Vuoksen vesistö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomessa suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen laskujoki on Vuoksi, joka laskee Laatokkaaan. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 400 neliökilometriä.[1] Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla. Vesitön järvisyys on 19,78 %.

Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalon saaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.

Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (19471951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.

Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla, Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[2].

Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.

Vesistön jakoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöalueen ensimmäisessä jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet:

  • Suur-Saimaan alue (04.1)
  • Haukiveden–Kallaveden alue (04.2)
  • Oriveden–Pyhäselän alue (04.3)
  • Pielisen reitin valuma-alue (04.4)
  • Iisalmen reitin valuma-alue (04.5)
  • Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)
  • Juojärven reitin valuma-alue (04.7)
  • Höytiäisen valuma-alue (04.8)
  • Koitajoen valuma-alue (04.9)

Kanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoksen vesistössä on 25 voimalaitosta:

Kallaveden reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisen reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Saimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gertsch, Mia: Vuoksen vesistö levittyy laajalle yle.fi. 9.11.2012. YLE. Viitattu 8.10.2014.
  2. Tukkilauttoja Saimaalla poikkeuksellisen vähän yle.fi. 7.8.2007. YLE. Viitattu 8.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]