Saana (tunturi)
Saana, Sáná
Maaliskuinen Saana nähtynä Ala-Kilpisjärven yli etelästä.
| Tyyppi | |
|---|---|
| Sijainti | |
| Vuoristo | |
| Korkeus merenpinnasta |
1 029 m |
| Prominenssi |
556 m |
| Koordinaatit |
|---|
Saana (pohjoissaameksi Sána) on 1 029 metriä korkea laakeapäinen tunturi Suomessa Enontekiön kunnan luoteiskolkassa, ”Käsivarren peukalossa”. Tunturi sijaitsee Suomen ainoassa Skandien vuoristoon ulottuvassa osassa. Se kohoaa 556 metriä läheisen Kilpisjärven pintaa ylemmäksi.
Retkeilykohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saana on Suomen tunnetuimpia tuntureita ja suosittu nähtävyys ja retkeilykohde. Saanan huipulle johtaa noin viiden kilometrin mittainen polku, jolla on kaksi aloituspistettä: Kilpisjärven retkeilykeskus ja Mallan luonnonpuiston pysäköintialue. Luonnonsuojelullisista syistä tunturille saa kiivetä ainoastaan merkittyjä polkuja pitkin. Aluksi polku kulkee tunturikoivikossa Saanan loivempana alkavaa luoteispäätä kohti. Koivikon jälkeen alkaa polun jyrkempi osuus, varsinainen tunturille nousu, jota helpottamaan on rakennettu portaat. Reitin alkupää on kestävöity soralla, ja sieltä löytyy myös kota, käymälä ja puuvarasto.[1]
Saanan portaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saanalle rakennettiin 2000-luvun alussa lähes puolen kilometrin pituiset lankkuportaat. Huonoon kuntoon päässeet portaat päätettiin kesällä 2017 purkaa turvallisuussyistä. Uudet graniittiportaat valmistuivat 2019. Niiden myötä reittilinjausta muutettiin, ja askelmien lukumäärä väheni. [2][3][4]
Saanan huippu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkeimmalla laella on useampia erikokoisia kivikekoja, jotka lukemattomat Saanalla kävijät ovat kasanneet. Suurin kivikeko on korkeimmalla laella ja sen luona pidetään vieraskirjaa, jonne kävijät voivat kirjoittaa käyntimerkintöjään ja kommenttejaan. Lähellä korkeinta lakea kohoaa linkkimasto, jossa on Digitan alilähetin (täytelähetin) ja matkapuhelintukiasemia. Saanan rinteiltä löytyy vanhoja saksalaisten taisteluasemia ja sotilasromua.[5]
Kasvillisuus ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saanan lounaisrinne pahtajyrkänteiden alla rauhoitettiin vuonna 1988 luonnonsuojelualueeksi. Tunturin kiviaines on hyvin kalkkipitoista, mikä mahdollistaa lapinalppiruusun (Rhododendron lapponicum) tapaisten vaativampienkin tunturikasvien kasvamisen alueella. Sulamisvesien mukana valuneet ravinteet ovat luoneet tunturin juuren painanteisiin poikkeuksellisen rehevää lehtokasvustoa.
Perhoslajeista erityisesti tundrasinisiipi (Plebeius glandon) esiintyy Suomessa vakituisesti vain Saanan alueella. Toinen tyypillinen laji alueella on tunturikeltaperhonen (Colias nastes).[6] Lintulajeista Saanan ylärinteillä pesii ainakin Suomessa harvinainen sepelrastas (Turdus torquatus), kiiruna (Lagopus mutus), keräkurmitsa (Charadrius morinellus) ja pulmunen (Plectrophenax nivalis).[7]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Saanan ilmastodata[8][9] | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | Vuosi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ylin lämpöennätys | 2,9 | 2,7 | 4,8 | 10,5 | 21,2 | 22,8 | 24,8 | 23,9 | 16,6 | 12,6 | 9,6 | 3,2 | 24,8 |
| Keskilämpötila | -10,6 | -11,3 | -9,6 | -6,2 | -1,3 | 4,2 | 8,4 | 6,9 | 2,3 | -3,5 | -7,0 | -9,2 | -3,1 |
| Alin lämpöennätys | -30,2 | -32,0 | -21,6 | -19,2 | -13,1 | -7,7 | -2,2 | -4,7 | -7,8 | -15,1 | -25,2 | -24,8 | -32,0 |
Saana kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Takavuosien musiikkikappale ”Haltin häät” kertoo tarunomaista historiaa muinaisista jättiläisistä Saanasta ja Mallasta, laulajana Taiska.[10] Rockyhtye Kotiteollisuuden versio kappaleesta ilmestyi vuonna 2012 Sotakoira II -albumilla. Myös säveltäjä Usko Kemppi on tehnyt Saanaa tunnetuksi kappaleellaan ”Kilpisjärven mahtava Saana”.
Saanasta tuli 4.–5. joulukuuta 2017 Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi maailman suurin valotaideteos.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Käsivarren reitit Luontoon.fi.
- ↑ Saanan portaat puretaan turvallissuussyistä Erä. 20.7.2017. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Heikinmatti, Antti: Saanan portaat puretaan, uutta tilalle ehkä ensi kesänä Yle Uutiset. 20.7.2017. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Petri Laine: Saanalle uudet portaat Retki-lehti. 5.9.2019.
- ↑ Esikoiskirjailija: Lapissa oli jopa satoja natsien vankileirejä – ”Ihmisiä on myös teloitettu” www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
- ↑ Saanan luontopolku (pdf) 2006. Metsäntutkimuslaitos. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 17.8.2008.
- ↑ https://www.ilmatieteenlaitos.fi/1991-2020-lampotilatilastot:+1991-2020 lämpötilatilastot - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Enontekiö Kilpisjärvi Saana - Taulukkotilasto kilotavu.com. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Haltin häät Äänitearkisto. Arkistoitu 3.2.2017. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ Saanatunturista tulee maailman suurin valotaideteos – valaistaan satavuotiaan Suomen kunniaksi iltalehti.fi. Viitattu 30.11.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saana Wikimedia Commonsissa
- Saana[vanhentunut linkki] (Saanan luonnon ystävät – Luomus ry)