Fluoridi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fluoridi-ioni on fluorin ionimuoto. Halogeeneille tyypillisesti fluori muodostaa yksiarvoisen, negatiivisen ionin F–-.

Fluorideiksi kutsutaan myös orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät fluoria. Monet epäorgaaniset fluoridit ovat ioniyhdisteitä, joissa jokin metalli-ioni on kationina ja fluoridi-ioni anionina. Fluoridiyhdisteitä ovat muun muassa fluorivetyhappo (HF) ja natriumfluoridi (NaF).

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fluoridia sisältäviä yhdisteitä lisätään hammastahnaan Suomessa mm. natriumfluoridia 0.32 %[1] ja muihin suunhoitotuotteisiin (mm. fluoritabletit ja hammashuuhteet), sillä sen on tutkittu vahvistavan hammaskiillettä. Natriumfluoridi ja natriummonofluorofosfaatti ovat yleisimpiä hammashoitotuotteisiin lisättäviä fluorideja, joita käytetään myös rotanmyrkyssä. Fluoksetiiniä, joka on fluoridi, käytetään myös masennuslääkkeenä, joka on tullut tunnetuksi amerikkalaisella valmistenimellä Prozac.

Fluorivetyhappoa käytetään muun muassa lasin etsauksessa ja muissa teollisuuden sovelluksissa, kuten mikropiirien valmistuksessa.

Fluoridiyhdisteet ovat suurempina pitoisuuksina haitallisia, ja niiden joutuminen iholle tai silmiin on vaarallista.

Fluoridia vedessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fluoridin käyttö vesijohtovedessä maailmalla.

Suomessa valtio on ollut veden fluoridoimisen myönteisellä kannalla[2] ja Kuopiossa talousveteen lisättiin fluoridia yli 30 vuoden ajan (24. maaliskuuta 1959 - 31. joulukuuta 1992). Sen on arvioitu vaikuttaneen 70 000 ihmiseen.[3][4] Kuopiosta mitattiin vuonna 2011 0,057-0,18 mg/l fluoridipitoisuudet kraanavedestä.[5] Kokkolassa fluoridin pitoisuus kraanavedessä on nykyisin 0,5-0,7 mg/l.[6] Pääkaupunkiseudulla veden fluoridipitoisuus oli alle 0,1 mg/l vuonna 2011.[7]

Harvardin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan fluoridin vaikutus aivoihin alentaa ihmisen älykkyysosamäärää ja että se on kemikaali, josta on todellista näyttöä, että se muodostuu hermomyrkyksi. Lapsilla, jotka asuivat alueella, jossa oli korkeampi kraanaveden fluoridipitoisuus oli huomattavasti alhaisempi ÄO kuin alueella, jossa fluoridipitoisuus oli alhainen.[8][9]

Fluoridista on haittaa hampaille ja se haurastuttaa luustoa, mikäli sen arvo on yli 1,2 mg litrassa. Arvon ollessa välillä 0,7-1,2 mg/l sen on kuvattu vahvistavan hammaskiillettä kariesta vastaan. Raja-arvona pidetään Suomessa 1,5 mg/l talousvedelle, jota ei juoda, ei päädy suoraan elintarvikkeeseen, ei joudu suoraan kosketukseen elintarvikkeen tai sen valmistuksen kanssa. Yksityisissä kaivoissa arvojen tarkastus tulee tehdä perheenlisäyksen yhteydessä tai kuuden vuoden välein. Veden fluoridiarvo osoittaa myös maaperän vaikutusta veteen ja usein pitoisuudet ovat porakaivoissa korkeampia kuin rengaskaivoissa.[10]

Fluorideja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.