Meta-analyysi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Meta-analyysi on useilla tieteenaloilla käytetty tilastollinen metatutkimus-menetelmä. Sen avulla pyritään johtamaan kvantitatiivisia päätelmiä yhdistelemällä systemaattisesti aiempia yksittäisiä tutkimuksia. Tarkoituksena on saada aikaan synteesi, joka antaa tutkittavasta kysymyksestä vahvempaa näyttöä kuin yksittäiset tutkimukset. Meta-analyysiin valittavat tutkimukset voivat olla johtopäätöksiltään ristiriitaisia. Meta-analyysin tarkoitus on yhdistää nämä tutkimukset tilastollisesti voimakkaammaksi, jolloin voidaan tehdä luotettavampia johtopäätöksiä. Meta-analyysi on tarkea tyovaline tieteellisen tiedon luomisessa: yksittainen tutkimus voi antaa taysin virheellisia tuloksia ja vasta useiden eri tutkijoiden, eri maissa ja eri aikaan tehtyjen tutkimusten yhdistaminen johtaa luotettavaan tietoon.

Meta-analyysi voi tarkoittaa tilastollisten tekniikoiden lisäksi prosessia, jolla meta-analysoitava data valitaan ja kootaan osana systemaattista kirjallisuuskatsausta.

Tilastotieteellisessä mielessä meta-analyysi on yksi osa-alue estimointi-tilastotieteestä (engl. Estimation statistics), joka pohjautuu vaikutusten kokoon ja luottamusväleihin. Se voidaan nähdä vaihtoehtona tilastollisten hypoteesien testaukselle, jossa tilastollinen päättely perustuu p-arvoille.

Meta-analyysiä käytetään erityisesti psykologiassa, yhteiskuntatieteissä ja lääketieteessä.

Meta-analyysin historia ja tärkeät toimijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A Cochrane-verkoston logo
Cochrane-verkoston logossa on meta-analyysin Forest-kuvaaja.

Meta-analyysin modernina isänä voidaan pitää Karl Pearsonia, joka yhdisti jo vuonna 1904 julkaisussaan useiden julkaisujen tuloksia[1].

Ensimmäisenä virallisena meta-analyysinä voidaan pitää vuonna 1940 ilmestynyttä tutkimusta Extra-sensory perception after sixty years tekijöinä J. G. Pratt ja J. B. Rhine.[2] Tämä yhdisti 145 tutkimusta ESP:n olemassaolosta vuodesta 1882 vuoteen 1939. Tutkimus sisälsi myös estimaatin julkaisemattomien tutkimusten julkaisuharhasta.

Lääketieteessä ehkä kuuluisin meta-analyysi on kortikosteroidi-hoidon vaikutuksesta keskosten henkiinjäämiseen. Asiaa tutkittiin satunnaistetuilla kokeilla jo 1972, mutta koska kokeiden tuloksia ei yhdistetty järjestelmällisesti, hoidon vaikutuksista saatiin konsensus vasta 1991 Cochrane-verkoston julkaistessa meta-analyysin kokeista. Kortisteroidi-hoito laski keskosten kuolleisuutta 30-50 prosenttia. Meta-analyysista tuli niin menestyksekäs ja kuuluisa, että Cochrane-verkoston logossa on kyseisen tutkimuksen Forest-kuvaaja [3].

1990-luvulla meta-analyysi tuli lääketieteen valtavirtaiseksi metatutkimuksen muodoksi korvaten perinteisempiä narratiivisia ja kvalitatiivisa kirjallisuuskatsauksia. Meta-analyysi on saanut 2000-luvulla tukea yhteiskuntatieteissä tutkimukseen perustuvan päätöksenteon myötä (eng. Evidence based policy)

Muita tärkeitä toimijoita meta-analyysin alalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskuntatieteiden meta-analyysissa tunnetuin toimija on Campbell-verkosto. Se on Cochrane-verkoston sisar-organisaatio. [4].

Muita vastaavia organisaatioita ovat:

  • Coalition for Eveidence-Based policy - yhteiskuntapolitiikka
  • GiveWell - hyväntekeväisyystutkimus

Edut ja kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konseptina meta-analyysi käyttää tilastollista lähestymistapaa useiden aikaisempien tulosten yhdistämiseen. Periaatteessa meta-analyysi luo painotetun keskiarvon useista tutkimuksista. Lähestymistavan hyötyjä:

  • Tulokset ovat yleistettävissä laajempaan tilastolliseen populaatioon
  • Tulosten tarkkuus paranee kun käytettävissä on enemmän dataa
  • Aikaisempien tutkimusten erot voidaan kvantifioida ja analysoida.
  • Hypoteesien testaus voidaan tehdä aikaisemmista tutkimuksista muodostetuille yhteisestimaateille
  • Julkaisuharhan olemassaoloa voidaan arvioida

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meta-analyysia kritisoidaan yleensä seuraavista näkökulmista:

  • menetelmä ei pyri kontrolloimaan aikaisempien tutkimusten harhaa: jos huonosti toteutetuista tutkimuksista tehdään meta-analyysi, meta-analyysikin on huono.
  • julkaisuharha. Tutkijoille ei ole insentiivia julkaista tuloksia, jotka eivät ole mielekkäitä. Tutkimukset, joita ei julkaista eivät päädy meta-anayyseihin, mikä heikentää meta-analyyseja.
  • tavoite-harha. Meta-analyysiin poimitaan vain selllaisia tutkimuksia, jotka sopivat tutkijan omiin tavoitteisiin.

Meta-analyyseja sisältävän tutkimuksen vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cochrane-verkosto käyttää oppaassaan Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions [5] seuraavaa vaiheistusta meta-analyysiin pohjautuvan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen luomisessa:

  1. Tutkimusongelman muodostaminen ja meta-analysoitavien tutkimusten valintakriteerin määrittäminen
  2. Tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen
  3. Tutkimusten valinta ja datan kerääminen valituista tukimuksista
  4. Valittujen tutkimusten harhan riskiarviointi
  5. Datan analysointi ja varsinaisten meta-analyysiestimointien suorittaminen
    1. Yhdistettyjen estimaattien laskenta
    2. Tutkimusten heterogeenisuuden mallintaminen
    3. Sensitiivisyysanalyysi
  6. Raportointiharhojen käsittely
  7. Tulosten esittely ja yhteenveto
  8. Johtopäätökset

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O'Rourke, Keith (2007-12- 01). "An historical perspective on meta-analysis: dealing quantitatively with varying study results". J R Soc Med 100 (12): 579–582. doi:10.1258/jrsm.100.12.579. PMID 18065712. Viitattu 2009-09-10. 
  2. Bösch, H. (2004). Reanalyzing a meta-analysis on extra-sensory perception dating from 1940, the first comprehensive meta-analysis in the history of science. In S. Schmidt (Ed.), Proceedings of the 47th Annual Convention of the Parapsychological Association, University of Vienna, (pp. 1–13)
  3. The story of the Cochrane logo 6.1.2013. Cochrane-verkosto. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi)
  4. The Campbell Collaboration 5.1.2013. Cochrane-verkosto. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi)
  5. >Higgins JPT, Green S (toim).: Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions v 5.1.0. 20.3.2011. Cochrane-verkosto. Viitattu 15.4.2014. (englanniksi)