Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto
Puurijärven-Isosuon kp.png

Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston tunnuksena on ulpukka ja ruskohukankorento.[1]

Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
27 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1993
Kävijämäärä
9 000[2] (2019)
Hallinto

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto on kansallispuisto Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnissa Huittisten, Kokemäen ja Sastamalan kaupunkien alueella. Kansallispuiston pinta-ala on 27 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1993.[3][1]

Kansallispuiston tunnus on ulpukka ja ruskohukankorento.[1]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosuota luontotornista nähtynä.
Isosuo kuvattuna ilmasta.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto koostuu kansainvälisestikin arvokkaana lintujärvenä tunnetusta Puurijärvestä ja viidestä kermikeidassuosta: Aron-, Iso-, Kiettareen-, Korkea- ja Ronkansuosta. Kansallispuiston läpi virtaa Kokemäenjoki.[3] Puurijärvellä pesii noin 35 lintulajia. Puistossa tavattavia lintulajeja ovat muun muassa kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, mustatiira ja ruskosuohaukka. Runsaan lintulajiston lisäksi kansallispuistossa on monipuolinen hyönteislajisto. Siellä on tavattu 38 perhoslajia ja 24 sudenkorentolajia.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen suot muodostuivat maankohoamisen seurauksena, kun merestä noussut maaperä alkoi soistua. Ensimmäiset kylät syntyivät alueelle noin 1200-luvulla. 1800-luvulla soita alettiin ojittamaan ja Kokemäenjoen pintaa laskemaan uusien vieljelyalueiden saamiseksi.[3] Nykyinen pinnankorkeus saavutettiin, kun Kolsin voimalaitos otettiin käyttöön.[1]

Reitit ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispuistossa on kaksi kilometriä pitkä luontopolku ja neljä lintutornia, joista korkein on 18 metriä korkea Kärjenkallion lintutorni. Se on Pohjoismaiden suurimpia, ja sieltä on näkyvyys koko Puurijärvelle. Muut lintutornit sijaitsevat Puurijärven etelä- ja pohjoispäissä sekä Isosuolla luontopolun varrella.[3][5]

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto soveltuu parhaiten päiväretkikohteeksi.[3] Vuonna 2011 tehdyn kävijätutkimuksen mukaan 95 prosenttia kävijöistä saapui ainoastaan päiväksi. Tutkimuksessa selvisi myös, että kävijöiden tärkeimmät harrasteet olivat luonnon tarkkailu ja kävely. Kävijöiden suosituimmat kohteet olivat Kärjenkallion lintutorni ja lintulava.[6]

Kokemäenjoki Kiettareenhaaran kohdalla.
Kokemäenjoki Kiettareenhaaran kohdalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Puurijärven ja Isosuon historia luontoon.fi. Viitattu 9.6.2020.
  2. Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 27.6.2020.
  3. a b c d e Laaksonen, Jouni: Retkeilijän kansallispuistot, s. 80–84. Otava, 2017. ISBN 978-951-1-30839-3.
  4. Puurijärven ja Isosuon luonto luontoon.fi. Viitattu 9.6.2020.
  5. Puurijärven ja Isosuon reitit luontoon.fi. Viitattu 9.6.2020.
  6. Ellä, Antti-Matti: Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 (PDF) 2012. Metsähallitus. Viitattu 18.6.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]