Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
1 020 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1938 (laajennettu 2005) |
| Kävijämäärä |
549 200[1] (2018) |
| Hallinto |
Metsähallitus |
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto. Se sijaitsee Länsi-Lapissa Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Kansallispuisto alueelle on perustettu vuonna 1938, mutta nykyisellä nimellä vasta vuonna 2005, jolloin Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon liitettiin Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Varsinainen Yllästunturin laskettelukeskus ei kuulu kansallispuistoon. Puiston korkein kohta on Taivaskero, jonka huippu on 809 metriä merenpinnasta. Kansallispuiston pinta-ala on 1 020 neliökilometriä. Keväällä 2008 tuli julkisuuteen, että hotelliketju Lapland Hotels suunnittelee Hotelli Pallaksen yhteyteen voimakasta lisärakentamista. Lisärakentaminen olisi edellyttänyt muun muassa lainmuutosta eduskunnassa.
Sisällysluettelo
Retkeilymahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on merkittyjä kävelyreittejä yhteensä noin 350 kilometriä. Kansallispuistossa on useita luontopolkuja, jotka ovat helppokulkuisia ja joiden kohdeopasteista saa tietoa alueen luonnosta ja kulttuurista. Alueella on lukuisia vaihtoehtoisia reittejä päiväretkeilyyn.
Kansallispuiston alueella on neljä pitkää vaellusreittiä: Hetta–Pallas (55 kilometriä), Ylläs–Olos (54 kilometriä), Ylläs–Pallas (72 kilometriä) ja Ylläs–Levi (50 kilometriä).
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella on yhteensä 19 luontopolkua, joista 13 Ylläksen, 3 Pallaksen ja 3 Ounastunturien ympäristössä.
Vuonna 2018 Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli kävijämäärältään Suomen suosituin kansallispuisto.[1]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa Muonion alueella
Vaellusreittien alku Pallastunturin juurella, kuvassa keskellä Taivaskero
Tunturipuro Montellin majan läheisyydessä
Kansallispuistoa kesäkuussa 2006
Montellin maja on nimetty Justus Montellin mukaan. Maja ei ole alkuperäinen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pallastunturi
- Yllästunturi
- Pallastunturin luontokeskus
- Luontokeskus Kellokas
- Hetta-Pallas-vaellusreitti
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 12.2.2019. Metsähallitus. Viitattu 29.3.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Pallas-Yllästunturi Luontoon.fi-sivustolla
- Pallastunturin lisärakentamista vastustava kansalaisliike
- Pallas–Ounas : luonto, ihmiset, kansallispuisto, matkailu / toim. Heikki Annanpalo. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Matkailuliitto. 1998. (ISBN 951-838-135-6).
 |
Etelä-Konnevesi | Helvetinjärvi | Hiidenportti | Hossa | Isojärvi | Itäinen Suomenlahti | Kauhaneva–Pohjankangas | Koli | Kolovesi | Kurjenrahka | Lauhanvuori | Leivonmäki | Lemmenjoki | Liesjärvi | Linnansaari | Nuuksio | Oulanka | Pallas–Yllästunturi | Patvinsuo | Perämeri | Petkeljärvi | Puurijärvi ja Isosuo | Pyhä-Häkki | Pyhä-Luosto | Päijänne | Repovesi | Riisitunturi | Rokua | Saaristomeri | Salamajärvi | Seitseminen | Selkämeri | Sipoonkorpi | Syöte | Tammisaaren saaristo | Teijo | Tiilikkajärvi | Torronsuo | UKK | Valkmusa |
| Kylät ja alueet |
Kangosjärvi · Kerässieppi · Kihlanki · Kirkonkylä · Kotimaa · Kätkäsuvanto · Liepimä · Särkijärvi · Ylimuonio · Muonion järvialue |
|---|---|
| Nähtävyydet |
Keimiöniemen kalapirtit · Kirkko · Pakasaivo · Pallas-Yllästunturin kansallispuisto · Äkäsmylly · Äkäsaivo |
| Tunturit ja vesistöt |
