Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tunnus

Sijainti	Länsi-Lappi Suomi
Pinta-ala	1 020 km²

Hallinto

Tyyppi	Kansallispuisto
Perustettu	1938 (laajennettu 2005)
Kävijämäärä	561 200 (2019)
Hallinto	Metsähallitus

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto, ja sen laajuus on 1 020 neliökilometriä. Kansallispuisto sijaitsee Länsi-Lapissa Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemaa hallitsevat noin sadan kilometrin pituinen tunturien ketju sekä pohjoisen havumetsävyöhykkeen taigametsät. Käyntimäärältään Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto. Vuonna 2019 kävijälaskurit tallensivat 561 200 käyntiä.

Syitä kansallispuiston suosioon on useita. Kävijätutkimuksen mukaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vierailijat arvostavat erityisesti alueen maisemia, laajaa polku- ja latuverkostoa sekä yleistä siisteyttä ja turvallisuutta. Pallastunturien maisema on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Retkeilymahdollisuudet

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on kymmeniä erilaisia retkeilyyn ja hiihtoon tarkoitettuja reittejä, jotka soveltuvat eri tasoisille retkeilijöille. Reittien varrella on nähtävissä kansallispuiston luontoa monipuolisesti. Osa reiteistä vie tunturien huipuille, ja osa esittelee alueen metsäluontoa sekä suomaisemia.

Kansallispuistossa saa liikkua lihasvoimin mm. kävellen, maastopyörällä, meloen, hiihtäen sekä lumikengillä. Monipuoliset retkeilyreitit tarjoavat mahdollisuuden eri mittaisiin päiväretkiin sekä pidempiin vaelluksiin. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa myös päiväretkeilijöillä on mahdollisuus kiivetä tunturien huipuille. Suosittuja päiväretkiä ovat esimerkiksi Pyhäkeron päiväretki, Taivaskeron kierros, Pirunkurun ponnistus, Varkaankurun polku, Kesänkijärven kierros sekä Tuomikurun kierros.

Valtaosa reiteistä on rengasreittejä, ja kaikkien reittien varrella on huollettuja taukopaikkoja. Taukopaikkoina toimivat kodat, laavut, nuotiopaikat, maisemapaikat sekä autio- ja varaustuvat. Merkittyjä kesäretkeilyreittejä kansallispuiston alueella on yhteensä 340 kilometriä. Lisäksi kansallispuiston lähialueiden kesäretkeilyreittejä on yhteensä noin 200 kilometriä. Maastopyöräily on sallittu merkityillä kesäretkeilyreiteillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Hiihtoreittejä on yli 500 kilometriä ja talviretkeilyn reittejä on yli 100 kilometriä. Talviretkeilyreiteillä kulkeminen on mahdollista kävellen, lumikengillä sekä maastopyöräillen.

Tunnetuin kansallispuiston vaellusreiteistä on Hetta-Pallas -vaellusreitti, joka on Suomen vanhin merkitty vaellusreitti. Reitti linjattiin vuonna 1934. Noin 50 kilometrin mittaisen Hetta-Pallas -vaellusreitin voi vaeltaa kumpaan suuntaan tahansa. Reitti kulkee tunturiylängöillä ja kuruissa. Vaellusreitti vie usean tunturin huipulle. Reitin varrella on useita huollettuja autio- ja varaustupia.

Maantiede ja luonto

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemaa hallitsee tunturijono, joka on jäänne muinaisesta poimuvuoristosta. Nykyiset pyöreämuotoiset tunturit ovat poimuvuorten kuluneita tyviosia. Kansallispuiston korkein kohta on Pallastunturien Taivaskero, jonka huippu on 809 metriä merenpinnasta. Muita korkeita huippuja ovat esimerkiksi Pyhäkero, Lumikero, Laukukero ja Palkaskero. Kero tarkoittaa puutonta pyöreää tunturin lakea.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luonto on monipuolinen ja vaihteleva. Alueella on useita eri luontotyyppejä: soita, kangasmetsää, luonnontilaisia vanhoja metsiä, avotuntureita sekä lehtoja.

Kasvillisuus ja vesistöt

Kasvillisuudeltaan kansallispuisto on rikas. Puulajeista alueella viihtyvät erityisesti mänty, kuusi ja tunturikoivu. Puuttomille tunturialueille tyypillisiä kasveja ovat erilaiset matalakasvuiset kasvit kuten vaivaiskoivu, uuvana, riekonmarja ja variksenmarja. Rehevissä puronvarsilehdoissa on löydettävissä muun muassa lapinpunaherukkaa, kotkansiipeä, väinönputkea sekä näsiää. Kangasmetsissä viihtyvät varpukasveista varsinkin mustikka ja puolukka. Vanhoissa kosteissa ikimetsissä kasvaa metsäkurjenpolvea ja ruohokanukkaa sekä monia harvinaisia sammal- ja sienilajeja.

Suot ovat Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tyypillistä maisemaa tunturien ja havumetsien lisäksi. Suolla viihtyvät monet kosteikkojen kasvit kuten suopursu, tupasvilla, hilla ja juolukka. Kalkkipitoisilla alueilla kasvaa myös esimerkiksi harvinaisia kämmeköitä.

Kansallispuistossa on useita järviä ja lampia sekä puroja. Puiston suurin järvi on Pallasjärvi, joka sijaitsee Pallastunturin luontokeskuksen kaakkoispuolella.

Kansallispuistossa tavattavia suuria nisäkkäitä ovat poro ja hirvi. Etenkin porot viihtyvät tuntureilla ja suoalueilla kesäaikaan. Tyypillisiä nisäkkäitä ovat myös jänis, kettu, näätä, tunturisopuli, eri myyrälajit ja orava. Suomen suurpedoista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella elävät vakituisesti karhu ja ilves.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pohjoiset ja eteläiset lintulajit kohtaavat. Pohjoisia lajeja ovat esimerkiksi kiiruna, riekko ja keräkurmitsa. Rehevät lehtomaiset kuusikot ovat mieluisia eteläisille lajeille kuten mustarastaalle ja sirittäjälle. Metsässä viihtyvät esimerkiksi eri tiaislajit, kuukkelit sekä taviokuurnat. Kun myyriä on runsaasti, voi alueella havaita myös enemmän pöllöjä ja haukkoja. Purojen tyypillinen asukki on koskikara, joka sukeltaa ravintonsa virtaavasta vedestä myös talvella. Muita kansallispuistossa havaittavia lintulajeja ovat muun muassa sinirinta, liro, keltavästäräkki, suokukko ja mustaviklo.

Sää ja luonnonilmiöt

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston sijainti pohjoisen napapiirin pohjoispuolella tuo mukanaan vuodenaikojen vaihteluun liittyviä tyypillisiä sää- ja luonnonilmiöitä. Talveen kuuluvat kaamosaika joulu-tammikuussa, lumisateet, jopa -30 ºC pakkaset ja vähäinen auringonvalo. Iltaisin ja öisin pilvettömältä taivaalta voi havainnoida taivaankappaleita ja revontulia.

Lumipeite on kansallispuistossa paksuimmillaan maalis-huhtikuussa, jolloin tuntureilla ja metsissä voi olla lunta yli metri. Kevättalvella valon määrä lisääntyy nopeasti. Keväällä lumet sulavat, ja valon määrä lisääntyy edelleen. Kesä alkaa kesäkuun puolivälissä, ja kesä-heinäkuussa aluetta valaisee keskiyön aurinko. Yöttömän yön aikaan aurinko ei laske horisontin alapuolelle.

Ruska-aika alkaa Länsi-Lapin tuntureilla yleensä syyskuun puolivälissä ja kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Ensilumi sataa alueelle lokakuun puolivälin jälkeen, mutta satunnaisia lumikuuroja tavataan myös kesäkuukausina etenkin Pallas-Ounastunturien alueella.

Vastuullisuus

Pallas-Yllästunturin kansallispuistolle on myönnetty European Charter 1 -sertifikaatti 2013-2018 sekä 2019-2023. Sertifikaatin on myöntänyt Euroopan suojelualueliitto EUROPARC.

Suomen kaikissa kansallispuistoissa noudatetaan roskattoman retkeilyn periaatteita. Roskattoman retkeilyn tavoitteena on, että kulkijat huolehtivat itse omat roskansa pois maastosta ja toimittavat ne huollettuihin ekopisteisiin. Näin pyritään vähentämään luontoon päätyvän jätteen määrää.

Jätteiden lajittelua varten Pallastunturin, Tunturi-Lapin ja Yllästunturin luontokeskuksessa on ekopisteet, joihin voi toimittaa paperi-, pahvi-, lasi- ja metallijätteet sekä paristot. Biojätteet voi kompostoida kuivakäymälöissä ja pieniä määriä palavia roskia voidaan polttaa tulentekopaikoilla.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa mitataan ilman puhtautta Ilmatieteenlaitoksen Sammaltunturin mittausasemalla. WHO:n tiedotteen mukaan Sammaltunturilla sijaitseva mittausasema on yksi paikoista, joilla mitataan maailman puhtainta ilmaa. Siellä pienhiukkaspitoisuudet jäävät alle 4 µg/m3.

Luontokeskukset

Pallas-Yllästunturin kansallispuistolla on kolme luontokeskusta: Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Pallastunturin luontokeskus ja Hetassa sijaitseva Tunturi-Lapin luontokeskus. Luontokeskusten asiakasneuvojat kertovat kansallispuistosta ja retkeilymahdollisuuksista. Luontokeskusten Meän elämää-, Metsästä paljakalle ja Vuovjjuš - Kulkijat -näyttelyt esittelevät alueen luontoa ja kulttuuria. Luontokeskuksissa on mahdollista katsoa myös elokuvia ja taidenäyttelyitä. Lisäksi kävijät voivat ostaa luontoaiheisia tuotteita.

Historia

Ajatus kansallispuistojen perustamisesta Suomessa on esitetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1910. Silloin suojametsäkomitea ehdotti mietinnössään kansallispuistojen perustamista Pallastuntureille sekä Pelkosenniemen Pyhätunturille. Suomalainen kasvitieteilijä Kaarlo Linkola vaikutti omalta osaltaan vahvasti siihen, että Pallastunturien alueelle perustettaisiin kansallispuisto.

Esitys Pallas-Ounastuntureille perustettavasta yleisestä luonnonsuojelualueesta hyväksyttiin vuoden 1928 valtiopäivillä, ja lopulta vuonna 1938 useiden mietintöjen ja esitysten jälkeen Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin. Näiden ensimmäisten joukossa oli myös Pallas-Ounastunturin kansallispuisto.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella matkailun historia ulottuu 1930-luvulle, jolloin alettiin järjestää tunturihiihtokursseja Ounastunturien Pyhäkerolla ja Pallastuntureilla. Matkailu yleistyi myös Äkäslompolossa samoihin aikoihin.

Nykyisellä nimellä kansallispuisto on tunnettu vuodesta 2005, jolloin Ylläs-Aakenuksen suojelualue liitettiin Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon. Yllästunturin korkein huippu ja sillä sijaitsevat hiihtokeskukset eivät kuulu kansallispuiston alueeseen, mutta Pallastunturin Laukukerolla sijaitseva hiihtokeskus kuuluu.

Kuvia

• 

  Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa Muonion alueella

• 

  Vaellusreittien alku Pallastunturin juurella, kuvassa keskellä Taivaskero

• 

  Tunturipuro Montellin majan läheisyydessä

• 

  Kansallispuistoa kesäkuussa 2006

• 

  Montellin maja on nimetty Justus Montellin mukaan. Maja ei ole alkuperäinen.

Katso myös

• Pallastunturi
• Yllästunturi
• Pallastunturin luontokeskus
• Luontokeskus Kellokas
• Hetta-Pallas-vaellusreitti
• Suomen kansallispuistot

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Wikimedia Commonsissa

• Pallas-Yllästunturi Luontoon.fi-sivustolla
• Pallastunturin lisärakentamista vastustava kansalaisliike
• Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta
• Pallas-Ounastunturi, Ympäristö.fi
• Uutinen Pallas-Yllästunturin kansallispuiston järjestyssäännöstä, YLE
• Pallas-Yllästunturin kansallispuiston järjestyssääntö, Metsähallituksen julkaisu (PDF)
• Pallas–Ounas : luonto, ihmiset, kansallispuisto, matkailu / toim. Heikki Annanpalo. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Matkailuliitto. 1998. (ISBN 951-838-135-6).

Suomen kansallispuistot

Muonio