Imatrankoski

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee koskea. Imatrankoski on myös yksi Imatran kaupunginosista.
Ohijuoksutus Imatrankosken voimalaitoksella kesäkuussa 2006

Imatrankoski on Imatralla Vuoksessa sijaitseva Suomen suurin koski.

Kosken syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatrankoski syyskuussa 2012

Imatrankoski syntyi noin 6 000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi. Salpausselkä muodosti kauan tehokkaan esteen veden virtaamiselle Laatokkaan, mutta maan kohoaminen lännempänä sai veden purkautumaan kaakkoon. Kosken voimasta kertovat lukuisat hiidenkirnut ja muut kovertumat. Koski pauhasi vuolaana kesät talvet, ja sen vakaa vesimäärä kautta vuoden takasi ajankohdasta riippumatta vaikuttavan näyn. Tulvilta se ei kuitenkaan välttynyt. Suurin tulva sattui vuodelle 1899, jolloin kosken kautta virtasi 1 160 m³ vettä sekunnissa eli normaaliin verrattuna reilusti kaksinkertainen määrä.

Koski matkailunähtävyytenä ja muussa käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatrankosken vuosina 1872–1883 ylittänyt köysirata
Imatrankosken ylittävä vaijeriliuku

Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, kansallismaisema, jota on käyty ihastelemassa jo 1700-luvulla. Vuonna 1772 jopa Venäjän keisarinna Katariina II seurueineen kävi ihmettelemässä kosken voimaa.[1] 1800-luvun lopulla se oli suuri nähtävyys koko Euroopassa, ja kosken kuohuja saavuttiin katselemaan kaukaa ulkomailta saakka. 1800-luvulla venäläiset kirjoittivat Imatrankosken kallioihin graffiteja, ja saman vuosisadan puolivälissä kosken ympärille perustettiin Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto.

Koskimaisemaa katsomaan tulleiden turistien määrä kasvoi entisestään vuonna 1903 valmistuneen linnamaisen Valtionhotellin ansiosta. Kivinen hotelli rakennettiin kahden palaneen puuhotellin tilalle, ja se pystyi vastaamaan entistä paremmin vaativien turistien tarpeisiin.

Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun lopussa, ja sen vihki toukokuussa 1929 tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander. Voimalan rakentamisen jälkeen vettä virtasi koskeen jonkin verran voimalaitoksen ohi. Lopullinen kosken kuivaminen tapahtui vuonna 1937 voimalaitoksen kuudennen koneiston valmistuttua. Tämän jälkeen vettä on juoksutettu koskessa vain näytösluontoisesti sekä häiriö- ja huoltotilanteissa. Koskinäytöksiä on viime vuosina järjestetty kesälauantaisin. Näytös kestää noin 16 minuuttia, ja sen aikana vettä virtaa 500 m³/s. Patoremontin takia Imatrankoskessa ei järjestetä koskinäytöksiä vuosina 2017 ja 2018. Tulvista johtuvat ohijuoksutukset ovat moneen muuhun koskeen verrattuna hyvin harvinaisia. Häiriö- ja huoltotilanteissa luukut voidaan joutua aukaisemaan yhtäkkisesti, ja näin ollen luvaton liikkuminen kosken kuivankin uoman pohjalla on hengenvaarallista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Historia rantasipi.fi. Restel Oy. Viitattu 7.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirn, SvenImatran tarina. Matkailuhistoriamme valtaväylältä. Kanta-Imatra Seuran julkaisu N:o 3. Imatra: Kanta-Imatra Seura ry, 1984.
  • Lauri Putkonen (toim.): Kansallismaisema. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993.