Lappi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maantieteellistä aluetta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen.
Tornionjärvi Ruotsin Lapissa Kiirunan kunnassa. Taustalla näkyy Lapporten-vuoristolaakso.
Suomen Lapin nykymaakunta koostuu kolmen historiallisen maakunnan (Lappi, Länsipohja eli Västerbotten ja Pohjanmaa) osista.
Västerbottenin lääni ennen Haminan rauhaa. Vaaleankeltaisella näkyy nykyisin Suomen ja Ruotsin kesken jaettu Lapin maakunta.

Lappi (pohjoissaameksi Sápmi, koltansaameksi Sääˊmjânnam, inarinsaameksi Säämi, ruots. Lappland, ven. Лапландия) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Saamelaiset ovat alueen alkuperäiskansa, mutta nykyisin etninen vähemmistö. Lappi ei muodosta yhtenäistä hallinnollista aluetta.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiyön aurinko Norjan Nordkapissa.

Suomeen ja Ruotsiin kuuluvat Lapin historialliset maakunnat sijaitsevat sisämaassa. Jos Lappina pidetään koko Lapin lääniä ja Ruotsissa vastaavasti Norrbottenin lääniä, niin Suomen ja Ruotsin Lapit ulottuvat Perämeren rannalle. Lapin länsiosassa Norjaan kuuluvalla rannikolla on vuonoja aina Venäjälle asti ulottuvalla alueella. Tunturit alkavat Norjaan kuuluvat Lapin itäosasta. Ruotsin ja Norjan rajana sijaitseva Skandien vuoristo sijaitsee pohjoisosistaan Lapissa. Sen korkeimmat huiput ovat Kebnekaisella Ruotsissa.[2]

Suomeen kuuluva Lapin historiallinen maakunta jaetaan luonnonmaantieteellisesti, mutta ei kuitenkaan koskaan hallinnollisesti Kittilän Lappiin, Sompion Lappiin, Enontekiön Lappiin ja Inarin Lappiin. Taigan ja tundran raja Suomessa kulkee Kaunispään alueella, joka on suosittu hiihto-, laskettelu- ja muu lomakohde. Suomen Lapissa sijaitsee kaksi suurta tekojärveä (Lokka ja Porttipahta) ja 483 kilometriä pitkä Kemijoki, joka on Suomen pisin joki.[3] Suomen Lapin itäosassa on soita ja järviä, joista suurin on Inarinjärvi 1 040 km².

Kaikki satamat lännessä Norjanmerellä ja Barentsinmerellä Muurmanskiin asti ovat jäättömiä koko vuoden. Pohjanlahti kuitenkin tavallisesti jäätyy talvisin. Atlantin valtameren pohja pohjoisessa ja lännessä sisältää suuria öljy- ja kaasuvaroja.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin ilmasto on subarktinen. Kesällä suuressa osassa Lappia vallitsee yötön yö, jolloin aurinko ei laske lainkaan ja talvella puolestaan kaamos, jolloin aurinko ei nouse lainkaan.

Lapin eri osien ilmasto on hyvin erilainen. Keski-Lapin mantereiseen ilmastoon vaikuttaat laajat suoalueet. Jäämeri vaikuttaa paikoin Pohjois-Lapin muuten hyvin mantereiseen ilmastoon.[4]

Luonto ja luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappi käsittää pohjoista havumetsävyöhykettä, taigaa ja pohjoisimman Lapin osalta tundraa.

Suomen Lapissa on Lemmenjoen, Pallas-Yllästunturin, Pyhä-Luoston, Riisitunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot. Norjan Lapissa kansallispuistoja ovat Øvre Anárjohka, Øvre Pasvik, Seiland, Stabbursdalen ja Varangerhalvøya Finnmarkissa; Junkerdal, Làhku, Lierne, Lomsdal–Visten, Møysalen, Rago, Saltfjellet–Svartisen ja Sjunkhatten Nordlandissa sekä Ånderdalen, Øvre Dividal, Reisa, ja Rohkunborri Tromssan läänissä.[5] Ruotsissa Abisko, Muddus, Padjelanta, Pieljekaise, Sarek, Stora Sjöfallet ja Vadvetjåkka.[6]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappi on historiallisesti ollut Tanska-Norjan, Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan yhteishallintoaluetta.

Suomen Lappi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Lappi voi tarkoittaa useita eri asioita. Lapin historiallinen maakunta käsittää Suomen pohjoisimmassa osassa sijaitsevat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Ennen Haminan rauhaa tämä alue oli osaa samaa maakuntaa Ruotsin Lapin kanssa.

Tarton rauhassa vuonna 1920 Suomeen liitettiin Petsamo, joka voidaan myös lukea osaksi Lapin historiallista maakuntaalähde?, mutta joka ei kuitenkaan ollut osa Suomen suuriruhtinaskuntaa. Vuosina 1920–1940 Lapin lääni oli alueellisesti suurimmillaan, mutta toisen maailmansodan alueluovutukset pienensivät sen pinta-alaa. Vuonna 1940 Lapin lääniin kuuluneet Petsamon Kalastajasaarento ja Sallan itäosa sekä Oulun lääniin kuulunut Kuusamon itäosa (niin sanottu Sallan–Kuusamon alue) luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutettiin loppuosa Petsamosta. Rajaa muutettiin vielä kerran vuonna 1947, jolloin Jäniskosken–Niskakosken alue Inarin kunnasta myytiin Neuvostoliitolle.

Lapin lääni säilyi ennallaan vuonna 1997 toteutetussa lääniuudistuksessa, mutta vuonna 2010 se lakkautettiin muiden Suomen läänien tavoin. Valtionhallinnossa läänin korvasi Lapin aluehallintovirasto. Vanhan Lapin läänin aluetta vastaa myös nykyinen Lapin maakunta, joka on siis Lapin historiallista maakuntaa laajempi.

Ruotsin Lappi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin hallinnossa maakunnilla ei enää ole virallista asemaa, vaan ylimmän tason hallintoalueita ovat Ruotsin läänit. Pohjoisimmassa Ruotsissa sijaitsevat Västerbottenin lääni ja Norrbottenin lääni. Niiden alue jakaantuu kolmen Ruotsin maakunnan kesken. Nämä maakunnat ovat rannikkoalueet käsittävät eteläisempi Västerbotten ja pohjoisempi Norrbotten, joka ulottuu idässä Tornionjokeen asti. Näiden läänien sisämaa-alue kuuluu Ruotsin Lapin maakuntaan.

Norjan Lappi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan Lappi kuuluu lännestä itään ja etelästä pohjoiseen lueteltuna Nordlandin lääniin, Tromssan lääniin ja Finnmarkin lääniin.

Venäjän Lappi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän Lappi vastaa Murmanskin aluetta. Luonnonmaantieteessä aluetta kutsutaan Kuolan niemimaaksi. Historiallisesti Murmanskin alue vastaa Venäjän keisarikunnan Arkangelin kuvernementtiin kuulunutta Kuolan kihlakuntaa. Kantalahden piiri kuului aikaisemmin nykyistä Karjalan tasavaltaa vastanneeseen hallinnolliseen alueeseen, mutta liitettiin sittemmin osaksi Murmanskin aluetta. Venäjän Lappiin kuuluvat myös Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovuttama Petsamo, Inarin kunnasta myyty Jäniskosken–Niskakosken alue ja Sallan–Kuusamon alueen pohjoisosa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappi on ollut asuttuna tuhansien vuosien ajan. Rovaniemen seudulta on löytynyt kivikautinen puinen hirvenpää, joka on ajoitettu noin vuoteen 5800 eaa.[7]

Rautakaudella jokilaaksoihin asettui maanviljelijöitä. Lapin raja muodostui pysyvän asutuksen ja pyyntitalouden harjoittajien alueiden välille. Rajalla oli merkitystä veropolitiikan ja sotilaiden värväyksen takia.[7]

Valtiollinen kiinnostus pohjoisten alueiden asuttamiseen heräsi 1600-luvulla. Kuningas antoi julistuksia, joilla pyrittiin toisaalta edistämään uudisasutusta, toisaalta turvaamaan erityisesti poronhoidon edellytykset. Lappiin muuttavat talonpojat saivat verovapauden 15 vuoden ajaksi. Vuosien 1673 ja 1695 julistukset eivät juuri innosataneet talonpoikia. Vasta vuoden 1749 kuninkaallinen ohjesääntö aiheutti nopean muuttoliikkeen Lappiin.[8]

Ruotsin Lapissa 1600-luvulla alkanut kaivosteollisuus lisäsi kruunun kiinnostusta alueeseen.

Ruotsin ja Venäjään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja määriteltiin Haminan rauhassa vuonna 1809. Ruotsi-Norjaan kuuluneen Norjan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja määriteltiin vuonna 1826. Norjan ja Suomen itsenäistyttyä Lappi tuli kuulumaan neljään eri valtioon.[9]

Lapin sota ja jälleenrakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lapin sota

Jatkosodan aikana Suomi oli OuluNurmes-linjalta pohjoiseen Saksan sotavoimien hallussa. Alueella toimi tänä aikana kuitenkin suomalainen siviilihallinto. Lapin lääninhallitusta johti tuolloin Kaarlo Hillilä. Syyskuussa 1944 solmitun Moskovan välirauhan ehtojen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaisjoukot pois maasta, mikä tarkoitti Lapin sodan syttymistä maiden välille. Saksalaiset vetäytyivät kohti Norjaa suomalaisten seuratessa ja taistellessa tulivoimaisten jälkijoukkojen kanssa. Väestö oli evakuoitu Pohjanmaalle ja Ruotsiin.

Saksalaiset miinoittivat Lappia runsaasti vetäytyessään, ja tuhosivat suuren osan infrastruktuuria, esimerkiksi sillat, osia tiestöstä ja rautatiet. Sodan jälkeen Lapissa tarvittiin mittavaa jälleenrakentamista, minkä vuoksi monissa alueen julkisissa rakennuksissa on 1940-luvun funktionalistinen rakennustyyli.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on omat saamelaisparlamenttinsa, jotka osallistuvat alueen hallintoon. Suomen saamelaisparlamentti on valittu ensi kerran vuonna 1972, Norjan 1989 ja Ruotsin 1992.[10]

Suomessa on jossain määrin tunnustettu alkuperäiskansojen oikeuksia ja vuonna 1973 perustettiin kulttuurikysymyksiä varten saamelaiskomitean ehdotuksista saamelaisparlamentti, joka toimi vuosina 19731985. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1996.[11][12]

Saamelaisneuvosto on toiminut 1950-luvulta asti. Se on kansainvälinen kattojärjestö, joka edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia. Saamelaisneuvoston sihteeristö sijaitsee Suomen Utsjoella.[13]

Vuonna 2000 perustettu Saamelaisparlamenttien neuvosto SPR koordinoi eri maiden parlamenttien välistä yhteistyötä, ja toisinaan edustaa saamelaisia esimerkiksi EU:n aluepoliittisissa kysymyksissä.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapissa on perinteisesti harrastettu poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta. Lapissa on myös paljon matkailualan yrityksiä ja hiihtokeskuksia, jotka pyörivät ympäri vuoden, mutta etenkin talviajan sesonkina. Historiallisen, napapiirin yläpuolisen Lapin osalta tilanne on edellä mainitun kaltainen. Sielläkin metsätalous ja nykyisin varsinkin kaivannaistoiminta ovat merkittäviä elinkeinoja. Nykyisen Lapin maakunnan elinkeinoista teollisuus on selkeästi ykkönen niin liikevaihdon kun työllistävyyden kannalta. Merilappi, joka on Kemi-Tornio seutukunnan alue on teollisuuslappi, josta lähtee runsaat 8 % Suomen viennin arvosta [15] .

Suomen Lapissa kolme neljäsosaa työpaikoista on palvelusektorilla. Matkaiu liitännäiselinkeinoineen on tärkeää.[16]

Kaivosteollisuus on nousussa. Suomen puolella on Kemin kromikaivos, Kittilän ja Pahtavaaran kultakaivokset sekä Kevitsan monimetallikaivos.[16] ruotsi on päättänyt investoida miljardeja pohjoisen kaivosinfrastruktuuriin.[17]

Venäjän Lapissa Kuolan niemimaalla on myös kaivostoimintaa. Petsamo on tunnettu nikkelikaivoksistaan.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolella Lapissa on Kemin, Rovaniemen, Kittilän, Ivalon ja Enontekiön lentoasemat. Lentoaika Helsingistä on noin 1,5 tuntia.[18] Ruotsissa on Jällivaaran, Pajala-Ylläksen ja Kiirunan lentoasemat. Norjassa Tromssan, Alattion, Koutokeinon, Bodøn, Harstadin/Narvikin, Leknesin, Stokmarknesin ja Svolværin lentoasemat. Venäjällä on Murmanskin lentoasema.

Lapissa on ollut laaja rataverkko, mutta matkustajaliikenne on lopetettu monilta rataosuuksilta.

Suomessa läntinen rata kulkee Torniosta Kolariin[19] ja itäinen rata Keminmaasta Rovaniemen ja Kemijärven kautta valtakunnan itärajalle Sallan Kelloselkään.[20] Ruotsissa on Malmbanan Narvik-Kiiruna-Jällivaara-Luulaja,[21] rantarata Luulajasta Uumajaan ja sähköistämätön yhteys Jällivaarasta Östersundomiin. Luulaja-Jällivaara-radasta on myös yhteys Tornion radalle. Norjassa on sähköistämätön Nordlandsbanen Bodöstä Trondheimiin.[22]

Kaivostoimintaa varten on suunniteltu uusia rataosuuksia kuten Soklin rata.[23]

Eurooppateistä Lapissa kulkevat E8, E10, E12, E63, ja E75.[24][25]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murmansk on Venäjän Lapin ja samalla koko Lapin alueen suurin kaupunki.

Murmansk on Lapin alueen suurin kaupunki ja muutoinkin Murmanskin alue oli eri maihin kuuluvista Lapeista väestöltään selvästi suurin.

Saamelaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaiskielet alueittain: 1. eteläsaame, 2. uumajansaame, 3. piitimensaame, 4. luulajansaame, 5. pohjoissaame, 6. koltansaame, 7. inarinsaame, 8. kiltinänsaame ja 9. turjansaame. Suomessa puhutaan pohjois-, inarin- ja kolttasaamea (6).
Saamelaisten lippu.

Nykyisin saamelaisia arvioidaan olevan Lapissa 80 000 - 100 000, joista 20 000-40 000 Ruotsissa, 50 000-65 000 Norjassa, noin 8 000 Suomessa ja noin 2 000 Venäjällä.­[26]

Kunkin neljän maan Lapissa kyseisen maan valtaväestö on enemmistönä. Lapin alueella kaikissa neljässä maassa asuu saamelaisia, jotka ovat alueen alkuperäiskansa. Saamelaiskielet ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva ryhmä kieliä, joita saamelaiset puhuvat. Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Uskonnoltaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiset ovat evankelisluterilaisia, mutta Venäjällä asuvat kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja.

Suomessa saamelaisia ja saamen kieltä puhuvia asuu lähinnä Saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin, Utsjoen kunnissa ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lapland Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.7.2015.
  2. Arktisia elämyksiä
  3. Yleistä läänistä Lapin lääninhallitus.
  4. Lappi - meret, suot ja tunturit vaikuttavat ilmastoon Ilmasto-opas. Viitattu 26.7.2015.
  5. Norges nasjonalparker Miljødirektoratet. Viitattu 26.7.2015.
  6. Visit a Swedish National Park in Lapland Lapland Travel Info. Viitattu 26.7.2015.
  7. a b Lapin historiaa Lapin liitto. Viitattu 25.7.2015.
  8. Saamelaisten asuinolosuhteiden kehitys jouni Kitti. Viitattu 25.7.2015.
  9. Gränser genom Sápmi samer.se. Viitattu 26.7.2015.
  10. Kansan valitsema parlamentti Rostujärvi. Viitattu 26.7.2015.
  11. http://lotta.yle.fi/srwebanar.nsf/sivut/saamelaiset?opendocument&pageid=Content416CC
  12. Saamelaisparlamentti on toiminut 30 vuotta 2003. Yle. Viitattu 26.7.2015.
  13. Saamelaisneuvosto Saamelaisneuvosto. Viitattu 26.7.2015.
  14. Samiskt parlamentariskt råd Sametinget. Viitattu 26.7.2015. (ruotsiksi)
  15. http://www.yrittajat.fi/File/41e48d12-5d4b-41e3-b880-b9730b0d915f/Lapin%20suhdannekatsaus%20(3).pdf
  16. a b Suomi, Lappi: Lyhyt katsaus työmarkkinoihin EURes. Viitattu 25.7.2015.
  17. http://yle.fi/uutiset/ruotsilta_kymmenia_miljardeja_pohjoisen_kaivoksiin/6283131
  18. How to get to Lapland Lapin liitto. Viitattu 26.7.2015.
  19. Tornio-Kolari -rataosuuden parannustyö VR Rata. Viitattu 26.7.2015.
  20. Tasoristeysten turvallisuus rataosalla Kemijärvi–Kelloselkä VTT. Viitattu 26.7.2015.
  21. Fira elektrifieringen av Malmbanan som i år firar 100 år, 20 augusti, Luleå Trafikverk. Viitattu 26.7.2015.
  22. Night on the Nordlandsbanen railway Visit Norway. Viitattu 26.7.2015.
  23. Soklin kaivosrata ei saa nyt budjettirahaa 2014. Kaleva. Viitattu 26.7.2015.
  24. Road numbering Liikennevirasto. Viitattu 26.7.2015.
  25. Midway Alignment of the Bothnian Corridor Viitattu 26.7.2015.
  26. Antalet samer i Sápmi samer.se. Samiskt informationscentrum. Viitattu 26.7.2015. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lähteenmäki, Maria: Terra Ultima. Matka Lapin historiaan. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-21098-X.
  • Massa, Ilmo & Snellman, Hanna (toim.): Lappi. Maa, kansat, kulttuurit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-505-X.
  • Rantanen, Lasse & Tarmio, Hannu: Lapin sydän. Etelän vieraat pohjoisen sielua etsimässä. Sisältää myös Nils-Aslak Valkeapään tekstin Kotini on tunturissa. Helsinki: Nemo, 2009. ISBN 978-952-240-015-4.
  • Nils-Aslak Valkeapää: Terveisiä Lapista. (1971)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lappi.