Pensastasku
| Pensastasku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Siepot Muscicapidae |
| Suku: | Pensastaskut Saxicola |
| Laji: | rubetra |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Saxicola rubetra |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Pensastasku (Saxicola rubetra) on punarinnan kokoinen lintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rinta ja vatsa ovat oranssinpunaiset,niillä on mustat selvärajaiset valkoreunaiset läikät silmien ympärillä (ikään kuin aurinkolasit); selkäpuoli on ruskean, mustan ja valkean kirjava. Koiraalla on valkeat läikät siivissä. Pyrstössä on selkeä valkea kuvio. Nuori lintu muistuttaa naarasta. Syksyisiä lintuja on varottava sekoittamasta mustapäätaskuun.
Pituus 12–14 cm, paino 15–18 g. Koiras on hieman kookkaampi.
Laulu on lyhyt, kuuluva viserrys. Jotkut koiraat ovat taitavia laulajia, jotka liittävät visertelyyn toisten lintulajien matkintoja. Alkukesällä laulaa myös yöllä. Varoitusääni on iskevä ”hyi-tek-tek”.
Vanhojen pensastaskujen sulkasato alkaa heinäkuun toisella viikolla ja päättyy syyskuun alussa. Sen kesto on keskimäärin 54 päivää. Nuoret sulkivat osan ruumiinhöyhenistään heinä–elokuussa.
Vanhin suomalainen rengastettu pensastasku on ollut 5 vuotta 2 kuukautta 23 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pensastasku.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensastasku pesii Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Afrikassa. Suomessa se pesii koko maassa. Suomen pesimäkanta oli 1980-luvun lopussa 400 000 – 600 000 paria, mutta on vuosina 2013–18 arvioitu enää 142 000 – 224 000 pariksi. Suomen kannan väheneminen johtuu ennen kaikkea Etelä-Suomen parimäärän vähenemisestä. Taantuman takana ovat ilmeisesti ainakin kuivuus talvehtimisalueilla Afrikassa ja 1950–1960-luvuilta alkanut maatalouden voimakas tehostuminen ja yksipuolistuminen, joka on köyhdyttänyt peltoympäristöjen monimuotoisuutta.[3][4]
Euroopan kanta on 7,7–10,6 miljoonaa paria, joista puolet Venäjän puolella.[4]
Kevään ensimmäiset pensastaskut saapuvat vapun maissa, pääjoukot pari viikkoa myöhemmin. Syysmuutto alkaa elokuun alkupuolella ja päättyy syyskuun lopulla.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avomaiden lintu. Yleinen jokivarsiniityillä, joutomailla, peltoaukeiden valtaojien varsilla, laitumilla, avosoilla ja hakkuuaukoissa. Viihtyäkseen vaatii laajan aukean, jolloin useampi pari saattaa pesiä lähekkäin. Ei tavallisesti pesi pienillä metsäpelloilla. Muuttoaikoina kaikenlaisilla avomailla, myös ulkosaaristossa, missä se ei pesi.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesänrakennus alkaa Etelä-Suomessa toukokuun puolivälissä. Takatalven sattuessa pesintä voi viivästyä viikollakin. Naaras munii 4–8, keskimäärin 6, sinivihreätä munaa korsista ja ruohoista valmistettuun pesään, maahan. Pesä on usein ojanpenkassa tai mättään kupeessa ja lähes aina hyvin piilotettu. Pesinnän loppuvaiheessa sinne johtaa selvä polku. Naaras hautoo munia 12–14 vrk. Poikaset kuoriutuvat vuorokauden sisällä. Molemmat emot ruokkivat poikasia n. 2 viikkoa. Ne lähtevät maastoon lentokyvyttöminä, ja emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa. Pesii vain kerran kesässä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selkärangattomat, kuten kovakuoriaiset, muurahaiset, heinäsirkat, perhoset, toukat ja hämähäkit.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Saxicola rubetra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
- ↑ Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ a b [Saxicola rubetra (Whinchat) https://www.iucnredlist.org/species/pdf/166355215/attachment] (pdf) The IUCN Red List of Threatened Species. Supplementary information. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 18.7.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saurola, Pertti 1983: Pensastasku – projektilaji. – Lintumies 4.1983 s. 165–172. LYL.
- LuontoPortti: Pensastasku (Saxicola rubetra)
- ITIS: Saxicola rubetra (englanniksi)