Veden kovuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Mitä enemmän kyseisiä suoloja, sen kovempaa vesi on.

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttöveden kovuus saattaa ilmetä:

  • Veden jättäminä kalkkitahroina esimerkiksi pesutiloissa.
  • Tukkeumina putkissa suolan saostuessa.
  • Ns. kattilakivenä lämmönvaihtimissa ym. vesilaitteissa.
  • Huonona pyykinpesutuloksena kovan veden sitoessa pesuainetta. Mitä kovempaa talousvesi on, sitä enemmän pesuainetta tarvitaan, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla. Vedessä oleva kalsium muodostaa saippuan kanssa kalkkisaippuaa, joka ei pese, vaan saostuu. Saippuaa pitää lisätä, kunnes kaikki kalkki on sitoutunut ja saippua alkaa tehota likaan.

Mittaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veden kovuuden yksikkönä käytetään usein saksalaisia kovuusasteita (°dH), jossa 1 aste vastaa 10 mg/l CaO:ta. SI-järjestelmän mukainen yksikkö on mmol/l. 1°dH = 0,178 mmol/l

Mitä kovuuden lukuarvo käytännössä tarkoittaa
Kovuus mmol/l °dH
Erittäin pehmeää 0 - 0,55 0 - 3
Pehmeää 0,55 - 1,10 3 - 6
Keskikovaa 1,10 - 1,60 6 - 9
Kovahkoa 1,60 - 2,15 9 - 12
Kovaa 2,15 - 3,20 12 - 18
Erittäin kovaa 3,20+ 18+

Suomessa kallioperä on yleensä hapanta ja maasto karua ja soista, ja vesi siksi pehmeää. Kovaa vettä tavataan satunnaisesti, esimerkiksi Lohjalla, jossa on kalkkikiviesiintymä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]