Helvetinjärven kansallispuisto
Helvetinjärven kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
49,8 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1982 |
| Kävijämäärä |
67 000[1] (2021) |
| Hallinto |
Helvetinjärven kansallispuisto on Pirkanmaalla Ruoveden kunnassa sijaitseva vuonna 1982 perustettu, 49,8 neliökilometrin laajuinen kansallispuisto, jonka hoidosta vastaa Metsähallitus. Helvetinjärveä luonnehtivat miljoonia vuosia vanhat rotkolaaksot, jotka luovat pirkanmaalaiseen ikimetsään jylhän ja vaihtelevan luonteen.
Alueella sijaitseva Haukanhieta on suosittu uintiranta ja telttailualue.[2] Puistossa on kaksi virallista kiipeilypaikkaa: Sammakkolampi kalliokiipeilijöille ja Iso Helvetinjärven pohjoisranta jääkiipeilijöille.[3]
Luonnon monimuotoisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallispuisto on pääosin entistä talousmetsää. Vuonna 2010 raivonneet myrskyt kaatoivat paljon metsää Helvetinjärven kansallispuistossa.[4] Myrskyn jäljet monipuolistavat kansallispuiston luontoa, koska kaatuneet puut jätetään kansallispuistossa lahoamaan. Tämä auttaa monia hyönteisiä, kuten kovakuoriaisia ja kaksisiipisiä, jotka ovat riippuvaisia lahopuusta.[5]
Helvetinkolu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen useista rotkoista tunnetuin on varsinaisen Helvetinjärven kaakkoiskulmassa sijaitseva Helvetinkolu, joka on ollut tunnettu matkailunähtävyys jo 1800-luvulla.[6] Sen vieressä on päivätupa nuotiopaikoilla varustettuna. Helvetinjärven rannalle rakennettiin maja 1920-luvulla Visuveden nuorisoseuran toimesta. Maja lahjoitettiin kunnalle, joka edelleen lahjoitti sen valtiolle kansallispuistoa varten.[7]
Helvetin portti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helvetin portilla on ravintola, WC, suihku, vesipiste, asuntoautoalue, mökkivuokrausta ja parkkipaikka. Ravintolassa on infopiste, matkamuistomyyntiä sekä lähiruokaa kuten mm. villisikaa ja strutsia alueella olevalta tilalta, jonne on ilmainen pääsy. Portti on kahdesta juuret taivasta kohden seisovasta puusta tehty tervattu sisäänkäynti kansallispuistoon Kankimäen alueella. Helvetinkoluntie jatkuu Visuvedentieltä Helvetin portin ohi Laakanperään. Opasteet kantatie 66:lta.
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkahuolto liikennöi Tampereelta ja Helsingistä Ruovedelle kansallispuiston itäpuolelle. Tampereen seudun joukkoliikenteen linja 85V Tampereelta Virroille kulkee kansallispuiston länsipuolelle.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kallioista maastoa, kuvassa näkyy Helvetinkolu.
-
Helvetinjärvi.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tea Karvinen: Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet. Docendo Oy, 2022. ISBN 978-952-291-372-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet s. 169
- ↑ Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet s. 168
- ↑ Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet s. 167
- ↑ Aamulehti 13.8.2010, sivu A6
- ↑ Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet s. 165
- ↑ Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet s. 166
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helvetinjärven kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
- Luontoon.fi – Helvetinjärven kansallispuisto
- PirkanmaanVirkistysalueyhdistys.fi (Arkistoitu – Internet Archive) - Helvetinjärven kansallispuisto
- Metsähallitus - Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006
- Metsähallitus - Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2013
- Toivanen, Anssi: Ruoveen Helvetinkolua koluamassa
