Vuohijärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee järveä. Vuohijärvi on myös järven eteläpäässä oleva taajama.
Vuohijärvi
Vuohijärven Kinansaari nähtynä Kauppilanrannasta.
Vuohijärven Kinansaari nähtynä Kauppilanrannasta.

Vuohijärvi
Koordinaatit 61°11′N, 26°43′E
Sijainti Kouvola, Mäntyharju
Pinta-ala 86,24[1][2] km²
Pinnankorkeus 77 m
Rantaviiva 228,8[2] km
Suurin syvyys 75,5[2] m
Keskisyvyys 16,3[2] m
Tilavuus 1,4[2] km³
Laskujoki Kymijoki
Virtaus 70 /s
Järvinumero 14.912.1.001

Vuohijärvi on Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluva keskikokoinen järvi Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa, Kouvolan ja Mäntyharjun kuntien alueella.[1] Vuohijärven pinta-ala on 86 km² ja se on Suomen järvistä 52. suurin [3]. Järven pituus noin 21 km ja suurin leveys noin 8 km. Syvin kohta on 75,5 metriä,[2] joka sijaitsee Lautaniemestä kaakkoon Selkäluodon itäpuolella. Sen keskisyvyys on 16,3 metriä.[2] Vuohijärvi on Kymenlaakson syvin järvi, ja koko Suomen järvien syvyystilastoissa sijoilla 8. (keskisyvyys) ja 7. (suurin syvyys).[1] Vuohijärvi on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan erinomainen.

Mäntyharjun reitin yläosan vedet laskevat Vuohijärven koilliskulmaan Voikosken kautta. Idässä Vuohijärveen liittyy kapean Hillosensalmen välityksellä samassa tasossa oleva Repoveden, Tihvetjärven ja Luujärven muodostama vesistö. Luoteesta Vuohijärveen laskee Nurmaanjärvi. Vuohijärvi laskee lounaiskulmastaan Siikakosken, useiden pienten järvien, Verlankosken ja Lintukymin kautta Kymijoen Pyhäjärveen. Vuohijärven suurimmat saaret ovat Kouvolaan (entiseen Valkealaan) kuuluvat Kinansaari koillisessa Voikosken eteläpuolella ja (entiseen Jaalan kuulunut) Hevossaari järven luoteiskulmassa. Saaria on 86lähde?, mutta suuri osa järvestä on avaraa selkävettä.

Vuohijärven länsiranta kuuluu (entiseen Jaalaan) nykyisin Kouvolaan ja siellä merkittävin asutus on Paljakan kylä järven luoteisimmassa lahdenpohjukassa. Pohjoisessa Mäntyharjun alueella vanhoja kyliä ovat Nurmaa (nykyisin Vuohijärvestä erilleen kuroutuneen Nurmaanjärven rannalla) ja Leppäniemi. Voikosken rannoilla, osittain Mäntyharjun, osittain (entisen Valkealan) nykyisen Kouvolan puolella on Voikosken pieni tehdaskylä. Kinansaari on vanha kylä. Järven eteläpäässä on Vuohijärven pieni teollisuustaajama.

Vuohijärvellä on pitkät perinteet puunuitossa muun muassa Mäntyharjun reitillä. Vuosisadan alussa järvellä liikennöivät höyryalukset Tapio I ja Tapio II. Vuonna 1928 valmistui Vuohijärvelle höyryhinaaja s/s Vuohijärvi ja vuonna 1938 varppaaja s/s Voikoski, joka oli Vuohijärven viimeinen höyryalus toimien vuoteen 1966 asti. Lisäksi järvellä on liikennöinyt muun muassa Suomen nuorin tervahöyry (s/s?) Tapio vuosina 1945–1955.

Vuohijärven ympärillä on toiminut useampi saha muun muassa Siikakoskella (perustettu 1826) ja Voikoskella (perustettu 1775).

Nykyisin Vuohijärvellä toimii Kalson vaneritehdas. Siikakoskessa (rakennettu alun perin 1917) ja Voikoskessa (rakennettu 1916) toimivat voimalaitokset. Voikoskella toimii samassa yhteydessä Woikoski Oy:n kaasutehdas.

Vuohijärven ympäriltä löytyvät palvelut ovat pääosin Vuohijärven kylässä, jossa toimivat asiamiesposti, baari, ja kauppa. Hillosensalmella toimivat vanhassa asemarakennuksessa kesäkahvila ja Orilammen lomakeskus.

Kalastuslupia myydään muun muassa Orilammen majalla ja Hartolan kyläkaupassa.

Vuohijärven rannoilla on runsaasti kesäasutusta. Vuohijärven vesi on erityisen puhdasta, kirkasta ja käytännössä juomakelpoista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vuohijärvi Järviwiki-palvelussa Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 12.2.2014.
  2. a b c d e f g OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 17.1.2012.
  3. Valtion ympäristöhallinto: Suomen järvet yli 40 neliökilometriä Viitattu 16.7.2007. (suomeksi)[vanhentunut linkki]