Vuoksi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jokea. Vuoksi tarkoittaa myös vuorovesi-ilmiötä, nousuveden aikaa eli luoteen vastakohtaa.
Vuoksi
Imatrankoski kuohuu
Imatrankoski kuohuu
Alkulähde Saimaa
Laskupaikka Laatokka
Maat Suomi, Venäjä
Pituus 150 km
Alkulähteen korkeus 74 m
Virtaama 540 /s
Valuma-alue Yli 52 400 km²
Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012

Vuoksi (ven. Вуокса, Vuoksa, ruots. Vuoksen) on Saimaasta Imatran kaupungin kohdalla alkava Vuoksen vesistön laskujoki Laatokkaan. Sen pituus on 156 kilometriä, josta Suomen puolella 13 km ja loput Venäjällä, Leningradin alueella. Ennen talvi- ja jatkosodan alueluovutuksia Vuoksi kuului kokonaisuudessaan Suomeen ja Viipurin lääniin.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoksi alkaa Vuoksenniskalta Saimaan kaakkoisrannalta. Alkuosan Vuoksi virtaa kaakkoon ensimmäisen Salpausselän läpi kapeassa murtumalaaksossa. Murtumalaakson pituus on 23 kilometriä, joista 13 ensimmäistä kilometriä kuuluvat Suomeen. Tällä matkalla Vuoksi menettää valtaosan eli 64 metriä 72 metrin pudotuskorkeudestaan. Murtumalaaksossa on useita koskia, joista neljä suurinta eli Imatrankoski, Tainionkoski, Ensonkoski ja Rouhialankoski on valjastettu voimalakäyttöön.

Antrean jälkeen Vuoksi levenee ja muodostaa 21 kilometriä pitkän suvantojärven, Kuparsaarenselän. Vuosalmen jälkeen Vuoksi muodostaa uuden, 26 kilometriä pitkän suvantojärven, josta joki haarautuu kahdeksi uomaksi. Vanhempi ja alkuperäisempi uoma on Käkisalmen luona Laatokkaan laskeva niin sanottu Vanha Vuoksi. Vuonna 1857 suoritetun Sakkolan Kiviniemen kannaksen puhkaisun seurauksena päälasku-uomaksi muodostui kuitenkin Kiviniemen koskesta Suvannonjärven ja Taipaleenjoen kautta kulkeva uusi reitti. Samalla Käkisalmen haara menetti merkitystään kuivumatta kuitenkaan kokonaan.[1]

Aiemmin Vuoksella oli myös läntinen sivuhaara, joka laski Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan muun muassa Kaltoveden, Noskuanselän, Ventelänselän ja Juustilanselän muodostaman järvireitin kautta. Tämä uoma oli olemassa vielä pitkään historiallisella ajalla, mutta sulkeutui vähitellen maankohoamisen myötä. Lopullisesti sen hävitti vasta Kiviniemen kannaksen puhkaisu.[1]

Vuoksi on myös suosittu virkistyskalastuskohde.

Talvisodan aikana Vuoksella käytiin Karjalankannaksen taisteluita.

Voimalaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolella Vuoksessa ovat Fortum Oyj:n omistamat Tainionkosken ja Imatrankosken vesivoimalaitokset. Vuoksen suurin vesivoimalaitos, Imatran vesivoimalaitos, rakennettiin jo vuonna 1928. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin lisäksi Tainionkosken vesivoimalaitos vuonna 1949. Rauhanteossa Venäjän puolelle rajaa jäivät Enson (Svetogorskin) ja Rouhialan vesivoimalat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Saarnisto, Matti: Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso Karjalan liitto. Viitattu 10.12.2008.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Niinisalo, Suvi (toim.): Vuoksi. Lappeenranta: Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2007. ISBN 978-952-214-421-8.
  • Saarnisto, Matti: Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty. Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino, 2003. ISBN 952-5200-37-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]