Kouvolan seudulla. Siirtoputkisto muodostaa kaasuverkoston rungon. Teräksisissä siirtoputkissa kaasua siirretään korkeassa, noin 50 barin paineessa. Kaasun siirto- ja jakeluputkistot sijaitsevat maan alla noin metrin syvyydessä.

Omistussuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasumin kaasuputkiverkostoa rakennetaan.

Gasum on ollut tammikuusta 2016 alkaen Suomen valtion täysin omistama yhtiö sen jälkeen, kun venäläinen OAO Gazprom myi 25 prosentin osuutensa yhtiöstä 15.1.2016. Aiemmin, marraskuussa 2014 osuuksistaan luopuivat Fortum Heat and Gas Oy (31 %) ja saksalainen E.ON Ruhrgas International GmbH (20 %).[6]

Konsernin yhtiöt ovat: Gasum Oy, Gasum Tekniikka Oy ja Kaasupörssi Oy. Gasum omistaa 70 % tytäryhtiön Skangasin LNG-jakeluliiketoiminnasta.

Hallinto, henkilöstö ja toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsernin palveluksessa on noin 400 henkilöä.[2] Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Muut toimipaikat ovat Vantaalla, Imatralla, Kotkassa, Kouvolassa, Lohjalla, Mäntsälässä ja Tampereella. Yhtiön biokaasulaitokset [2] sijaitsevat Suomessa Oulussa, Kuopiossa, Honkajoella, Huittisissa, Vehmaalla, Riihimäellä ja Turussa. Ruotsissa laitokset sijaitsevat Jordbergassa, Katrineholmissa, Lidköpingissä, Örebrossa ja Västeråsisa. Gasumilla on myös 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogasissa. [2]

Toimitusjohtajana on toiminut maaliskuusta 2014 alkaen tekniikan tohtori Tkt, MBA [7] Johanna Lamminen.[8] Lamminen on Cargotecin hallituksen jäsen 2017 alkaen, Evli Pankin hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2015 alkaen ja Tieto Oyj:n hallituksen jäsen ja tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen 2016 alkaen.[7] Lamminen on myös Savonlinnan Oopperajuhlien valtuuston puheenjohtaja.[9]

Gasumin hallituksen puheenjohtajana on toiminut 1.3.2016 alkaen vuorineuvos Juha Rantanen.[7] Muut hallituksen jäsenet ovat Elina Engman, Charlotte Loid, Päivi Pesola, Stein Dale, Timo Koponen ja Jarmo Väisänen.[7]

Kaasuverkosto ja tankkausasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasumin omistaman kaasuverkoston pituus on noin 1 800 km (2013). Siitä on korkeapaineista siirtoputkistoa 1 286 km ja matalapaineista jakeluputkistoa 539 km. Siirtoputkiston tilavuus on 261 000 m³. Kompressoriyksiköitä on 9 kappaletta ja yhteenliityntöjä jakeluverkostoihin on 116 kappaletta (2014).

Suomessa Gasumilla on 26 autoilijoille tarkoitettua julkista kaasutankkausasemaa (helmikuu 2018). Gasum on ilmoittanut rakentavansa 35 uutta kaasutankkausasemaa lähivuosien aikana.[10] Tankkausasemien rakentaminen on mahdollista myös kaasuverkoston ulkopuolelle, jolloin kaasu tuotetaan paikallisella biokaasulaitoksella tai tuodaan paikalle nesteytettynä rekkakuljetuksella.[11] Myös muilla yhtiöillä on kaasutankkausasemia Suomessa kaasuautoilijoiden käytössä, muun muassa EG Biogas Station, Joutsan Ekokaasu Oy, Lempäälän Lämpö Oy Metener Oy, St1 ja Stormossen.[12]

Suomen ensimmäiset raskaan liikenteen LNG-tankkausasemat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa, Vantaan Tuupakassa, Turussa sekä Jyväskylässä. Raskaan liikenteen LNG/LCNG-tankkausasemille on myönnetty EU-tuki, joka edesauttaa EU:n kattavan TEN-T-ydinverkon tavoitteiden täytäänpanoa myös Suomessa.[13] Gasum laajentaa vuoden 2018 aikana LNG-tankkausasemaverkostoaan Ruotsiin ja Norjaan.[14]

Yrityskaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2014 Gasum myi virolaisen paikallisjakeluyhtiön Gasum Eesti AS:n AS Alexela Energialle.[15]

Helmikuussa 2014 Gasum osti enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangasin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta.[16] Yrityskauppa on osa Gasumin laajaa strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta Suomessa. Skangas on käynnistänyt LNG-toimintansa vuonna 2011.

Gasum laajensi biokaasuliiketoimintaansa keväällä 2016 ostamalla Biotehdas Oy:n[17] ja Biovakka Oy:n[18] koko osakekannan. Yhtiö jatkoi biokaasuliiketoiminnan kehittämistä ja laajeni Ruotsiin tammikuussa 2017 kaksinkertaistamalla tuotantokapasiteetin Swedish Biogas International -yrityskaupan myötä. Yrityskaupassa Gasumille siirtyi ruotsalainen Swedish Biogas International Ab ja sen omistamat yhtiöt.[2]

Helmikuussa 2017 Gasum myi lämpöliiketoiminnan ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle.[2]

Kesäkuussa 2017 Gasum nosti omistusosuuttaan tytäryhtiöstään Skangas Oy:stä 70 prosenttiin. Loppu 30 prosentin osuus on norjalaisen Lysen hallussa.[19]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen toiminta keskittyy bio- ja maakaasun myyntiin, verkkoliiketoimintaan ja muuhun liiketoimintaan, jolla tarkoitetaan kaasun liikennekäyttöä, nesteytetyn maakaasun ja biokaasuun liittyviä liiketoimintahankkeita ja energiapalveluita, kuten lämmön myyntiä ja kaasulaitteiden ja palveluiden myyntiä sekä jätteenkäsittelyä.[20]

Liiketoiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasumin liiketoimintayksiköt ovat maakaasu, biokaasu, LNG ja tekniset palvelut. Suomessa kaikki Gasumin LNG-liiketoiminnot toimivat tytäryhtiö Skangas-brändin alla.

Maakaasua käytetään sähkön- ja lämmön tuotannossa (CHP), lämmityksessä, polttoaineena ja teollisuuden raaka-aineina.

Nesteytettyä maakaasua (LNG) käytetään kaasumoottoreissa. Gasum on kehittänyt LNG-liiketoimintaa jo vuodesta 1996 asti. Syyskuussa 2014 Skangas teki investointipäätöksen Porin Tahkoluodon LNG-terminaalista.[21] Porin LNG-terminaali oli valmistuessaan vuonna 2016 Suomen ensimmäinen LNG-terminaali. Skangas on mukana Manga LNG Oy:n Tornion nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalissa yhdessä teollisuusyritys Outokumpu Oyj:n, SSAB Europe Oy:n ja energiayhtiö EPV Energia Oy:n kanssa.  Yhteishankkeen tavoitteena on laajentaa pohjoisen alueen kaasu- ja polttoainemarkkinoita tarjoamalla ympäristöystävällisempi ja edullisempi vaihtoehto pohjoisen teollisuudelle, energiantuotannolle ja laivaliikenteelle.

Biokaasua voidaan käyttää sekä lämmön- että sähköntuotannossa ja jalostettuna ajoneuvojen polttoaineena. Gasum kehittää autoliikenteen käyttöön tarkoitettua biokaasua yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa kotimaista biokaasua, joka siirretään Gasumin kaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa suuri osa autojen tarvitsemasta kaasusta kotimaisella biokaasulla.[22]

Pääkaupunkiseudulla on jo biokaasulla ajavia vähäpäästöisiä busseja eri linjoilla.

Kaasulaitteisiin kuuluvat lämmityslaitteet, teollisuuden käyttöön aurinkaasu ja kondenssikattilat sekä teollisuudelle ja yksityisille käyttäjille tarkoitetut kaasuliedet. Kaasulaitteet kuuluvat Tekniset palvelut -liiketoiminta-alueeseen, joka on yksi yhtiön liiketoiminnan strategisista painopistealueista. Gasum tuo maahan muun muassa Gorenjen ja Ilven kaasuliesiä. Pääkaupunginseudun alueella on yli 30 000 kotitaloutta, jotka ottavat kaasunsa kaupunkiverkosta. Yli 300:lla pääkaupunkiseudun ravintolalla on käytössään kaasuliesi.

Yhteistyösopimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum tuottaa biokaasua yhteistyössä HSY:n kanssa Espoossa, Kouvolan veden kanssa Kouvolassa ja Labion kanssa Lahdessa.[23]

HSY ja HSL[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) tekivät marraskuussa 2011 sopimuksen Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. Jätevedenpuhdistamo käsittelee jätevesiä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilta. Sopimuksen mukaan Gasum investoi puhdistuslaitokseen laitteet, joilla biokaasu puhdistetaan tasalaatuiseksi liikennepolttoaineeksi ja syötetään kaasuverkkoon.

Helsingin seudun liikenne (HSL) toivoo sopimuksen edistävän erilaisten ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Suomenojan jätevesistä tuotettu biokaasu riittää kattamaan lähes 50 bussin polttoaineen vuosikulutuksen. Hiilidioksidipäästöt vähenevät 4 700 tonnia vuodessa; myös lähipäästöjä voidaan vähentää biokaasun avulla. Typenoksidipäästöt (NOx) vähenevät 20 tonnia ja pienhiukkaspäästöt yli 2 tonnia vuodessa, mikäli 50 bussia vaihtaa polttoaineensa dieselistä kaasuun.[24]

Helsingin Energia ja Metsä-Botnia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum alkoi syksyllä 2011 suunnitella yhdessä Helsingin Energian (nykyisen Helenin) ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka sitten siirrettäisiin Gasumin kaasuverkostossa käyttökohteisiin, esimerkiksi Helenin Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitteluhanke on jatkoa Gasumin ja silloisen Helsingin Energian huhtikuussa 2011 allekirjoittamalle aiesopimukselle. Hankkeella on merkittävät vaikutukset pääkaupunkiseudun ja koko Suomen energiatalouden kannalta. Toteutuessaan biojalostamo pystyisi tuottamaan vuositasolla biokaasua määrän, joka riittäisi kattamaan yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen. Alustavan hankesuunnitelman mukaan Metsä-Botnia ja sen pääomistaja Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen hankinnasta ja biojalostamon varsinaisesta toiminnasta. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylijäämäistä metsähaketta ja kuorta. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho voisi olla jopa 200 MW.[25]

Jäsenyydet järjestöissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Tämän lisäksi Gasum on mukana monien kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa (Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Reserch Group (EPRG)).[26]

Historia 1860-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1860 Gasumin historia ulottuu kaupunkikaasun tuloon Suomeen vuotena 1860, jolloin ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät Helsingin Itä-Heikinkadulle (nykyisin Mannerheimintie).
  • Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vihkimässä Suomen ensimmäistä maakaasuputkea 9. tammikuuta 1974.
    1974 Ensimmäinen maakaasuputki Neuvostoliitosta Itä-Suomeen avattiin. Kaasun jakelusta vastasi Neste Oy (myöhemmin Fortum).[27]
  • 1986 Maakaasuverkosto laajeni Pirkanmaalle ja pääkaupunkiseudulle.[27]
  • 1991–1994 Kaupunkikaasu Helsingissä vaihdettiin maakaasuun.[27]
  • 1994 Fortumin maakaasutoiminnont siirtyivät perustetulle uudelle yhtiölle, Gasumille. Gaspromista tuli osakas 25% osuudella.[27]

Gasum 1994-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1996 Maakaasubussit aloittivat liikennöinnin Helsingissä.
  • 2005 Ensimmäinen julkinen kaasutankkausasema otettiin käyttöön Helsingin Malmilla.
  • 2011 Huhtikuussa Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa. Konsernin kunnossapito noin 100 henkilöä siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuteen yhtiöön.[28]
  • 2011 Syyskuussa Gasum alkoi tarjota kotimaista, uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä biokaasua liikennekäyttöön. Gasum alkoi suunnitella yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon.[29]
  • 2011 Marraskuussa Gasum teki sopimuksen HSY:n kanssa Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana.[30]
  • 2011 Joulukuussa Gasum ja Liettuan johtava kaasuyhtiö Lietuvos Dujos solmivat yhteistyösopimuksen kaasupörssitoiminnan käynnistämiseksi Liettuassa. Tämän lisäksi Gasum ja Viron johtava kaasuyhtiö AS Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on yhteisomisteisen maakaasupörssin perustaminen Viron kaasumarkkinoille.[31][32]*
  • 2014 Huhtikuussa Gasum aloitti ensimmäisen LNG-terminaalin rakentamisurakan Porissa Tahkoluodossa.[33] Porin 30 000 kuutiometrin kokoinen terminaali parantaa LNG:n saatavuutta Suomessa sekä vähentää päästöjä. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Porin terminaalin ympärille tehokas autolastauksiin pohjautuva nesteytetyn maakaasunjakelun logistiikkaketju. Terminaali valmistui elokuussa 2016.[1]
Gasumin nesteytetty maakaasu (LNG) kuljetetaan usein erikoisvalmisteisilla LNG-säiliöautoilla.
  • 2014 Marraskuussa Fortum (31 %) ja E.ON (20 %) myivät osuutensa Suomen valtiolle[6]
  • 2017 Helmikuussa Gasum ilmoitti luopuvansa lämpöliiketoiminnasta ja maakaasun vähittäismyynnistä Auris Kaasunjakelu Oy:n alueella.[34]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Gasum-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2016 (pdf) Gasum. Viitattu 7.2.2017.
  2. a b c d e f g h i Gasum-konserni: Gasum-konsernin osavuosikatsaus Q1/2017 Talousraportti. 24.4.2017. Viitattu 26.4.2017.
  3. Gasumin kasvaa Pohjoismaiden suurimmaksi LNG-jakelijaksi Arvopaperi. Viitattu 5.4.2014.
  4. Kaasuntankkausasemat kartalla (Gasumin ja muiden toimijoiden) Gasum, gasum.com. Viitattu 21.9.2018.
  5. Miina Rautiainen: Gasum rakentaa 50 uutta raskaan liikenteen kaasutankkausasemaa Pohjoismaihin 7.9.2018. Tekniikka & Talous, tekniikkatalous.fi. Viitattu 21.9.2018.
  6. a b Fortum to sell its Gasum shares to the Finnish State (Fortumin tiedote 3.11.2014)
  7. a b c d Gasum: Gasum-konsernin johto www-sivu. 26.4.2017. Viitattu 26.4.2017.
  8. Uusi toimitusjohtaja Johanna Lamminen aloittaa (Gasumin tiedote 1.3.2014) Viitattu 9.4.2016.
  9. Johanna Lamminen on Oopperajuhlien valtuuston uusi puheenjohtaja - 2017 - Savonlinnan Oopperajuhlat operafestival.fi. Viitattu 16.2.2018.
  10. Gasumille EU-tukea LNG-liikennetankkausasemaverkoston rakentamiseen – uudet asemat Helsinkiin, Vantaalle, Turkuun ja Jyväskylään gasum.fi. Viitattu 11.1.2016.
  11. Gasumin tankkausasemat kartalla 2014
  12. Kaasutankkausasemat Suomessa gasum.com. Viitattu 26.4.2017.
  13. Raskaan liikenteen asemat www.gasum.com. Viitattu 26.4.2017.
  14. Laajennamme Ruotsin ja Norjan liikennemarkkinoille | Gasum Gasum. Viitattu 16.2.2018.
  15. Gasum saattoi päätökseen Gasum Eestin myynnin Alexela Energian kanssa Gasum. Viitattu 29.9.2014.
  16. Gasumin kasvaa POhjoismaiden suurimmaksi LNG-jakelijaksi Arvopaperi. Viitattu 5.4.2014.
  17. Biotehdas osaksi Gasumin biokaasuliiketoimintaa www.gasum.fi. Viitattu 5.4.2016.
  18. Biokaasualan edelläkävijä Biovakka osaksi Gasumin biokaasuliiketoimintaa www.gasum.fi. Viitattu 5.4.2016.
  19. Gasum nostaa omistusosuuttaan Skangasista - Skangas www.skangas.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
  20. Gasumin vuosikertomus 2010, Gasum Oy:n hallituksen toimintakertomus 2010, s. 30–31
  21. Skangass invests in Pori LNG terminal – LNG to be supplied to customers from the terminal in 2016 STT-info. Viitattu 29.9.2014.
  22. Gasumin liikennepalveluiden biokaasutiedote 2011, elokuu
  23. Gasum rakentaa tulevaisuutta biokaasulle, Sitra 14.6.2016
  24. Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info 29.11.2011
  25. Gasumin lehdistötiedote sopimuksesta Helsingin Energian ja Metsä-Botnian kanssa 6.9.2011
  26. Gasumin yritysvastuuraportti 2010.pdf
  27. a b c d Tuija Käyhkö: Kekkonen runnoi maakaasun Suomeen. Tekniikka & Talous, 15 Jan 2004. Artikkelin verkkoversio.
  28. Muutoksia Gasum-konsernissa, Gasum Tekniikka Oy aloitti toimintansa, Gasum-tiedote 1.4.2011
  29. Talouselämän kirjoitus 6.9.2011 julkaistusta yhteistyösopimuksesta Helsingin Energian ja Metsä-Botnian kanssa.
  30. Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info Gasumin tiedote 29.11.2011
  31. Gasum ja Eesti Gaas solmivat yhteistyösopimuksen maakaasun pörssikaupan kehittämisestä Viron kaasumarkkinoille, Gasum-tiedote 21.12.2011
  32. Gasum ja Lietuvos Dujos yhteistyöhön kaasun pörssikaupan käynnistämiseksi Liettuassa, Gasum-tiedote 12.12.2011
  33. Gasumin LNG-terminaali Poriin Talouselämä. Viitattu 5.4.2014.
  34. Gasum luopuu lämpöliiketoiminnasta ja maakaasun vähittäismyynnistä Medialle – Uutiset. 7.2.2017. Gasum Oy. Viitattu 7.2.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]