Juomavesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suurella osalla afrikkalaisista ei ole käytössään puhdasta juomavettä.

Juomavesi tarkoittaa vettä, jota voi käyttää juomiseen. Talousvesi on juomavettä, jota valmistetaan vedenkäsittelyn avulla pääasiassa makeasta vedestä, eli pohja-, joki- tai järvivedestä.[1]

Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara. YK arvioi, että makean veden kulutus on kuusinkertaistunut 1900-luvun aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu samana ajanjaksona. 884 miljoonalla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.[2] YK:n yleiskokous linjasi heinäkuussa 2010, että puhdas vesi on ihmisoikeus.[3]

On myös arvoitu, että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät, pahimmillaan seurauksena on konflikteja. Kiistely makean veden varannoista on kärjistänyt esimerkiksi Israelin ja sen naapureiden konflikteja. YK:n arvion mukaan vuonna 2030 puolet maapallon ihmisistä asuu alueilla, joilla vedensaanti on rajoitettua.[4]

Vesijohtovesi juomavetenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesijohtovesi on juomakelpoista useissa maissa (esimerkiksi Suomessa).
Pääartikkeli: Vesijohtovesi

Talousveden laatu on Suomessa erinomaista.[5][6] Vuonna 2003 UNESCO raportoi, että Suomessa on maailman paras veden laatu.[7]

Juomavetenä käytettävään vesijohtoveteen saatetaan joissain tapauksissa lisätä klooria estämään haitallisten bakteerien kasvua eli vesi desinfioidaan.[8]

Suomessa on ennen paikoin lisätty fluoria juomaveteen, mutta nykyään vesilaitokset suodattavat sitä pois. Mm. Irlannissa fluoria yhä lisätään. Suomessa ja EU:ssa fluoria saa olla korkeintaan 1,5 mg litrassa. Turun Sanomien haastatteleman vesiasiantuntijan mukaan fluori on hyväksi pienissä pitoisuuksissa ja haitallista suurissa. [9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 (5 luku: Talousvesi, 16 §) Ajantasainen lainsäädäntö. Finlex – Valtion säädöstietopankki. Viitattu 30.5.2020.
  2. YLE: YK: Käymälä ja vesi ovat ihmisoikeuksia (viitattu 29.7.2010)
  3. UN News Center: General Assembly declares access to clean water and sanitation is a human right (viitattu 28.7.2010)
  4. Kreikan kokoinen alue aavikoituu joka vuosi - YK vastaiskuun Yle Uutiset
  5. Zacheus, Outi: Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) (arkistoitu versio) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 11.9.2012.
  6. Zacheus, Outi: Yhteenveto keskisuurten laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) (arkistoitu versio) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 17.1.2013.
  7. WWDR1: Water for People – water for life (pdf) (sivu 140) 2003. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) and Berghahn Books. Viitattu 1.8.2012. (englanniksi)
  8. Helvi Heinonen-Tanski (toim.): Miten taataan koko ihmiskunnalle turvallinen vesi?. Kuopion yliopisto, 2004. ISSN 0786-4728. Teoksen verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  9. Laitilassa ei huolestuttu fluorin aiheuttamasta syöpävaarasta (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 18.10.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.