Kiilleliuske

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kiilleliuske on metamorfinen, väriltään harmahtava ja yleisesti tummahko liuskekivilaji. Se on koostumukseltaan hyvin samankaltainen kuin fylliitti, mutta fylliittiä selvästi karkearakeisempi. Yksittäiset mineraalirakeet ovat usein erotettavissa silmämääräisesti. Toisinaaan se lohkeilee levyiksi.[1]

Kiilleliuskeen päämineraaleja ovat kvartsi, maasälvät sekä kiilteet (biotiitti ja muskoviitti).[2]

Kiilleliuskeet ovat usein syntyisin savikivistä, josta se metamorfoosin myötä muuttuu ensin saviliuskeeksi, sitten fylliitiksi ja edelleen kiilleliuskeeksi.

Kiilleliusketta käytetään rakennuskivinä, erityisesti verhouksissa ja laattoina.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas (pdf) (s. 50) ISBN 951-960-973-6. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 31.7.2016.
  2. Kallioperägeologista sanastoa (pdf) (Kiilleliuske mainitaan teoksen sivuilla 363) Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, Suomen kallioperä -teoksen kotisivu. 1998. Geologian seura. Viitattu 31.7.2016.