Varastoallas
Varastoallas [1] on yleensä rakentamalla muodostettu veden säilytysallas sen tulevaa käyttötarvetta varten. Pienet varastoaltaat voidaan rakentaa kaivamalla maahan kuoppa. Toinen tapa on hyödyntää maaston luonnollisia muotoja ja sitten rakentaa yhdelle sivulle pato. Allas voidaan rakentaa myös ympäröimällä tasaisen maan alue sitä kiertävällä maapadolla [2].
Pienet varastoaltaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieniä varastoaltaita voidaan käyttää pienten vesimäärien säilytyspaikkoina. Maatalouden, teollisuuden ja kaatopaikkojen lietealtaat ovat yleinen esimerkki. Altaassa voidaan säilyttää lietelantaa [3], jätevesiä, hulevesiä tai raakavesiä, kunnes ne pumpataan eteenpäin jatkokäsiteltäväksi. Varastoaltaassa voidaan säilyttää luonnonvettä, jonka joukossa oleva kiintoaines halutaan laskeutuvan altaan pohjalle ennen sen päästämistä eteenpäin vesitöihin tai sen ottamista jatkokäsittelyyn laitoksiin. Tällaisia altaita kutsutaan selkeytysaltaiksi.
Suuret varastoaltaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuriin varastoaltaisiin kerätään vettä suurta kulutusta varten. Jokeen rakennetun vesivoimalan vedensaanti turvataan patoamalla joen vettä jokilaaksoon suureen patoaltaaseen. Patoaltaan vedenkorkeus vaihtelee sähköntuotannon vaihteluiden mukaan. Kaupunkien vesihuolto tarvitsee paljon vettä, joka kerätään aluksi suuriin altaisiin selkeytymään ennen kuin vesi johdetaan vesilaitokseen talousveden tekemistä varten. Tällainen on Vaasan kaupungin tekojärvi Pilvilampi, joka tehtiin tätä tarkoitusta varten. Uudenkaupungin rannikolla padottiin muutenkin saarien saartama lahti Uudenkaupungin makeavesialtaaksi, josta johdetaan vettä Uuteenkaupungin lisäksi myös Kustaviin, Taivassaloon ja Vehmaalle. Suurina varastoaltaina on käytetty luonnollisia järviä, patoamalla suurennettuja järviä tai patoamalla muodostettuja tekojärviä. Suomen Lapissa on Kemijokiyhtiöllä kaksi Lokan- ja Porttipahdan varastoallasta, jolla yhtiö säätelee Kemijoessa voimalaitoksiensa läpi virtaavaa vettä.[4][5]
Suurimmat varastoaltaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmat varastoaltaat ovat monikäyttöisiä, sillä niiden vettä käytetään yleensä vesivoiman tuotantoon, maanviljelmien kasteluun, asutuskeskuksien vesinhuolton ja tulvavahinkojen torjuntaan. Esimerkiksi Venäjällä sijaitseva vuonna 1941 muodostunut Rybinskin tekojärvi (pinta-ala 4 580 km² ja 25,4 km³) on Saimaan kokoinen järvimäinen säännöstelyallas, jonka padon luona sijaitseva vesivoimalaitos tuottaa sähköenergiaa 1,1 TWh vuodessa. Itä-Venäjällä sijaitsee vuonna 1958 rakennettu Bratskin tekojärvi, jonka pinta-ala on 5 470 km² ja tilavuus 169 km³, ja jonka Bratskin voimalan vuosituotanto on 22,6 TWh. Kiinan suurin vesivarasto on Jangtsejoella vuonna 2008 valmistuneen Kolmen rotkon padon säännöstelyallas (1 084 km² ja 39,3 km³). Sen voimala tuottaa sähköenergiaa vuodessa 84,7 TWh. Maailman suurin varastoallas on Ghanassa sijaitseva Voltajärvi (8 502 km² ja 148 km³). Se muodostui vuonna 1966, kun Voltajoki padottiin Akosombon voimalaa varten.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Varastoallas, viitattu 4.3.2020
- ↑ Maanvaraisten tiivistettyjen varastoaltaiden rakentamisen täydentävät ohjeet (PDF), luke.fi, Luonnonvarakeskus, 2015, viitattu 5.3.2020
- ↑ Lietelannan maanvaraisten tiivistettyjen varastoaltaiden rakentamisen, huollon ja tarkkaillun ohjeistus, luke.fi, Luonnonvarakeskus, 2015, viitattu 5.3.2020
- ↑ Vedenkorkeus ja virtaama, kemijoki.fi, Kemijoki-yhtiö, viitattu 5.3.2020
- ↑ Lokka-Porttipahta tekojärvet, sodankyla.fi, 28.5.2019, viitattu 5.3.2020