Talousvesi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Talousveden laatu on Suomessa erinomaista.

Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu kotitalouskäyttöön kuten juomavedeksi ja ruoan valmistukseen sekä elintarvikealan yrityksen käyttöön. Talousvesi voidaan toimittaa jakeluverkon kautta, tankeissa, pulloissa tai säiliöissä.[1] Vesijohtojen kautta toimitettavaa talousvettä kutsutaan vesijohtovedeksi.

Suomessa talousveden laatu on erinomaista. Talousvettä on turvallista ja terveellistä nauttia.[2][3] UNESCOn vuonna 2003 julkaiseman raportin mukaan Suomessa on maailman paras veden laatu[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen veden laadun tutkimuksia oli erilaisia tapoja arvioida veden terveellisyyttä. 1900-luvun alkupuolella oli vielä laajalti käsitys, että sammakot kaivossa parantavat veden laatua, kuten Kuhmonniemellä ”se hyöty sammakostakin oli, että se joi vedestä myrkyn, vedenvihat, jotta vesi ei ollut vaarallista ihmisten nauttia”[5] Kun Suomi alkoi kaupungistua, olivat veden niukkuus, veden välityksellä leviävät taudit ja kulkutaudit arkipäivää. Vesilaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden rakentamisen myötä tartuntataudit vähenivät[5]. Suomessa aloitettiin talousveden laadun säännöllinen valvonta 1960-luvun lopulla[6].

Talousveden valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talousveden laadun valvonnasta vastaa kunnan terveydensuojeluviranomainen[1]. Talousveden valvonnalla varmistetaan terveellisen veden jakelu kuluttajille. Veden mikrobeja ja muitakaan aineita ei pystytä havaitsemaan aistinvaraisesti, vaan ne täytyy tutkia laboratoriotutkimuksilla. Joskus juomavedessä voi aistinvaraisesti havaita sameutta tai väriä, jotka voivat aiheutua esimerkiksi verkostosta irronneesta raudasta, joka on sinällään haitatonta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut talousveden laadulle mikrobiologisia ja kemiallisia laatuvaatimuksia ja -suosituksia[7]. Nämä laatuvaatimukset ja suositukset perustuvat EU:n juomavesidirektiiviin.

Vesihuoltolaitoksen toimittaman talousveden laadun säännöllinen valvonta on määriteltynä tarkemmin valvontatutkimusohjelmassa. Valvontatutkimusohjelma laaditaan jokaiselle vesihuoltolaitokselle erikseen ja sen sisältöön vaikuttaa laitoksen raakavesi, sen laatu ja määrä sekä vedenkäsittely ja verkosto. Valvontatutkimusohjelmassa kuvataan laitoksen tekemä jatkuva oma käyttötarkkailu ja viranomaisvalvonnan valvontatutkimukset.[7] Vesihuoltolaitokset raportoivat toimittamansa veden laadusta kuluttajille esimerkiksi alueella ilmestyvissä lehdissä ja verkkosivuillaan[8] veden laatutietoja)

Talousveden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talousvesi sisältää aina mikrobeja ja vähäisiä määriä mineraaleja ja hivenaineita. Tärkeää on, ettei vedessä ole terveydelle haitallisia mikrobeja tai aineita.[9][7] Suomalaisten vesihuoltolaitoksien veden laatu on lainsäädännön vaatimuksiin ja suosituksiin verrattuna erinomaista. Valvontatutkimusten mukaan yli 10 m³/vrk toimittavien vesihuoltolaitosten vesi täyttää talousveden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset yli 99 prosenttisesti ja käyttökelpoisuudelle asetetut suositukset yli 96 prosenttisesti vuonna 2010.[2][3]

Laajassa talousveden laadun tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten yksittäisten kaivojen, vesiosuuskuntien sekä pienten, keskisuurten ja suurten vesilaitoksien osalta eri puolilta maata. Vuosina 1999-2007 talousvedestä määritettyä noin 420 000 kpl fysikaalis-kemiallista ja mikrobiologista tulosta osoittaa, että suomalainen talousvesi on korkealuokkaista niin laatuvaatimusten kuin –suositusten osalta. Mikrobeja esiintyi useammin yksittäisten kaivojen vesissä kuin vesilaitosten toimittamassa vedessä. Vesilaitosten talousvedessä terveysperusteinen laatuvaatimus on ylittynyt nikkelin osalta 5 %:ssa ja fluoridin osalta 2 %:ssa. Talousveden käyttöön soveltumista kuvaavat laatusuositukset ovat ylittyneet raudan ja mangaanin osalta 5 %:ssa ja veden pH-arvo poikkesi 8 %:ssa vähimmäissuosituksesta pH 6,5. Yksittäisten kaivojen vesi on happamampaa kuin vesilaitosten talousvesi, sillä pH-arvo oli niissä 30 %:ssa alle vähimmäissuosituksen.[10]

Vaikka talousveden laatu on yleisesti ottaen hyvää Suomessa, raportoidaan silti vuosittain vesiepidemioita. Vesiepidemia tarkoittaa veden välityksellä leviävää tautia, johon sairastuu vedenkäyttäjiä. Vuosina 1998-2011 ilmeni vesiepidemioita eniten pohjavesilaitoksilla. Vesiepidemiat ovat aiheutuneet suurimmaksi osaksi noroviruksista ja kampylobakteereista.[11]

Kattavaa tietoa veden laadun seurantatuloksista ja niiden merkityksestä löytyy yleensä myös alueen vesilaitoksen verkkosivuilta (ks. esimerkiksi Kuopion Veden tuloksia ja ukk -osiota).

Veden käyttäjän rooli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihuoltolaitos vastaa toimittamansa talousveden laadusta kiinteistön liittämiskohtaan asti. Myös kiinteistön omat vesijohdot ja veden käyttäjä omalla toiminnallaan voivat vaikuttaa talousveden laatuun. Aamuisin ja pidempien poissaolojen jälkeen tulisi vettä juoksuttaa hanasta niin, että veden lämpötila tasaantuu, sillä lämmin kiinteistön putkistoissa seissyt vesi ei vastaa laadultaan vesilaitoksen toimittamaa talousvettä.

Kotitalouskoneista pyykinpesukoneen asennuksen voi tehdä itse laitevalmistajan ohjeiden mukaan, mutta astianpesukoneen asentamisen tulisi tehdä alan ammattilainen. Pyykinpesukoneen tulovesiliitännässä pitää olla takaisinimusuoja (yksisuuntaventtiili) estämään likaisen pesuveden pääseminen kiinteistön talousvesiputkiin.

Jos kuluttaja havaitsee talousveden laadussa muutoksia esimerkiksi poikkeavaa hajua, väriä tai makua, on kyse useimmiten verkostotöiden yhteydessä virtaussuunnan hetkellisestä muutoksesta tai paineiskusta. Tällöin talousveteen voi irrota putkistosta väriä aiheuttavia sakkoja, joka häviää vettä juoksuttamalla. Vesihuoltolaitoksen nettisivuilta löytyy yleensä tietoa, jos kiinteistön alueella tehdään putkitöitä. Mikäli talousveden laatu on runsaan juoksuttamisen (10 min) jälkeenkin poikkeavaa, myös kylmässä vedessä, on niistä hyvä ilmoittaa taloyhtiön edustajalle tai kunnan vesihuoltolaitokselle.

Veden laadun parametreja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on määriteltynä muutama tyypillinen talousvedestä tutkittava parametri:[9][12][13][14][15]

pH-luku tai pH-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvaa veden happamuutta eli vetyionien määrää: pH<7 tarkoittaa hapanta, pH 7 neutraalia ja pH>7 emäksistä vettä. Happamuutta aiheuttaa veden hiilidioksidi, joka muodostaa vedessä hapanta hiilihappoa.

Vesijohtoveden happamuus vaihtelee välillä 7,3 – 8,0 eli vesi on lievästi emäksistä. Pohjavesien pH on Suomessa 6- 8. Vesijohtoveden pH-arvo säädetään esimerkiksi kalkkikivialkaloinnin avulla välille 7,0 – 8,5, jotta putkistomateriaalit eivät syöpyisi, ks. vedenkäsittely. Talousveden pH:n laatuvaatimus on 6,5 – 9,5.[16]

Kovuus tai kokonaiskovuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovuudella tarkoitetaan veden kalsiumin ja magnesiumin määrä. Veden kovuus vaihtelee erittäin kovasta (sisältää paljon kalsiumia) keskikovaan tai pehmeään (vähän kalsiumia). Vedet ovat Suomessa tyypillisesti luontaisesti pehmeitä, joten veden kovuutta joudutaan nostamaan monilla suomalaisilla vesilaitoksilla suojaamaan metallisia vesijohtoja syöpymiseltä (ks. vedenkäsittely). Liian suuri kalsiumpitoisuus voi aiheuttaa kalkkisaostumia lämminvesilaitteisiin. Kovuuden yksiköitä on useampia, joista Suomessa yleisesti käytössä mmol/l tai saksalainen kovuusaste (°dH).

Koliformiset bakteerit, Escherichia coli (E.coli), enterokokit, pesäkeluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nämä kaikki ovat ns. indikaattoribakteereja ja kuvaavat veden mikrobiologista laatua. Bakteereja tutkitaan säännöllisesti talousvedestä. Pesäkeluku kuvaa yleistä veden mikrobiologista laatua ja kattaa laajan joukon haitattomia mikrobeja. Koliformisia bakteereja, E.coleja tai enterokokkeja ei saa löytyä yhtään talousvedestä, sillä näiden löytyminen viittaa veden ulosteperäiseen saastumiseen, jolloin vedessä voi olla myös taudinaiheuttajamikrobeja. Koliformiset bakteerit kattavat myös haitattomia maaperäbakteereja, mutta E.coleja ja enterokokkeja esiintyy vain ulosteiden saastuttamassa vedessä. Yksikkönä käytetään pmy/100ml tai pmy/ml (pesäkeluku) eli pesäkettä muodostavaa yksikköä per 100 millilitraa tai millilitra vettä. Mikäli ulostesaastumiseen viittaavia bakteereja löytyy talousvedestä, tekee vesilaitos tarvittavia toimenpiteitä yhdessä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa (esim. desinfioinnin tehostaminen) ja antaa käyttäjille ohjeet veden turvalliseen käyttöön esimerkiksi keittokehotus.

Sameus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sameus kuvaa veden kirkkautta. Talousveden sameus voi aiheutua mm. ilmakuplista tai raudasta. Ilmakuplista aiheutuva sameus häviää alhaalta ylöspäin, kun vettä seisottaa hetken. Sameus ilmoitetaan yleensä yksikössä FTU tai NTU.

Väri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talousvesi on normaalitilanteessa väritöntä. Verkostotöiden yhteydessä sekä paineiskujen tai virtausvaihtelujen myötä voi irrota putkistoon kertyneitä saostumia, mikä voi näkyä talousveden ruosteisena värinä (johtuu raudasta). Tällöin vesi kirkastuu juoksuttamalla. Luonnonvesissä ja kaivovesissä esiintyvä väri aiheutuu humusaineista.

Haju ja maku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talousvesi on normaalitilanteessa hajutonta tai mautonta. Kiinteistön putkistossa seissyt vesi voi maistua ummehtuneelta ja lämpimältä, erityisesti aamuisin ja pidempien poissaolojen jälkeen. Veden maku raikastuu, kun vettä juoksuttaa niin, että veden lämpötila tasaantuu. Verkostotöiden yhteydessä sekä paineiskujen tai virtausvaihtelujen myötä voi irrota putkistoon kertyneitä saostumia, mikä voi aiheuttaa veteen raudan makua ja väriä. Tällöin raudan maku häviää vettä juoksuttamalla. Mikäli vesilaitoksella käytetään kloorausta veden desinfiointiin, voi vedessä maistua lievä kloorin maku. Pintavedestä valmistetussa vedessä voi olla mm. levien aiheuttamaa hajua ja makua. Liiallinen suolojen määrä myös aiheuttaa veteen makua.

Radon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen kaasu. Talousveden radonin merkittävin altistuminen tapahtuu vettä lämmitettäessä, suihkussa tai tiskatessa, jolloin ilmaan päässeet radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat keuhkoihin. Radonin hajoamistuotteet aiheuttavat keuhkosyöpää. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovesissä. Suomessa on alueita, joissa on luontaisesti korkea radonpitoisuus, kuten Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa erityisesti harjualueilla ja Salpausselkä-muodostumilla. Radon voidaan poistaa vedestä esimerkiksi ilmastamalla ja aktiivihiilisuodatuksella.

Fluoridi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fluoridi on tärkeä hivenaine ihmiselle. Fluoridi estää hampaiden reikiintymistä. Fluoridia esiintyy luonnostaan maaperässä, josta fluoridia liukenee pohjaveteen. Kaakkois-Suomen rapakivialueilla Kymenlaaksossa fluoridia on runsaasti, minkä seurauksena myös pohjavedessä voi olla korkeita fluoridipitoisuuksia. Liiallinen fluoridin saanti aiheuttaa kiillevaurioita hampaisiin ja lisää luunmurtumien riskiä. Tarvittaessa fluoridia poistetaan pohjavedestä vesilaitoksella.[17] Yksityiskaivon omistaja voi myös hankkia puhdistuslaitteen.

Rauta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjavesissä esiintyy yleisesti maaperästä peräisin olevaa rautaa, mutta se voi tulla veteen myös verkostokorroosiossa. Pohjavedessä rauta on väritöntä ferrorautaa. Ilman hapen vaikutuksesta se hapettuu ferriraudaksi aiheuttaen ruskean sameuden.

Mangaani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mangaania esiintyy yleisimmin pohjavesissä, mutta sitä myös voi olla pintavesissäkin. Se on vedessä väritöntä. Vesijohtoverkostossa se hapettuu putkistoon aiheuttaen mustia saostumia. Putkistosta saostumat voivat lähteä liikkeelle virtausolosuhteiden muutosten vaikutuksesta värjäten veden mustaksi tai tumman ruskeaksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 Ajantasainen lainsäädäntö. Finlex – Valtion säädöstietopankki. Viitattu 15.8.2012.
  2. a b Zacheus, Outi: Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.9.2012.
  3. a b Zacheus, Outi: Yhteenveto keskisuurten laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.1.2013.
  4. WWDR1: Water for People – water for life (pdf) (sivu 140) 2003. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) and Berghahn Books. Viitattu 1.8.2012. (englanniksi)
  5. a b Katko, Tapio S.: Vettä! –Suomen vesihuollon kehitys kaupungeissa ja maaseudulla. Tampere: Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, 1996. ISBN 952-5000-07-9.
  6. Zacheus, Outi =: [www.thl.fi/thl-client/pdfs/36e9255a-2e2c-409a-ac0f-d2239eccc439 Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008 - Yhteenveto viranomaisvalvonnan tuloksista] (pdf) Avauksia 18/2010. 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.1.2013.
  7. a b c Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Säädökset alkuperäisenä. Finlex – Valtion säädöstietopankki. Viitattu 15.8.2012.
  8. Ks. esimerkiksi TSVeden ja HSY:n
  9. a b Vesilaitostekniikka ja hygienia. Helsinki: Vesilaitosyhdistys, 2012.
  10. Ahonen, Merja H.; Kaunisto, Tuija; Mäkinen, Riikka; Hatakka, Tarja; Vesterbacka, Pia; Zacheus, Outi ja Keinänen-Toivola Minna M.: Suomalaisen talousveden laatu raakavedestä kuluttajan hanaan vuosina 1999 – 2007 (pdf) 2008. Vesi-instituutti/Prizztech Oy. Viitattu 19.9.2012.
  11. Taustatietoa vesiepidemioista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.9.2012.
  12. Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Helsinki: Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto, 2000.
  13. Kaivoveden analyysitulkki – Apuväline kaivoveden laadun arvioimiseen (pdf) 2009. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.9.2012.
  14. Veden epäpuhtaudet Vesitietoa. 2012. Vesiakatemia. Viitattu 19.9.2012.
  15. Talousveden radon ja muut radioaktiiviset aineet Vesitietoa. 2012. Säteilyturvakeskus. Viitattu 18.1.2013.
  16. Vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin | Tuusulan seudun vesilaitos www.tsvesi.fi. Viitattu 15.4.2016.
  17. Laitilassa ei huolestuttu fluorin aiheuttamasta syöpävaarasta, Turun Sanomat 18.10.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]