Fluoridi
Fluoridi-ioni on fluorin ionimuoto. Halogeeneille tyypillisesti fluori muodostaa yksiarvoisen, negatiivisen ionin F−.
Fluorideiksi kutsutaan myös orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät fluoria. Monet epäorgaaniset fluoridit ovat ioniyhdisteitä, joissa jokin metalli-ioni on kationina ja fluoridi-ioni anionina. Fluoridiyhdisteitä ovat muun muassa fluorivetyhappo (HF) ja natriumfluoridi (NaF).
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fluoridia sisältäviä yhdisteitä lisätään hammastahnaan Suomessa mm. natriumfluoridia 0,32 %[1] ja muihin suunhoitotuotteisiin (mm. fluoritabletit ja hammashuuhteet), sillä sen on tutkittu vahvistavan hammaskiillettä. Natriumfluoridi ja natriummonofluorofosfaatti ovat yleisimpiä hammashoitotuotteisiin lisättäviä fluorideja.
Fluorivetyhappoa käytetään muun muassa lasin etsauksessa ja muissa teollisuuden sovelluksissa, kuten mikropiirien valmistuksessa.
Fluoridiyhdisteet ovat suurempina pitoisuuksina haitallisia, ja niiden joutuminen iholle tai silmiin on vaarallista.
Fluoridia vedessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on ennen paikoin lisätty fluoria juomaveteen mutta nykyään vesilaitokset suodattavat sitä pois. Mm. Irlannissa fluoria yhä lisätään. Suomessa ja EU:ssa fluoria saa olla korkeintaan 1,5 mg litrassa. Vesiasiantuntijan mukaan fluori on hyväksi pienissä pitoisuuksissa ja haitallista suurissa. Kansanterveyslaitoksen Hannu Komulaisen mukaan myös hammashoidon fluorituotteet ovat turvallisia. [2]
Suomessa valtio on ollut veden fluoraamisen myönteisellä kannalla ja Kuopiossa talousveteen lisättiin fluoridia yli 30 vuoden ajan (24. maaliskuuta 1959 – 31. joulukuuta 1992). Sen on arvioitu vaikuttaneen 70 000 ihmiseen.[3][4] Kuopiosta mitattiin vuonna 2011 0,057–0,18 mg/l fluoridipitoisuudet kraanavedestä.[5] Kokkolassa fluoridin pitoisuus kraanavedessä on nykyisin 0,5–0,7 mg/l.[6] Pääkaupunkiseudulla veden fluoridipitoisuus oli alle 0,1 mg/l vuonna 2011.[7]
Fluoridista on haittaa hampaille ja se haurastuttaa luustoa, mikäli sen arvo on yli 1,2 mg litrassa. Arvon ollessa välillä 0,7–1,2 mg/l sen on kuvattu vahvistavan hammaskiillettä kariesta vastaan. Raja-arvona pidetään Suomessa 1,5 mg/l talousvedelle, jota ei juoda, ei päädy suoraan elintarvikkeeseen, ei joudu suoraan kosketukseen elintarvikkeen tai sen valmistuksen kanssa. Yksityisissä kaivoissa arvojen tarkastus tulee tehdä perheenlisäyksen yhteydessä tai kuuden vuoden välein. Veden fluoridiarvo osoittaa myös maaperän vaikutusta veteen ja usein pitoisuudet ovat porakaivoissa korkeampia kuin rengaskaivoissa.[8]
National Geographic -lehden artikkelin mukaan vallitsee tieteellinen konsensus siitä, että fluoridin käyttö juomavedessa pieninä pitoisuuksina on turvallinen keino parantaa hammasterveyttä.[9]
Fluoridi ja aivot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]27 epidemiologisen tutkimuksen (lähinnä Kiinasta) meta-analyysi Harvardissa (2012) totesi, että korkeat fluoriditasot lapsuudessa olivat yhteydessä alhaisempaan älykkyyteen. Tutkijat huomauttivat, että tämä ei kerro veden fluoraamisen vaikutuksista, koska vaikutus älykkyyteen todettiin paljon korkeammilla fluoridipitoisuuksilla.[10] Tutkijat pitivät kuitenkin lisätutkimusta tarpeellisena.[11][12] Tätä meta-analyysiä on arvosteltu yhteistekijöiden ohittamisesta. Esimerkiksi joissain tutkijoissa korkeampi fluoridipitoisuus johtui altistumisesta fluoripitoisen hiilen polton päästöille ja vertailuryhmän alueella poltettiin hiilen sijaan puuta.[13] Tuoreempi, yksilöitä 38 vuotta seurannut tutkimus (2014) totesi, että fluorialtistuksen ja älykkyysosamäärän välillä ei ole yhteyttä.[14]
Fluorideja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alumiinifluoridi (AlF3), CAS-numero 7784-18-1
- Ammoniumfluoridi (NH4F), CAS-numero 12125-01-8
- Antimonipentafluoridi (SbF5), CAS-numero 7783-70-2
- Berylliumfluoridi (BeF2), CAS-numero 7787-49-7
- Booritrifluoridi (BF3), CAS-numero 7637-07-2
- Bromipentafluoridi (BrF5), CAS-numero 7789-30-2
- Dibromidifluorimetaani eli difluoridibromimetaani (CBr2F2), CAS-numero 75-61-6
- Diklooridifluorimetaani eli difluoridikloorimetaani (CCl2F2), CAS-numero 75-71-8
- Dikloorimonofluorimetaani eli fluoridikloorimetaani (CHCl2F), CAS-numero 75-43-4
- Fluorivety eli vetyfluoridi (HF), CAS-numero 7664-39-3
- Happidifluoridi (OF2), CAS-numero 7783-41-7
- Kaliumfluoridi (KF)
- Kaliumheksafluorisilikaatti eli kaliumpiifluoridi (K2SiF6), CAS-numero 16871-90-2
- Kalsiumfluoridi eli kalsiumdifluoridi (CaF2), CAS-numero 7789-75-5
- Karbonyylifluoridi (COF2), CAS-numero 353-50-4
- Klooritrifluoridi (ClF3), CAS-numero 7790-91-2
- Kryoliitti eli alumiinitrinatriumfluoridi (Na3AlF6), CAS-numero 15096-52-3
- Litiumfluoridi (LiF), CAS-numero 7789-24-4
- Natriumfluoridi (NaF), CAS-numero 7681-49-4
- Natriumheksafluorisilikaatti eli natriumpiifluoridi (Na2SiF6), CAS-numero 16893-85-9
- Perkloryylifluoridi (ClFO3), CAS-numero 7616-94-6
- Plutoniumtrifluoridi (PuF3), CAS-numero 13842-83-6
- Rikkiheksafluoridi (F6S), CAS-numero 2551-62-4
- Rikkitetrafluoridi (F4S), CAS-numero 7783-60-0
- Seleeniheksafluoridi (SeF6), CAS-numero 7783-79-1
- Sulfuryylifluoridi (SO2F2), CAS-numero 2699-79-8
- Tetrafluorimetaani eli hiilitetrafluoridi (CF4), CAS-numero 75-73-0
- Tetrafluorisilaani eli piitetrafluoridi (SiF4), CAS-numero 7783-61-1
- Tina(II)fluoridi (SnF2), CAS-numero 7783-47-3
- Trifluorimetaani eli metyylitrifluoridi (CHF3), CAS-numero 75-46-7
- Typpitrifluoridi (NF3), CAS-numero 7783-54-2
- Uraaniheksafluoridi (UF6), CAS-numero 7783-81-5
- Vinyylideenifluoridi (C2H2F2 / CH2=CF2), CAS-numero 75-38-7
- Vinyylifluoridi (C2H3F), CAS-numero 75-02-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Fluor Pepsodent 2 Teho, pakkausseloste: Sisältää natriumfluoridia 0,32 % (0,145 % F = 1 450 ppm F)
- ↑ Laitilassa ei huolestuttu fluorin aiheuttamasta syöpävaarasta (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 18.10.2007.
- ↑ Caries Occurrence in a Fluoridated and a Nonfluoridated Town in Finland: A Retrospective Study Using Longitudinal Data from Public Dental Records, L. Seppä, H. Hausen, S. Kärkkäinen, M. Larmas, Institute of Dentistry, University of Oulu, Finland online.karger.com. Arkistoitu 22.2.2012. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Kuopion vesilaitos 90 vuotta 1913–2003, 4. Kavua ja kehitystä w3.kuopio.fi.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuopion kaupunki – Verkostoon pumpatun veden laatu vuonna 2011 w3.kuopio.fi.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kokkolan kaupunki – Usein kysyttyä, Lisätäänkö Kokkolan vesijohtoveteen fluoria ja mikä sen pitoisuus on? kokkola.fi. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 22.2.2015.
- ↑ HSY – Juomaveden ja veden laatu pääkaupunkiseudulla hsy.fi. Arkistoitu 3.6.2012. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Ymparisto.fi – Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet, 11.5.2011, Ympäristöhallinto ymparisto.fi.
- ↑ Why Do Many Reasonable People Doubt Science? (Arkistoitu – Internet Archive), National Geographic, March 2015.
- ↑ Lefler, Dion: Harvard scientists: Data on fluoride, IQ not applicable in U.S.. The Wichita Eagle, 11 September 2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5 March 2014. Arkistoitu 2 maaliskuu 2014.
- ↑ Developmental fluoride neurotoxicity: a systematic review and meta-analysis.. Environ. Health Perspect., 2012, 120. vsk, nro 10, s. 1362–8. USA: National Center for Biotechnology Information. PubMed:22820538 PubMed Central:3491930 doi:10.1289/ehp.1104912 ISSN 0091-6765
- ↑ Neurobehavioural effects of developmental toxicity The Lancet Neurology, Volume 13, Issue 3, Pages 330–338, March 2014. Elsevier Ltd.
- ↑ Sabour S, Ghorbani Z: Developmental fluoride neurotoxicity: clinical importance versus statistical significance. Environ. Health Perspect., March 2013, 121. vsk, nro 3, s. A70. PubMed:23455234 PubMed Central:3621182 doi:10.1289/ehp.1206192
- ↑ Broadbent, Jonathan M.; Thomson, W. Murray; Ramrakha, Sandhya; Moffitt, Terrie E.; Zeng, Jiaxu; Foster Page, Lyndie A.; Poulton, Richie: Community Water Fluoridation and Intelligence: Prospective Study in New Zealand. American Journal of Public Health, 15 May 2014, s. e1–e5. doi:10.2105/AJPH.2013.301857 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4 July 2014.