Kaunispää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaunispää
Kaunispää.jpg

Kaunispää nähtynä viereiseltä Iisakkipäältä.

Tyyppi
Sijainti
Korkeus merenpinnasta
438 m
Koordinaatit
Kuva Kaunispään huipulta. Rakennuksen vanhin osa, "ylämaja" palovartijan torneineen vasemmalla.

Kaunispää on Inarin kunnassa 255 kilomeriä Rovaniemeltä pohjoiseen sijaitseva, 438 metriä korkea tunturi. Se sijaitsee Saariselän matkailukeskuksen vieressä ja on yksi puolestakymmenestä matkailun käyttöön valjastetusta Suomen tunturista. Tunturin etelärinteeseen on 2010-vuosikymmenen alkupuoliskolla kaavoitettu runsaasti tontteja rakentamiseen.[1] Uusi tiestö ja kunnallistekniikka ulottui vuonna 2016 tunturin huipulle asti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

150 vuoden ajan Kaunispään tunturin historia on ollut varsin erikoinen.kenen mukaan?

Vuonna 1865, eli viisi vuotta ennen Lapin suurta kultaryntäystä Ivalojoella, tunturia sivuavasta Luttojoesta löydettiin kultaa. Nimismies K. W. Planting vaskasi Ruijan polun varrelta "kullan merkit".

Vuonna 1913 valmistui Sodankylän ja Kyrön kylän (nykyinen Ivalo) välinen maantie, ja samassa yhteydessä rakennettiin tie tunturin huipulle. Samoihin aikoihin tunturin laelle sijoitettiin palovartija tarkkailemaan kymmenien kilometrien päähän avautuvissa tunturimaisemissa mahdollisesti näkyviä merkkejä maastopaloista. Vuonna 1931 valmistui maantie Petsamon Liinahamariin. Myös matkailu vilkastui, ja Lotta Svärd -järjestö suunnitteli kahvilan rakentamista Kaunispään huipulle. 1930-luvulla Kaunispään huippu oli erityisesti ivalolaisten suosima käyntikohde erilaisten kokoontumisten ja juhlien yhteydessä.

Vuoden 1944 marraskuussa toisen maailmansodan jälkimaininkeihin kuuluneessa Lapin sodassa Kaunispään rinteillä käytiin verisiä taisteluita. Kaikki huipun rakennukset eli palovartijan maja, suurehko aitta ja muutama apurakennus tuhoutuivat.

Vuonna 1952 rakennettiin uusi palovartijan ns. ylämaja torneineen ja kahvilatiloineen. Vuonna 1954 alkoi matkailutoiminta tunturin laella. Ravintolaa ja matkamuistomyymälää on sen jälkeen laajennettu kolmesti. Vuonna 1971 Kaunispään laskettelurinteet otettiin käyttöön. Nykyisin tunturin vieressä sijaitseva Saariselän matkailukeskus on laajentunut Kaunispään etelärinteille lähes metsärajan korkeudelle. Hiihtohissit nousevat huipulle asti, ja huipun kautta kulkevat huollettu hiihtolatu ja moottorikelkkareitti. 1,6 kilometrin pituinen tie Nelostieltä tunturin huipulle pidetään auki läpi vuoden. Huipulla kävijöiden määrä ylittää vuosittain 100 000 kävijää.lähde?

Kaunispään huipulta on lähtenyt myös 1,2 kilometrin pituinen pulkkamäki. Sitä lyhennettiin loma-asuntojen kaavoituksen takia, mutta tunturin laelta on lähtenyt myös toinen, lyhyempi pulkkamäki.[2]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppo J. Partanen: Saariselkä – magneettimäestä matkailukaupungiksi. Suomen Matkailuliitto, 1992. ISBN 951-838-081-3.
  • Saariselän Sanomat 2/2004, haastattelu: Markku Lehtinen.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Inari odottaa Saariselän tonteista miljoonia yle.fi. 20.8.2012. Viitattu 4.12.2016.
  2. Suvi Turunen: Kaunispään pitkä pulkkamäki on Suomen paras mäenlaskupaikka Yle.fi 11.2.2015. Viitattu 28.7.2020.