Repoveden kansallispuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Repoveden Kansallispuisto Kesayonauringossa.jpg

Kansallispuiston maisemaa kesäyössä näkötornilta etelään.

Repoveden kansallispuisto
Sijainti
Sijainti
Pinta-ala
15 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
2003
Kävijämäärä
140 300[1] (2015)
Hallinto
Repoveden kansallispuiston tunnus

Repoveden kansallispuisto on Kaakkois-Suomessa Kouvolan kaupungin ja Mäntyharjun kunnan alueella sijaitseva kansallispuisto. Matkaa Helsinkiin on noin 190 kilometriä. Puiston itäiset osat sisältyvät Pahkajärven ampuma-alueeseen, jossa on liikkumiskielto. Repoveden lähellä sijaitsee myös Vekaranjärven varuskunta. Repoveden kansallispuisto on noussut Suomen kuudenneksi suosituimmaksi kansallispuistoksi. Siellä oli 172 000 kävijää vuonna 2017, kun edellisenä vuonna käyntejä oli 148 500 ja sijoitus oli silloin seitsemäs.

Kansallispuiston perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Repoveden alueet siirtyivät 1910-luvulla Kymi-yhtiön haltuun ja metsätalouskäyttöön. Vuonna 2001 UPM-Kymmene lahjoitti valtiolle kolmasosan tulevan kansallispuiston maista ja esitti Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen perustamista omille mailleen. Repoveden kansallispuisto perustettiin 1. tammikuuta 2003. Kansallispuiston pinta-ala on 15 neliökilometriä, Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen pinta-ala 14 neliökilometriä. Repoveden alue oli ollut retkeilijöiden suosiossa jo vuosikymmeniä ennen varsinaisen kansallispuiston perustamista.

Repoveden polkuverkosto ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Repoveden kansallispuistolla on kolme sisäänkäyntiä: pohjoisesta Saarijärvi ja etelästä Lapinsalmi sekä Tervajärvi. Lapinsalmen sisäänkäynti on päiväretkeilijöiden keskuudessa suosituin.

Puiston alueelle on rakennettu kattava merkittyjen retkeilypolkujen verkosto sekä useita telttailu- ja tulentekopaikkoja. Polkuverkosto tarjoaa nähtävää ja koluttavaa muutaman päivän retkeilyä varten. Lapinsalmen sisäänkäynniltä lähtee 5 km pituinen Ketunlenkki, jonka varrella on vaijerilossi, nuotiopaikkoja, Katajavuori upeine näköaloineen sekä Lapinsalmen riippusilta. Ketunlenkki on puiston suosituimpia rengasreittejä. Ketunlenkiltä pääsee kulkemaan merkitylle Kaakkurin kierrokselle, joka on 27 km mittainen kaikki sisäänkäynnit ja puiston useita nähtävyyksiä kiertävä rengaslenkki.

Puiston läpi kulkee myös 120 kilometrin mittainen Valkealan ulkoilureitti. Kansallispuiston järvet tarjoavat oivan mahdollisuuden retkeillä soutaen tai meloen. Vaellusreitistö Repovedeltä Mouhun kautta Mäntyharjulle ja Pertunmaalle on liitetty Suomen Ladun ylläpitämään nettikarttaan Euroopan kaukovaellusreitistöistä Suomessa. Opasteissa on E10-kilvet.

Repoveden nähtävyyksiin kuuluvat esimerkiksi kiipeilijöiden suosima Olhavanvuori, joka on yksi Etelä-Suomen parhaista kiipeilypaikoista, sekä Suomen Kultareitti, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua vesibussin kyydissä erämaa-alueeseen. Puistossa sijaitsee myös useita näkötorneja, alueen uittoperinteestä kertova Kuutinlahti entisöityine uittokanavineen sekä varsinkin turistiryhmien suosima Lapinsalmen riippusilta.

Repoveden kansallispuisto on Kaakkois-Suomen suurin yhtenäinen rakentamaton metsä-, suo- ja järvialue. Repoveden peruseläimistöön kuuluvat muun muassa kaakkuri, ilves, hirvi, pöllöt ja erilaiset kanalinnut.

Repoveden alueen läheisyydessä Tihvetjärven ja Vuohijärven välisellä alueella on Elvingin torni, josta on mainiot näkymät Repovedenkin suuntaan.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käyntimäärät kansallispuistoittain 2015 22.1.2017. Metsähallitus. Viitattu 25.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]