Petkeljärven kansallispuisto
Petkeljärven kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
7 km2 |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1956 |
| Kävijämäärä |
17 300[1] (2024) |
| Hallinto |
Petkeljärven kansallispuisto sijaitsee Ilomantsin kunnassa Pohjois-Karjalassa. Se on osa Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta. Aluetta hoitaa Metsähallitus. Petkeljärven puiston erikoisuuksiin kuuluvat mm. arvokkaat, jyrkkärinteiset harjut sekä jatkosodan aikaiset taisteluhaudat ja -varustukset, joista osa on entisöity. Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistot kuuluvat Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen, joka puolestaan kuuluu Unescon ohjelmaan Programme on Man and the Biosphere (MAB) ("Ihminen ja biosfääri").
Petkeljärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Puiston pinta-ala on 7 neliökilometriä, ja se on pinta-alaltaan Suomen pienin kansallispuisto.[3]
Puisto sijaitsee Ilomantsin keskustan itäpuolella. Petraniemen opastuskeskukseen on tieyhteys Ilomantsin kirkolta Möhköön vievältä tieltä. Matkaa opastuskeskusksesta Möhkön tielle on kuusi kilometriä, Ilomantsin keskustaan 23 kilometriä ja Joensuuhun 93 kilometriä.
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petkeljärven kansallispuiston rakennuskantaa on uusittu 2000-luvulla. Talvella 2007 Petraniemen opastuskeskuksen ravintola- ja majoitussiivet ovat yhdistyneet ja ravintola on laajentunut 60-paikkaiseksi. Uudet tilat avattiin toukokuussa 2007.[4]
Leirintäalue sijaitsee Petraniemen kärjessä. Sisämajoitustiloja on 2–4 hengen huoneissa. Telttailualueella on penkki- ja pöytäryhmiä. Hiekkakentällä on 10 sähköistettyä matkailuvaunupaikkaa. Alueella on myös vuokrattava rantasauna, kaksi sähkösaunaa, suihkut, leirikeittiö, tulipaikka ja uimapaikka.
Opastuskeskuksessa on kanoottien ja veneiden vuokraus ja maasto-opastukset.
Opastuskeskuksen lisäksi puistossa on muutamia pysäköintipaikkoja, mutta ei muita luvallisia tulentekopaikkoja. Koska harjuluonto kuluu herkästi, retkeilijöiden toivotaan pysyvän poluilla.
Reitit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petkeljärveltä lähtee erimittaisia vaellus- ja melontareittejä.
- Taitajan taival, 31 kilometriä, on Pohjois-Karjalan vanhin retkeilyreitti, joka alkaa Petkeljärven Petraniemestä ja päättyy Mekrijärven kylään.[5]
- Kuikan kierros 6,1 kilometriä kiertää yhdeksän vesialueen vieritse, ja siellä voi nähdä majavia, kuikkia ja joutsenia. Maisemat vaihtelevat harjuista ja kuivista mäntykankaista reheviin sekametsiin ja niittyihin.[6][7]
- Harjukierros 3,5 kilometriä. Luontopolku, jonka opastustaulut kertovat jääkauden jäljistä maisemassa: miten harjut, supat ja tasangot ovat syntyneet.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nurmi & Laaksonen: Suomen retkeilyopas, s. 235–237. Edita / Metsähallitus, 2007. ISBN 978-951-37-4740-4
- Vuorjoki K & Virtamo P (toim.): Pohjois-Karjalan vaellusreittiopas, s. 122–128. Edita, 2004. ISBN 951-37-4026-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 1.6.2025.
- ↑ Petkeljärven kansallispuisto Metsähallitus
- ↑ Kansallispuistotaulukot Metsähallitus. Viitattu 1.6.2025.
- ↑ Karjalainen 31.3.2007
- ↑ Pohjois-Karjalan vaellusreittiopas, s. 122
- ↑ Pohjois-Karjalan vaellusreittiopas s. 126–127
- ↑ Suomen retkeilyopas s. 236
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petkeljärven kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
