Rokuan kansallispuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rokuan kansallispuisto.JPG

Pitkäjärvi Rokuan kansallispuistossa Utajärvellä

Rokuan kansallispuisto
Sijainti
Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
8,8 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1956
Kävijämäärä
11 800[1] (2015)
Hallinto

Rokuan kansallispuisto sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Puisto on perustettu vuonna 1956 suojelemaan Rokuanvaaran harjumuodostuman arvokkaita luontotyyppejä ja maastonmuotoja. Erityisen kuuluisa puisto on luonnontilaisista karukkokankaistaan ja jääkauden muovaamista maastonmuodoistaan.

Rokuanvaaran harjumuodostuma syntyi viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa jäätikön sulamisvirtojen kasatessa paikalle runsaasti hienoa maa-ainesta. Rokuan maisemalle ominaisia piirteitä ovat jäkäliköt, mäntymetsät ja suppalammet.

Kansallispuistosta saa lisätietoa Opastuskeskus Supasta Rokualta. Supassa voi myös tutustua Rokuan alueesta kertovaan näyttelyyn. Kansallispuistossa on merkittyjä polkuja, kota, nuotiopaikka ja luonto-opastustauluja. Patikkareitit yhdistävät kansallispuiston Rokuan alueen majoitus- ja opastuspalveluihin. Majoitusta voi tiedustella suoraan alueen yrityksistä tai Opastuskeskus Supasta.

Puiston puusto on mäntyvaltaista, kenttäkerroksen kasvillisuutta hallitsevat jäkälät ja varvut, pensaskerroksen lajeja ei juuri ole. Rokuan kansallispuiston pinta-ala on 8,8 neliökilometriä. Puisto käsittää Rokuanvaaran harjumuodostuman arvokkaimman osan. Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa, joka ulottuu Suomen itärajalta, Ilomantsista, Hailuodon saareen Oulun edustalle.

Rokuanvaaran alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnassa, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa. Alueen kolme kuntaa kehittävät Rokuan matkailua yhteistyössä alueen majoitusyritysten ja Metsähallituksen kanssa. Rokuan alue kuuluu Rokua Unesco Global Geopark -kokonaisuuteen yhdessä Oulujokilaakson ja Oulujärven Niskanselän alueiden kanssa. Geopark-verkoston kohteet ovat geologisesti ainutlaatuisia kohteita, joissa geologia on otettu osaksi matkailua ja opetusta.

Opastuskeskus Suppa Rokualla
Rokua health&spa

Matkailu ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokuan maastossa kasvaa herkkutatteja ja kangasrouskuja sekä marjoista mustikkaa ja puolukkaa. Alueen suppalammissa voi kalastaa ongella ja luvan hankkimalla viehekalastaa. Rokualla on mökki- ja hotellitasoisia majoituspalveluja. Opastuskeskus Supassa on esillä Rokuan alueesta kertova näyttely Rokua - Saari jonka meri hylkäsi.

Rokualla on vaihtelevassa, osin vaativassa maastossa kulkevia merkittyjä patikointi- ja hiihtoreittejä. Patikointireittejä on noin 60 kilometriä, hiihtolatuja on noin 70 kilometriä. Valaistuja latuja on kuusi kilometriä. Osa laduista (retkihiihtoladut) avataan kevätkaudelle. Aikuisten suomenmestaruuskilpailut Rokualla järjestettiin 1999, nuorten SM-kilpailut järjestettiin tammikuussa 2009. Rokualla voi myös maastopyöräillä, sauvakävellä, lumikenkäillä, vaeltaa koiran kanssa ja fatbike-retkeillä. Rokua MTB Team ry järjestää vuosittain Rokua MTB- ja Rokua TrailRun tapahtuman.

Tunnettuja rokualaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käyntimäärät kansallispuistoittain 2015 22.1.2017. Metsähallitus. Viitattu 25.1.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jurvelin, Pekka & Okkonen, Ilpo: Rokua – saari, jonka meri hylkäsi. Oulu: Utajärven kunta / Humanpolis Rokua - Osaamiskekus, 2007. ISBN 978-952-99942-0-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]