Vesivoimala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesivoimalan rakennekuva.

Vesivoimala eli vesivoimalaitos on vesivoimaan perustuva teollinen voimalaitos. Vesivoimalan toiminta-ajatus perustuu veden potentiaalienergiaan, joka muuntuu korkeuseron vaikutuksesta liike-energiaksi. Veden liike-energia muunnetaan edelleen turbiinin akselin avulla generaattorin pyörimisenergiaksi.

Maailman suurin vesivoimala on Kiinassa sijaitseva Kolmen rotkon pato, jonka sähköteho on 22 500 megawattia.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesivoimaa on hyödynnetty jo antiikin ajoista lähtien, jolloin vesimyllyjä käytettiin muun muassa viljan jauhamiseen. 1770-luvulla ranskalainen insinööri Bernard Forest de Bélidor julkaisi teoksensa Architecture Hydraulique, jossa hän kuvaili hydraulisia vaaka- ja pystyakselilaitteita. Vesivoimaa hyödynnettiin ensimmäinen kerran teollisesti vuonna 1880, jolloin sitä käytettiin 16 kaarilamppua sai virtansa vesivoimasta michiganilaisessa tuolitehtaassa. Vuonna 1882 avattiin ensimmäinen varsinainen sähköä tuottava vesivoimala Fox Riverille, Appletonissa, Wisconsinissa. Neljä vuotta myöhemmin Pohjois-Amerikkaan oli rakennettu 45 vesivoimalaa ja ennen vuosikymmenen loppua Yhdysvalloissa sähköä tuotti jo yli 200 vesivoimalaa.[2]

Suurimmat vesivoimalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman kymmenen suurinta vesivoimalaa sijaitsevat pääosin Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Kiinassa on rakenteilla Baihetanin pato, jonka maksimiteho tulee olemaan 13 050 MW ja Brasiliassa Belo Monten pato, joka tulee saavuttamaan 11 000 MW:n maksimitehon. Näiden lisäksi on rakenteilla viisi yli 6 000 MW:n maksimitehon saavuttavaa vesivoimalaa, joista kaksi Kiinassa, ja yksi Myanmarissa, Pakistanissa ja Etiopiassa.

Sijoitus Voimalaitoksen nimi Maa Joki Maksimiteho (MW) Vuotuinen sähköntuotanto (TWh)
1. Kolmen rotkon pato Kiina Jangtse 22 500[3] 98,5 (2012)
2. Itaipun pato Brasilian lippu Brasilia
Paraguayn lippu Paraguay
Paraná 14 000[4] 98,6 (2013)
3. Xiluodun pato Kiina Jinsha 13 860[5] 57,1
4. Gurin pato Venezuelan lippu Venezuela Caroní 10 300 [6] 53,4
5. Tucuruín pato Brasilian lippu Brasilia Tocantis 8 730[7] 21,4
6. Grand Couleen pato Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat Columbia 6 809[8] 21
7. Sajano-Šušenskajan voimalaitos Venäjän lippu Venäjä Jenisei 6 400[9] 22,8
8. Longtanin pato Kiina Hongshui 6 300[3] 18,5
9. Krasnojarskin pato Venäjän lippu Venäjä Jenisei 6 000[10] 20,4
10. Nuozhadun pato Kiina Mekong 5 850[3]

Vesivoimalat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vesivoimalat Suomessa

Suomessa olevien vesivoimaloiden lukumäärä on noin 220.[11]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maailman suurin vesivoimala ylsi maksimitehoonsa Kiinassa 26.10.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.4.2014.
  2. History of Hydropower (englanniksi)
  3. a b c China's largest Hydropower installed Capacity Dams 20.7.2010. Kiinan kansallinen suurten patojen komitea. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  4. Energy Itaipu Binacional. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  5. Xiluodu Hydropower Project China International Water & Electric Corp. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  6. Guri Hydropower Station HPC Venezuela C.A.. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  7. Tucuruí Dam Profile Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  8. Grand Coulee Dam 11.4.2014. United States Bureau of Reclamation. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  9. Spillway completed at 6,400-MW Sayano-Shushenskaya 26.10.2011. HydroWorld.com. Viitattu 24.10.2014. (englanniksi)
  10. Hydroelectric dams: A looming threat to Russia's mighty rivers Pacific Environment. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  11. Vesivoima Energiateollisuus. Viitattu 22.4.2014.


Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.