Siitepöly

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siitepölyä mikroskooppikuvassa

Siitepöly on siemenkasvien heteiden ponsissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset ovat kasvin koiraspuolisia sukupuolisoluja. Tuulen tai hyönteisten kuljettamana tai muulla tavoin siitepölyhiukkanen joutuu emin luotille, ja siitä kasvaa siemenaiheeseen tunkeutuva siiteputki. Sen välityksellä siittiösolu joutuu munasoluun, minkä jälkeen tapahtuu hedelmöitys. Paljassiemenisillä siitepöly joutuu suoraan siemenaiheeseen.

Siitepölyallergia on yleinen allergia, josta kärsii arviolta noin 20 % suomalaisista.[1]

Siitepölyä voidaan käyttää myös ravintolisänä. Usein tällainen siitepöly on mehiläisten keräämää ja sitä myydään rakeina tai toisinaan myös tabeletteina. Mehiläisten keräämä siitepöly sisältää proteiinia, aminohappoa, rasvoja, öljyjä ja erilaisia sokereita. Siitepölyssä on myös mm. aminohappoja ja flavonoideja. [2] Mehiläisten kennoihin varastoimaa, maitohappokäymisen läpikäynyttä siitepölyä sanotaan mehiläisleiväksi eli pergaksi[3].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siitepölyallergia allergia.fi. Helsinki: Allergia- ja Astmaliitto. Viitattu 17.2.2015.
  2. Ruottinen, Lauri (toim.): Mehiläishoitoa käytännössä. Osa 2., s. 255. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, 2005.
  3. Perga - Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. www.hunaja.net. Viitattu 2015-08-07.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siitepöly.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.