Punarinta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Punarinta
European Robin aka.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Siepot Muscicapidae
Suku: Erithacus
Laji: rubecula
Kaksiosainen nimi
Erithacus rubecula
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Erithacus rubecula distribution.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Punarinta Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Punarinta Commonsissa

Punarinta (Erithacus rubecula) on Euroopassa yleinen pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta ääntelee tikitystä muistuttavalla äänellä ”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on kaunista, vienoa ja voidaan kuulla erityisesti hämärän aikoihin.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punarinta on 12,5–15 cm pitkä.[2][3] Aikuisella punarinnalla on ruosteenpunainen naama ja rinta. Päälaki ja selkäpuoli ovat ruskeat. Päälaen ja punaisen naaman välissä on sinertävä juova, joka yltää posken taakse ja rinnan sivulle. Siivellä on kapea, keltainen siipijuova. Nokka ja silmät ovat mustat. Jalat ovat pitkät ja ohuet. Nuori punarinta on väriltään ruskea ja sen koko puku on hienopilkkuinen.[3]

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punarintoja tavataan koko Euroopassa ja keskisessä Aasiassa Siperiaan saakka, sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii 43–83 miljoonaa paria.[1] Suomessa punarinta pesii lähes koko Suomessa, mutta Metsä- ja Tunturi-Lapissa levinneisyys ei ole yhtenäinen. Suomessa arvioidaan nykyään pesivän 2–3 miljoonaa paria.[4]

Muutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punarinta on muuttolintu pohjoisessa ja idässä. Suomeen punarinnat saapuvat huhti-toukokuussa ja syysmuutto tapahtuu syys-lokakuussa. Suomessa pesivät punarinnat talvehtivat lähinnä Euroopan eteläosissa. Jotkin yksilöt yrittävät talvehtimista Suomessakin.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punarinta pesii erilaisissa metsissä, erityisesti rehevissä kuusimetsissä, joissa on lehtipuita, mutta myös lehtimetsissä, joissa on kuusia tai tiheitä pensaikkoja. Keski-Euroopassa punarinta pesii yleisesti myös ihmisaustuksen lähellä puutarhoissa ja puistoissa.[3] Paikoin punarinta on alkanut pesiä pihapiireissä Suomessakin.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erithacus rubecula

Pesä on tavallisesti maassa kolossa tai kiven alla, kannon tai mättään kupeella, matalalla pensaassa tai risukasassa. Se voi olla myös rakennuksessa tai matalalla olevassa linnunpöntössä. Muninta alkaa toukokuussa. Munia 4–6, valkoisia ja ruskehtavapilkkuisia. Naaras hautoo 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Pesii tavallisesti kaksi kertaa kesässä, toinen pesue on juhannuksen tienoilla.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punarinta käyttää ravinnokseen hyönteisiä ja maanpinnan pikkueläimiä sekä marjoja ja hedelmiä. Talvisin punarinta käy myös ruokintapaikoilla, joilla se syö maapähkinämursketta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Erithacus rubecula IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 13.2.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 228. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  3. a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 276. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  4. Lintuatlas Viitattu 5.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]